Torstaina puhuimme monista asioista ja niiden joukossa oli keskustelua tasa-arvosta ja -kiintiöistä. Keskustelun pohjana oli erimielisyydet kiintiöiden tarpeellisuudesta ja niiden vaikutuksesta tasa-arvoon. Sain Lehtori Pääkköseltä tämän kirjoituksen pohjamateriaaliksi Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin suunnitelluista uusista kiintiöistä, jotka koskisivat naisvaltaisia aloja ja ehkä merkittävimpänä niiden joukossa opettajat. Ensimmäiset kaksi keinoa koulutukseen pääsevien henkilöiden sukupuolten tasapainottamisesta ovat lisäpisteiden antaminen miehille ja viimeinen keino on 40% mieskiintiön määrääminen. Kiinnostavinta viimeisessä keinossa on kuitenkin se, että sama kiintiö oli ennen vuotta 1989, mutta se poistettiin tasa-arvolain takia. Siis, jos nyt tehtäisiin sama kiintiö, miksei se enää olisi vastoin tasa-arvolakia? Eikö tämä kiintiö lisäisi sukupuolten välistä eriarvoisuutta myös lain silmissä?
Myös, jos miehet saavat lisäpisteitä hakiessaan opettajaksi, sukupuolet ovat eriarvoisessa asemassa koulutuspaikkaa hakiessaan. Mielestäni se on täysin vastoin tasa-arvoa, jos pätevä ja ennen kaikkea motivoitunut nainen ei pääse opettajaksi, koska on enemmän naisopettajia. Toisekseen en ole nähnyt kouluissa mitään hyötyjä saatika haittoja siinä, että useat opettajat ovat naisia. Miten opettajan sukupuoli vaikuttaa opetuksen laatuun?
Kiintiöt voitaisiin myös välttää sillä, että parannettaisiin opettajien palkkoja. Mutta eikö tämä pidä sisällään väitteen, että opettajan ammatti on nykyään liian huono miehille? Tai että miesten pitäisi saada parempaa palkkaa samasta työstä? Kuitenkin nykyään on vielä tunkua opettajan työhön, hakijoita on paljon ja kouluun on vaikea päästä. Miksi siis pitäisi tehdä helpommaksi kouluun pääsemistä, kun nykyään sinne pääsevät ne jotka haluavat, eikä ne jotka hakevat?
-Santeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti