Kurssiarvio 30.5.

Kurssi oli mukava ja mielenkiintoinen, mutta välillä aika hankala. Käsitteet olivat hankalin juttu. Opettaja hoiti hommansa hyvin ja muistiinpanot oli tehty tiiviiksi ja yksinkertaisiksi, mikä helpotti asiaan keskittymistä. Kurssi ei ollut pelkkää puurtamista, lukemista ja kuuntelemista, vaan kuten filosofiaan kuuluukin, asioita piti pohdiskella paljon itse. Matrix oli hyvä leffavalinta ja pisti ainakin mulla ajatuksia liikkeelle. Mukaan mahtui muutakin vaihtelua, kuten ryhmätöitä ja videoita. Varsinkin se video, jossa pohdittiin, mitä on hyvä elämä ja tehtiin vertauksia nykyajan ostoskulttuuriin, oli mielenkiintoinen. Kaikki videot olivat kyllä vähän liian nopeatempoisia, koska mielestäni filosofiaa pitää opiskella ja pohtia rauhassa ymmärtääkseen sitä. Myös blogi on kiva idea, tosin itselläni vähän hankalaa lukea ja kirjoittaa, koska netti tökkii aikalailla kotona. Muuten hyvää vaihtelua käsinkirjoittamiseen. Kuten edellisessä postauksessa taidettiin jo mainita, ryhmän koko oli kyllä liian iso. Kaikinpuolin hyvin toteutettu filosofian kurssi, plussaa oli esittely muista lukion filosofian kursseista. Kiinnostuin varsinkin itsenäisesti suoritettavasta kurssista.

Katariina Äikäs

Kurssinarvostelua 29.05

Kurssi oli päällimmäisin puolin oikein mukava. Opettajamme hoiti hommansa suhteellisen hyvin ja oppilaiden keskuudessa työnteko sujui jotakuinkin onnistuneesti. Teimme ja koimme kurssilla monenlaista mielenkiintoista ja mukavaa yllätystä kuten matrix ja joku video, ryhmätyöt olivat hauskoja poikkeuksia tavalliseen puurtamiseen. Koska filosofian ensimmäinen kurssi-sisältö oli ainakin minun mielestäni kiinnostavaa aihetta oli myös hyvä plussa että käsittelimme sitä paljon ryhmissä ja julkisina puheenvuoroina ja hyvillä esimerkeillä kuten vaikkapa (platonin luolavertaus netistä se pitkä homma). Jos miinuksia pitää hakea oli ryhmän suuruus joskus ongelma. Koe oli hyvä koska siinä sai valita tehtäviä.

t: suojaston kaarlo

16.5

16.6 oppi tunnilla kävimme läpi:
Arvoja eli hyviä ja tavoiteltavia asioita.
Normeja eli arvoihin perustuvia toimintasääntöjä.
Moraalia eli mikä on oikein ja mikä väärin.


Onko moraali yleispätevää? Onko jokin asia aina väärin tai oikein?

Jos vastasit ei
Eettinen relativismi (arvosubjektivismi)

• Moraali on aina suhteellista, tilanteesta riippuvaa
• Arvot ja normit tulevat kulttuurista
• Moraaliset kysymykset ovat "makukysymyksiä", eivät tiedollisia

Jos vastasit kyllä

Eettinen realismi (arvo-objektivismi)

• Moraalinen kysymys on tiedollinen
• On olemassa kulttuurista ja subjekteista riippumaton moraali

Etiikka jakautuu kolmeen alempaan luokkaan:

1. Metaetiikka
2. Normatiivinen etiikka (Hyve-etiikka, Seurausetiikka ja Velvollisuusetiikka)
3. Soveltava etiikka

-Kia ja Riku

14.5

Tunnin alussa kävimme läpi filosofian jatkokursseja, sitä mitä ne sisältää ja mitkä kurssit pitäisi käydä, jotta voisi kirjoittaa filosofian ylioppilaskirjoituksissa. Sen jälkeen keskustelimme etiikasta eli moraalifilosofiasta. Mietimme kysymyksiä kuten: onko oikein toimiminen velvollisuus? Ja onko toimiminen ihmisen luonteesta kiinni? Ym. moraalisia kysymyksiä. Lopputunnista kävimme läpi sanastoa. Esim. Arvot.

