Tiistai 30.10.2012

Aloitimme aamuvarhaisen filosofian tuntimme jatkamalla edellisen oppitunnin aihetta eli valtaa ja vallan käyttöä. Keskustelimme mm. auktoriteetistä, manipuloinnista ja indoktrinaatiosta. Aktoriteetin parissa pohdimme legitiimi- ja asiantuntijavaltaa eli mitä valtaa poliisilla, valtiolla ja politiikoilla esimerkiksi on. Keskustelimme myös siitä, mitä on persoonallinen autoriteetti. Manipulointi sai puolestaan aikaan keskustelua ja pohdintaa asioista, jotka vaikuttavat ja hallitsevat ympäri maailmaa. On hämmästyttävää huomata, kuinka ympäri maailmaa tehdään samoja asioita ja ajatellaan samanlailla, tämä ilmiö on saanut aikaan massakulttuurin.
                         Tunnin loppu puolella käsittelimme kahta herraa, nimeltä Niccolo Macchiavelli (1469-1527) ja Montesquieu (1689-1755). Macchiavellin näkemys hyvästä hallitsijasta oli, että hyvän hallitsijan pitää kyetä mihin vaan. Macchiavelli on kirjoittanut myös teoksen Ruhtinas, joka on opas kansalaisille hallitsemisesta. Macchiavellin ajatus on, että "Uskonto on ihmisten kehittämä väline, jolla voidaan hallita kansan joukkoja". Montesquieun on puolestaan tunnettu vallan kolmijako-opista, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen keitykselle. Viimeisenä käsiteltävänä aiheena oli konservatismi, joka tulee latinan kielisestä sanasta "säilyttää" eli tarkoituksena on vastustaa muutoksia ja haikailla menneitä. Konservatismista jatkoimme keskiviikon tunnilla...(?)

-Veera H.

Tunnilla keskustelimme Anarkismista. Ajatus yksilön äärimmäisestä vapaudesta kuulosti kauniilta ajatukselta, jos se siis toimisi! Sillä mikä sitten ohjaisi ihmisiä ns. hyvään elämään. Eettisesti oikein eläminen, tasa-arvo, epäitsekkyys?
Oman käsitykseni mukaan ihmisessä on hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Koen kuitenkin, että ihminen on itsekäs olento. Sanon tämän siksi, että oman käsitykseni mukaan ihmisen suorastaan täytyy olla itsekäs, ottaakseen ja vaatiakseen itsellensä elämisen kannalta oleelliset tarpeensa. Terve itsekkyys on siis hyvästä, mutta milloin se muuttuu ”yhteiskunnalle haitalliseksi”.
Toisaalta voiko kukaan olla täysin vapaa. Olemmehan riippuvaisia luonnon ravinteista. Moni myös tuntuu haluavansa hyväksyntää omassa ”joukossaan”, eikö silloin ihminen ole yhteisön odotettuihin ”sääntöihin” sidoksissa.  Olisiko ihminen ylipäätään enää ihminen jos sitä ei rajoittaisi mikään asia, vai onko riippumattomuus ja vapaus täysin erilisiä asioita.