Eetu.t ja waltteri

13.5 Descartes ja Hume

Tunnilla menimme läpi viime viikon ryhmätöitä, joista kaksi tärkeintä käsitystä olivat René Descartesin kehittämä rationalismi ja David Humen empirismi. Kiinnostavin osa tunnista oli kun ihmettelimme, millaista elämä olisi ilman syy-seuraussuhdetta. Vaikka tämä tuokio olikin lyhyt, niin se silti pisti miettimään. Tälläisiä tuokioita saisi olla mielestäni enemmänkin.

- Miikka M.

8.5

Alkutunnista keskustelimme vielä Matrix-pillereistä. Sitten teimme ryhmätöitä, joista muutaman käsittelimme tunnin loppupuolella. Toisessa käytiin tiedon käsitettä. Siinä päädyttiin siihen että tiedon tulee olla peusteltua. Toisessa ryhmätyössä käsiteltiin kokemus- ja järkitietoa.

erika ja viivi

Kokemustieto ja järkitieto

Aistitiedossa on ongelmia koska aistien havaintotarkkuus on yksilöllistä.
Unen ja valveen erottaa toisistaan esim siten että unessa ei tunne kipua ja unessa ei välttämättä kaikki ole loogista. Harhaa ja todellista on vaikea erottaa toisistaan yksin. Harhan tunnistaa harhaksi jos vaikka joku muu sanoo ettei kyseinen asia ole todellinen.
Kokemustieto on aistihavaintoihin perustuvaa tietoisuutta ja järkitieto on ''puhdasta ajattelua'' eli loogista ajattelua. Empirismi on filosofian näkemys joka korostaa kokemustiedon arvoa ja merkitystä.   Rationalismi on teoreettinen kanta jonka mukaan tieto perustuu järkeen ja järkeilyyn.

- Julie, Oliver A, Markus ja Tuukka

Tiedon käsite, ryhmä 1

Mitä itse tarkoitatte tiedolla ja kuvatkaa se lyhyesti. Mikä on kirjan määritelmä?

Tieto on todistettua ja käsitettyä asiaa, kirjan mukaan tieto on tosi,  hyvin perusteltu käsitys.

Miten tieto eroaa muista läheisistä sanoista (informaatio, data, taito) ?

Informaatio on jaettua tietoa, kirja mukaan informaatio on tulkitsematon merkkijono.

Data on tallennettua tietoa, internetin mukaan se on esitys, jolla ei itsessään ole merkitystä. Kun dataa käsitellään ja sille annetaan merkitys, siitä voi syntyä informaatiota ja lopulta tietoa.

Taito on jonkun asian osaamista, internetin mukaan se on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Esimerkkejä ovat pyörällä ajamisen taito, päässälaskutaito, leipomistaito ja lukutaito.

Millainen on tiedon klassinen määritelmä, mitä osatekijöitä siinä on?

Klassinen tiedon määritelmä: esitetään kolme ehtoa, jotka väitelauseen on täytettävä, jotta sitä voisi pitää tietona. Nämä kolme ehtoa ovat totuusehto, perusteluehto ja käsitysehto.

Esimerkkejä ylemmistä: lottorivi, lottorivin manipulointi, papukaijan tietämys, Jumala

Mikä on tiedon suhde totuuteen?

Tiedon suhde totuuteen: totuus on tiedon tärkein edellytys ja yleensä sanotaankin, että tieto on jotakin totta.

Miten tiedon totuutta on mahdollista arvioida?

Kyseenalaistamalla tiedon perustelut ja lähteet.

Sovellustehtävä:

Miten klassinen tiedon määritelmä sopii seuraavaan tilanteeseen:

Henkilö uskoo, että linja-auto numero 15, johon hän nousee Keskustorilta, kulkee Tampereen normaalikoulun ohi. Perustelunaan hänellä on Tampereen kaupungin liikennelaitoksen aikataulukirja ja oma kokemus. Normaalisti tällainen perustelu on riittävä. Jos uskomus on tosi eli jos bussi kulkee normaalikoulun ohi, voidaan sanoa henkilön tietävän, että bussilla no.15 pääsee normaalikoululle.

Oletetaan kuitenkin, että bussien reitit ovat juuri muuttuneet niin, ettei 15 enää kuljekaan entistä reittiä normaalikoulun ohi, eikä esimerkkihenkilö tiedä tätä. Oletetaan, ettei hänellä ole mitään hyviä perusteluja uskoa reitin muuttuneen. Muutoksesta ei ehkä ole tiedotettu riittävästi. Oletetaan vielä, että bussin kuljettaja ajaa tottumuksesta vanhaa reittiä normaalikoulun ohi eikä noudatakaan uutta reittiä. Henkilön uskomus, että linja-auto ajaa Normaalikoulun ohi, on tosi ja hyvin perusteltu, mutta olisi outoa pitää sitä tietona. Miksi?

 

Sovellustehtävän vastaukset:

 

Sattumaa. Valheellista tietoa, mutta muiden virheiden takia kävikin näin. Aikataulukirja perusteluna vanhaa tietoa.

Elina, Jaakko, Kaarlo

4. Rationalismi

Mitä rationalismilla tarkoitetaan?

= järkitietoa

   - rationalismin mukaan tieto perustuu järkeen ja järkeilyyn

       - usko järkitiedon perutavuuteen ja järjen mahdollisuuteen oivaltaa   

          maailmaa koskevia metafyysisiä totuuksia

Tunnettuja rationalisteja:

- Platon

- Descarets

- Baruch Spinoza

- Gottfried Leibniz

Millä tavalla rationalistit selittävät tiedon muodostumisen?

- Platon ajatteli, että muuttuvasta havaintomaailmasta ei voida muodostaa 

  aitoa tietoa, ainoastaan epävarmaa ja muuttuvaa luuloa. Sen takana on 

  kuitenkin ikuinen ja muuttumaton idemaailma. Jos saa yhteyden 

  ideamaailmaan, voimme muodotsaa aitoa tieta, joka on varmaa,   

  muuttumatonta ja ikuisesti totta

Minkä varman lähtökohdan Decartes löytää?

- Rationalismin mukaan kaikki tieto lepää muutaman perustotuuden varassa. 

   Decartesin mielestä jokainen tieto on voitava osoittaa olevan loogisesti 

   välitön seuraus jostain perustotuudesta. Hänen mukaansa kaikkea on 

   epäiltävä eikä pelkkiin aistihavaintoihin voi luottaa.

   Descaretsilla oli ajatus "Ajattelen, siis olen", joka siis tarkoittaa, että 

   ajatellessaan ihminen voi olla varma olemassaolostaan.

Mitä tarkoitetaan synnynnäisellä ideoilla?

- Ajatellaan, että ihmisellä on synnynnäisesti jotakin perusideoita joita ei 

   omaksuta havainnoista

Krista, Viivi, Waltteri

Skeptismi

Tunnettuja skeptikkoja
-Tunnettuja skeptikkoja antiikin Kreikassa olivat Pyrrhon, Arkesilaos, Karneades, Ainesidemos ja Sekstos Empeirikos.


Mitä he ajattelivat skeptismistä?

-Ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa. Mitään ei voida tietää, mutta skeptikko sanoo, että ainakin tuo asia voidaan tietää. Antiikin skeptikoiden mukaan ihminen saavuttaa mielenrauhan ymmärtämällä, kuinka vähän voidaan tietää.


Mitä skeptismillä tarkoitetaan tieteessä?

-Tieteellisellä skeptismillä tarkoitetaan käytännöllistä väitteiden kyseenalaistamista, niiden todistamista tai kumoamista tieteellistä menetelmää käyttämällä. Skeptismin mukaan yliluonnollisten ilmiöiden tai jumaluuksien olemassaoloa ei tule olettaa, ellei niistä ole saatavilla luotettavaa tietoa.


Skeptisismi
- Ne ovat sama asia.

Matrix
- Matrixissa ei voi tietää mikä on todellisuutta. Tietävätkö Matrixissa olevat henkilöt, että heidät on oikeasti kytketty koneisiin. Skeptismissä ei voi ikinä saavuttaa täysin varmaa tietoa mistään. Ei myöskään Matrixissa voi esim. tietää mitä tapahtuu seuraavan kerran kun astuu Matrixiin.