Eveliina

Maanantai 29.10.2012

Maanantaina 29.10 käsittelimme vallankäyttöä ja sitä mihin sitä käytetään, millä tavalla ja kuka sitä käyttää. Koska edellisenä iltana oli ollut kunnallisvaalit, jotka liittyvät vallankäyttöön, puhuimme myös niistä. Niissä vallankäyttö alkaa kansalta äänestämällä ehdokasta ja siirtämällä vallankäytön ehdokkaalle. Tuli myös esille kysymys miten kunnanvaltuusto käyttää valtaa. Periaatteessa suurin vallankäyttöhän tapahtuu eduskunnassa kansanedustajien johdolla. Puhuimme myös vallan luonteesta, kun toinen käskee niin toinen kuuntelee. Ihmisellä on valtaa, jos hän saa toiset tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Yksi vallan muodoista on väkivalta, jossa vahvempi hallitsee heikompaa. Kun taas väkivallasta päin vastainen vallankäyttö on manipulointi, jossa kohde ei edes välttämättä tajua, että häneen vaikutetaan. Esimerkiksi mainokset manipuloivat ostajia ostamaan. Valtiollinen ja yhteiskunnallinen valta eroaa kuitenkin edellisista vallan muodoista, koska ei voi kieltäytyä alistumasta toisen hallitsemaksi.
Tunnilla tuli myös esille nimi Machiavelli (1469-1527), joka oli valtapohdiskelija. Hänen mukaansa vallankäyttö oli hallitsemisen ja yhteiskunnan kehityksen edellytys, eikä sen oikeuttamiseen tarvittu jumalallista alkuperää tai oikeaa perimysjärjestystä. Mielestäni tämä kuullostaa järkevältä ja näin asiat kai nykyyään ovat ainakin länsimaissa...
Lisäksi meille näytettiin Christina Aguileran musiikkivideo kappaleesta Your Body, joka havainnollisti vallankäyttöä. Videolla Aguilera käyttää valtaa miehiä vastaan ja ehkä jopa alistaa miehiä vallallaan. Videolta huomasi myös manipulointia. Mielestäni monissa muissakin tämän hetkisissä musiikkivideoissa esiintyy vallankäyttöä, alistusta ja manipulointia. Yleensä musiikkivideo myös pilaa koko kappaleen ja niin kävi nytkin.

-Annika

Ke 24.10.

Käsittelimme tunnilla Frankfurtin koulukuntaa. Kyseinen koulukunta jatkoi marxilaista perinnettä kapitalistisen tuotantotalouden ja vapaakaupan kritisoimisessa. Koulukunnan kriittisen teorian tavoitteena oli yhdistää filosofia, sosiologia, taloustiede, historian tutkimus sekä Freudin psykologinen tutkimus yhdeksi tutkimusohjelmaksi ja lähtökohtana oli etsiä paremman maailman mahdollisuuuksia.

Frankfurtin koulukunnan mukaan valistuksesta lähtenyt tieteellis-rationaalinen kulttuuri ja talous vieraannuttivat ihmiset heidän todellisista tarpeistaan eikä modernissa maailmassa kukaan ehdi tai tajua miettiä elämän todellisia kysymyksiä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.

Massakulttuuri  sai koulukunnalta erityistä kritiikkiä. Luotiin käsite kulttuuriteollisuudesta, jossa siis kulttuurista on tullut bisnestä, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa. Tämä kulttuuriteollisuus pitää Herbert Marcusen mukaan yllä väärää tietoisuutta. Kulttuurituotteet myötäilevät vallitsevaa makua ja tästä seuraa tietenkin maun vahvistuminen. Joukkoviestimet taas tukahduttavat ihmisten todelliset tarpeet ja ovat yhteiskunnallisen kontrollin väline.

Itse en varsinaisesti osaa sanoa juuta enkä jaata käsiteltyihin asioihin. Massakulttuurin kritisoiminen on tuttua, sillä sitä kuulee varsinkin musiikista puhuttaessa erittäin usein, mutta itse ainakin myönnän kuuntelevani varsin tyytyväisenä sitä musiikkia, mitä radiosta tulee, oli se kuinka massaa tahansa...

Mitä teidän mielestänne ovat nämä ihmisen todelliset tarpeet, joita massakulttuuri tukahduttaa meiltä Marcusen mukaan? Sillä jos esim. ravinto ja uni katsotaan todelliseksi tarpeeksi, ei massakulttuuri tukahduta rakkauttamme ruokaan tai nukkumiseen...

-Maija

Ma 22.10

Syyslomalta filosofian pariin palattiin aiheina negatiiviset oikeudet, positiiviset oikeudet ja liberalismi.
Sekä negatiivisten että positiivisten oikeuksien kannatajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia.
Tunnetun liberalistiajattelijan John Stuart Millin mukaan yksilön vapautta rajoittaa ainoastaan muiden vastaava tapaus. Tämän niin sanotun vahinkoperiaatteen mukaan yhteiskunta voi kieltää ja rajoittaa yksilön toimintaa vain jos tämä vahingoittaa teoillaan muita.

Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat laajat vapaudet ja vastuu. Negatiiviset oikeudet takaavat esteettömän toiminnan. Niiden turvin ihminen saa tehdä itse itseään koskevat päätökset. Vastaavana velvollisuutena täytyy olla puuttumatta muiden elämään ja omaisuuteen, sekä jättää toiset vapaiksi edistämään omia päämääriään.
Positiiviset oikeudet puolestaan takaavat yksilölle vapauden toteuttaa omia valintojaan ja päämääriään myös käytännössä; ne turvaavat jokaiselle elämän perusedellytykset, kuten välttämättömän toimeentulon. Ihmisille siis tarjotaan oikeus saada jotakin toisilta ihmisiltä, ei ainoastaan tulla jätetyksi rauhaan. Mitä laajempia positiivisia oikeuksia yhteiskunta haluaa taata asukkailleen, sitä enemmän veroja sen on kerättävä heiltä. Nouseva verotus puolestaan supistaa yksilöiden negatiivisia oikeuksia, eli sitä että muut ovat puuttumatta henkilökohtaisten varojen käyttöön. Positiivisia oikeuksia kaipaavatkin eniten vähävaraiset ihmiset, jotka eivät muuten pystyisi turvaamaan esimerkiksi koulutusta ja terveydenhoitoa itselleen ja perheelleen.

Tunnilla heräsi aiheesta keskustelua sellaisesta näkökulmasta, että voidaanko valtion tai yhteiskunnan taholta puuttua yksilön vapauteen, jos henkilö on vakavasti alkoholisoitunut. Loukkaako keskustassa norkoilevat alkoholistit vahinkoperiaatteen mukaista vapautta? Voiko käsitettä "ihmisroska" käyttää? Erikoislääkäri Antti Hervosen mukaan voi ( aamulehden artikkeli ). Nämä kävelykadulla majailevat alkoholin suurkuluttajat pitäisi siis laittaa muualle, jotta katukuva siistiytyisi. Näkyvistä poistaminen ei kuitenkaan poista todellisia ongelmia.

Kiisteltyä oli myös siitä, onko alkoholismi heikkoutta. Alkoholiriippuvuus luokitellaan sairaudeksi, jossa juominen ei ole enää omasta tahdosta kiinni. Onko se oman elämän vastuun paikoilua vaiko opittujen tapojen ja vaikean elämäntilanteen seurausta?