Micaela, Erika, Lasse, Oona

Empirismi

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen
Tunnettuja filosofeja:  Aristoteles, John Locke, David Hume, George Berkeley
Aristoteles katsoi, että kaikki tietämisen muodot tulevat induktiivisesta päättelystä.
Locken ja Humen ajattelun taustalla oli turhautuminen 1600-luvun rationalistien ajatusrakennelmiin
David Humen filosofian mukaan kausaatio on vain suhde havaittujen tapahtumien välillä, mutta empiirisesti ei voida varmentaa, että toinen tapahtuma (syy) aiheuttaisi toisen (seuraus). Sen sijaan voidaan tutkia seuraako havaittu tapahtuma (seuraus) säännöllisesti toista havaittua tapahtumaa (syy).


Näkevätkö kaikki ihmiset värit samalla tavalla?

-Ei, koska joku voi olla värisokea

Tai lumen? Miksi lumelle kuitenkin on eri määrä sanoja, tai eri kulttuureissa värit nimetään eri tavoin?Onko kysymys vain kokemuksesta?

-Lunta on monenlaista, jonka takia lumelle on eri nimiä. Värejäkin on eri sävyisiä

Millaista tietoa olisi puhtaasti kokemukseen nojaavalla lääkärillä? Miten luotettava parantaja hän olisi?

-Ei olisi, koska lääkäri tarvitsee koulutuksen. Hän voisi parantaa joitakin ihmisiä mutta koska kaikki ihmiset ovat erilaisia niin yhden ihmisen parannus ei opeta parantamaan kaikkia.

Syysuhde

-Humen mukaan kokemustietoa saadaan kun mieli muodostaa vaikutelmista ideoita ja yhdistää niitä.

-tuli polttaa, kun kahvaa vääntää ovi aukeaa, kun laittaa vettä kattilaan ja kattilan kuumalle liedelle, se alkaa kiehua.

-kaikki syysuhdekokemukset ovat perusteettomia, syysuhdekokemukset eivät perustu järkeilyyn vaan toistuviin samanlaisiin kokemuksiin.

-syysuhdekokemus edustaa induktiivista päättelyä, eli perustuu tähänastisiin havaintoihin ja sen oletetaan pätevän myös tulevaisuudessa

Matrix

1.) Elokuvan mukaan maailma jota ihmiset pitävät todellisena onkin epätodellinen.

2.) Ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, vaan he ovat Matrixin vallassa. Matrixin ihmiskäsitys on dualistinen, koska siinä tehdään ero kehon ja mielen välille.

3.) Matrixia voisi verrata Jumalaan. Raamatun mukaan Jumala on kaikkialla läsnä.  Elokuvan mukaan myös Matrix on kaikkialla.

4.) Ottaisin sinisen pillerin, koska elämä Matrixin ulkopuolella ei mielestäni ollut parempaa.

5.) Matrixissa tietäminen ja uskominen kytkeytyvät yhteen. Neo ei ollut valittu ennen kuin hän alkoi itse uskomaan siihen.

Outi

Matrix

1.  Ihmiset matrixissa (tietokoneohjelmassa) uskoivat olevansa oikeassa maailmassa, kuten luola vertauksessa. Todellisuudessa he olivat kytkettyinä matrixiin jotta heistä saataisiin virtaa koneille jotka "farmasivat" ihmisiä.

2. Matrixissa ihmisestä annetaan dualistinen kuva esim. jos kuolee matrixissa, kuolee myös oikeassa maailmassa, koska keho ei voi elää ilman mieltä.

3. Morpheus toimii elokuvassa sinä henkilönä joka vapauttaa ihmiset matrixista ja tuo heidät oikeaan maailmaan. Neo taas on valittu eli toimii elokuvan "jeesuksena".

4. Ottaisin punaisen.

5. Neo ei tiennyt olevansa eikä uskonut olevansa valittu kunnes vasta elokuvan lopussa. Muut elokuvan hahmot uskoivat että hän oli valittu.

- Niki