-Anna

Maanantai 22.10.2012
Aiheita maanantain tunnille oli positiiviset ja negetiiviset oikeudet, sekä liberalismi. Emme kuitenkaan päässee kovin pitkälle teoriaan ja tunti kului lähinnä keskustellessa. Joka tapauksessa negatiiviset oikeudet takaavat yksilön vapauden häntä koskevista toiminnan rajoituksista. Hän saa itse päättää omasta elämästään rauhassa, mutta hänen tulee vastaavasti olla puuttumatta toisten elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Positiiviset oikeudet ovat samalla pohjalla, mutta takaavat ihmisille tietyt elämän perusedellytykset. Näiden oikeuksien nojalla ihminen voi myös saada jotain toisilta ihmisiltä, ja muilla on velvollisuus auttaa hätään joutunutta. Sekä negatiivisten, että positiivisten oikeuksien kannattajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia. Liberalismillä keskeisintä on yksilön vapauden korostaminen, hänellä on ennen kaikkea oltava oikeus päättää oman elämänsä sisällöstä ja siitä mitä hyvä elämä tarkoittaa hänelle. 
Itse tipuin jossain vaiheessa kärryiltä miten luokan keskustelu liittyi enää päivän aiheeseen, mutta keskustelu lähti liikkeelle puhuessamme liberalismistä ja siitä rikkovatko esimerkiksi keskustorilla rähinöivät juopot vapauden oikeuksiamme. Tästä keskustelu siirtyi muun muassa sellaisiin kysymyksiin kun pitäisikö yhteiskunnan auttaa näitä juoppoja, jonko alkoholismi kokonaan heidän omaa syytää, vain myös ympäristön olosuhteiden muokkaamaa, sekä pitäisikö tällaiset " ihmisroskat" vain saada pois näkyviltä.
 Olisin halunnut lisää informaatiota tunnilla itse tunnin aiheesta eli negatiivisistä ja positiivisistä oikeuksista ja kirjankin selailun jälkeen huomaan, etten ymmärtänyt käsitteitä tarpeeksi hyvin liittäkseni ne päivän keskusteluun. Myös oman mielipiteeni muodostaminen päivän keskustelusta tuntuu vaikealta, sillä päivän keskustelun aiheet, niinkuin niin monet filosofiset kysymykset sisältävät aivan liian monta kantaa, puolta ja asianlaitaa, että asiasta voisi vahvasti olla mitään mieltä. Tästä johtuen tyydyn vain sanomaan, että oikeudenmukaisuutta koskevat teoriat ja käsitteet ovat äärimmäiset hankalia varsinkin sillä nojalle, ettei meillä ole käsitystä mitä oikeuden mukaisuus edes itsessään on. Kysymysten pohtiminen kuitenkin erilaisisssa valoissa saa ajattelun liikkeelle, mikä on aina mukavaa ja kuten tänäänkin keskustelimme meille konkreettisesti näkyvillä olevista ongelmista.
-Annika

To 4.10

Torstaina puhuimme monista asioista ja niiden joukossa oli keskustelua tasa-arvosta ja -kiintiöistä. Keskustelun pohjana oli erimielisyydet kiintiöiden tarpeellisuudesta ja niiden vaikutuksesta tasa-arvoon. Sain Lehtori Pääkköseltä tämän kirjoituksen pohjamateriaaliksi Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin suunnitelluista uusista kiintiöistä, jotka koskisivat naisvaltaisia aloja ja ehkä merkittävimpänä niiden joukossa opettajat. Ensimmäiset kaksi keinoa koulutukseen pääsevien henkilöiden sukupuolten tasapainottamisesta ovat lisäpisteiden antaminen miehille ja viimeinen keino on 40% mieskiintiön määrääminen. Kiinnostavinta viimeisessä keinossa on kuitenkin se, että sama kiintiö oli ennen vuotta 1989, mutta se poistettiin tasa-arvolain takia. Siis, jos nyt tehtäisiin sama kiintiö, miksei se enää olisi vastoin tasa-arvolakia? Eikö tämä kiintiö lisäisi sukupuolten välistä eriarvoisuutta myös lain silmissä?

Myös, jos miehet saavat lisäpisteitä hakiessaan opettajaksi, sukupuolet ovat eriarvoisessa asemassa koulutuspaikkaa hakiessaan. Mielestäni se on täysin vastoin tasa-arvoa, jos pätevä ja ennen kaikkea motivoitunut nainen ei pääse opettajaksi, koska on enemmän naisopettajia. Toisekseen en ole nähnyt kouluissa mitään hyötyjä saatika haittoja siinä, että useat opettajat ovat naisia. Miten opettajan sukupuoli vaikuttaa opetuksen laatuun?

Kiintiöt voitaisiin myös välttää sillä, että parannettaisiin opettajien palkkoja. Mutta eikö tämä pidä sisällään väitteen, että opettajan ammatti on nykyään liian huono miehille? Tai että miesten pitäisi saada parempaa palkkaa samasta työstä? Kuitenkin nykyään on vielä tunkua opettajan työhön, hakijoita on paljon ja kouluun on vaikea päästä. Miksi siis pitäisi tehdä helpommaksi kouluun pääsemistä, kun nykyään sinne pääsevät ne jotka haluavat, eikä ne jotka hakevat?

-Santeri

Tiistai 9.10

Yhteiskunta ihmisolemuksen perustana

Tunnilla käsiteltiin Immanuel Kantin valistusfilosofiaa.

Kantin mukaan valistus on ihmisen pääsemistä ulos itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Hänen mielestään suuri osa ihmisistä jää mielellään alaikäisiksi koko elämänsä ajaksi, sillä se on helppo ja vaivaton ratkaisu. Valistukseen ei kuitenkaan vaadita mitään muuta kuin vapautta eli sitä, että jokainen käyttää järkeään kaikilta osin julkisesti. Vapauteen liittyy yksi rajoitus: järkeillä saa niin paljon kuin ikinä haluaa, mutta täytyy totella. Esimerkkinä tästä Kant ottaa esiin tilanteen, jossa upseeri esimiesten toimesta käsketään tekemään jotakin. Upseerin ei ole sallittua kyseenalaistaa käskyä, vaan hänen on toteltava, mutta jälkeenpäin hän voi arvioida tilannetta julkisesti.

Kant on perustellut näkemyksensä hyvin ja havainnollistanut sitä esimerkeillä, jotka ovat mielestäni helppo ymmärtää.

Mitkä tilanteet ovat nykypäivänä verrattavissa Kantin esimerkkiin vapauden rajoituksesta?

- Katri

Kantin valistusfilosofia ja Hegelin valtiofilosofia

Mitä on valistus? - Klassisten yhteiskuntafilosofien ajatuksia valistuksesta (sähköinen kirja) 

Hegelin maailmanhenki ilmenee parviälynä:

 

Ke 3.10.

Oikeudenmukaisuus

Tunnin ainoa varsinainen teema oli oikeudenmukaisuuden käsite. Oikeudenmukaisuuden reunaehdot voimme määritellä seuraavasti:

1.      oikeudenmukaisuudesta puhuminen on mielekästä ainoastaan tilanteessa, jossa vallitsee suhteellinen niukkuus, ja jossa ihmiset ovat vähintään jossain määrin itsekkäitä

2.      samanlaisia tapauksia on kohdeltava samalla tavalla ja erilaisia tapauksia on kohdeltava eri tavalla

Nämä kaksi sinällään osuvaa määritelmää eivät kuitenkaan kerro mitään oikeudenmukaisuuden sisällöstä. Ensimmäinen kohta määrittää ainoastaan sellaiset olosuhteet, joissa oikeudenmukaisuudesta puhuminen on mielekästä. Jälkimmäinen vastaavasti kuvaa oikeudenmukaisuutta hyvin yleisellä tasolla, ollen eräänlainen itsestäänselvyys. Havaitsimme, että käsitteen täsmällinen määrittely on mahdotonta. Emme kykene muotoilemaan kaikkien hyväksymää oikeudenmukaisuuden käsitettä, jota voisimme soveltaa ratkaisemaan kiistanalaisia tilanteita. Voimme kuitenkin lisätä ymmärrystämme tästä käsitteestä vertaamalla sitä mm. tasa-arvon, vapauden ja lain käsitteisiin.

Pohdi minkälaista käsitystä oikeudenmukaisuudesta on sovellettu suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita

Aloituspuheenvuorossa käsitellään sitä, mistä tunnilla keskusteltiin ja mitä käsiteltiin. Nosta esille itseäsi kiinnostavia ajatuksia ja näkökulmia. Keksi ainakin yksi teemaan liittyvä kysymys, joka on mielestäsi mielenkiintoinen. Mieti, miten käsiteltyjä asioita voi liittää joihinkin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.Voit myös valita kirjasta yhden aihekokonaisuuteen liittyvän kysymyksen ja kirjoittaa siihen naseva vastaus.

Jokainen kirjoittaa yhden aloituspuheenvuoron ja kommentoi vähintään kolmea eri puheenvuoroa.