http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lyhyet-28102011/972850
"Turha on koiraa syyttää luonnollisista tarpeittensa tekemisestä, kun on typerys talutushihnan toisessa päässä."

Olen nimimerkin "koira minullakin" kanssa aivan samaa mieltä, koira loppujen lopuksi on vain eläin, joka ei sitä puhetta ymmärrä. Koiralle on turha sanoa että älä siihen kaki tai pissaa vasta seuraavan naapurin pihaan. Ihminen voi ne siltä naapurin pihasta kuitenkin kerätä.

Paljon on ollut puhetta taistelu koirista ja ns."pahoista koirista". Olen sitä mieltä, että koira on perusluonteeltaan hyvä, mutta minkä tahansa laisesta koirasta saa koulutettua ilkeän ja ihmisiä vihaavan. Vika on siis lähes täysin koiran omistajassa, talutushihnan toisessa päässä kuten "koira minullakkin" sen ilmaisi. Kuitenkin niinkuin ihmisesissä, myös koirissa kyllä ilmenee näitä luonnevikaisia yksilöitä.

Tapauksissa, joissa koira on purrut/näykkäissyt ihmistä, monesti tämä purtu henkilö on ärsyttänyt tai ahdistanut koiraa sitä ennen. En kuitenkaan puolustele koiria, harvemmin vihaiseksi koulutettua koiraa saadaan enää perhe koiraksi sopivaksi. Kuitenkin vastuu on kouluttajalla.

Satu

Taistelua Vammaisuuden puolesta!

http://www.katsomo.fi/?progId=85850 Päätin tehdä tästä videonpätkästä tekstin. (Pätkän löydät videosta pallukan kohdalta "Liikennevammalapsia työnnetään laitoksiin)

Minusta on suoraan sanoen törkeää riistoa sekä vanhempia ja myös vammautunutta lasta kohtaan, että heidät  yritetään erottaa toisistaan. On naurettavaa että viranomaisten vaatima laitoshoito Marikan kohdalla kustantaisi kunnalle huikeat 13-15 tuhatta euroa kuussa. Suomalaiselle perusjuntille kuten minä summa kuulostaa aivan naurettavalle. Nimenomaan siinä merkityksessä, että, jos kerran omaiset ei halua laitoshoitoa, niin eikö tämäkin summa kannataisi vaikkapa käyttää vammaisten tukiin tai vammaistyön kehittämiseen?  Omaiset joutuvat taistelemaan ja pahimissa tapauksessa turvautumaan lakimieheen saadakseen heille kuuluvat etuisuudet.

 Lapselle ei ole edes saatavissa kuntoutusta, mikä nyt vähintäänkin pitäisi olla saatavana Kuunnellessa videoita ja katsellessa kuvia tulee mieleen, että eihän tässä yhteiskunnassa merkitse ihmisyys enää yhtään mitään. Vaikka kyseinen henkilö onkin vaikeasti vammautunut ja ei pysty puhumaan, on hänelläkin silti tunteet. Ei ketään ole luotu elämään laitoksessa. Kyseinen henkilö on täysin toisten ihmisten varassa, onko oikein enää väsyttää omaisia laitoshoidolla puhumisesta? Tässä on NIIN älytön epäkohta yhteiskunnassa. Taivas varjele, herätkää yhteiskunnalliset päättäjät.

Hyvä että Marikan tapauksesta tehdään autokouluihin DVD-taltiointi, että se edes jollain tavalla koskettaisi ja tavoittaisi ihmiset. Hienoa, että yhteiskunasssa löytyy ihmisiä, jotka taistelevat vammaisuuden ja vammaisten puolesta.  Toivon todella, että tähän saataisiin pian muutos ja iso sellainen. Oikeastaan mikään muu ei ole mahdollista kuin muutos!

Niklas

Mauri ja ryntäät

Kuluneella viikolla saimme lukea lehdistä, kuinka kansanedustaja Mauri Pekkarinen aiheutti huvitusta ja pahennusta puhuttuaan julkisessa tilaisuudessa naisen ryntäistä.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194702636886/artikkeli/valtuutettu+ksml+lle+mauri+pekkarinen+vitsaili+ryntaiden+kokeilemisesta.html

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194702667983/artikkeli/ylen+tallenne+tasta+pekkarisen+rynnas-kommentista+kohu+lahti.html

Pekkarinen siis kiisti tällaiset puheet aluksi, mutta myöhemmin ilmeni, että YLEllä on nauhoite tilaisuudesta. Nauhalta kuuluu selkeästi Pekkarisen käyttäneen sanaa ryntäät ja onneksi Pekkariselle yllättäen tässä vaiheessa muistuikin mieleen että niinhän sitä taisi tulla sanottua. Pekkarinen myönsi myöhemmin Satakunnan Kansassa että oli virhe puhua ryntäistä ja vakuutti, että kyseinen sana ei kuulu hänen normaaliin sanavarastoonsa, eikä hän ole aikeissa sitä myöskään sinne liittää.

Mielestäni kyseinen kohu on saanut aivan naurettavat mittasuhteet ottaen huomioon, että kuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Wikberg, jonka ”ryntäistä” siis on kyse, ei millään tavalla pahoittanut mieltänsä kommentista. Myös nauhoitteesta käy ilmi, että paikalla ollut yleisö ymmärsi kyseessä olleen huumorin, ei häirintäpuheen. Asianosainen ei siis loukkaantunut, mutta onneksi meillä on näitä mielensäpahoittajia, joiden mielestä on oikein leimata ihminen seksuaaliseksi häiritsijäksi yhden kieltämättä hieman ajattelemattoman kommentin perustella.

En voi väittää ettei Pekkarisen kommentti olisi ollut hieman ajattelematon ja varmasti monen mielestä mauton. Ei myöskään osoita suurinta mahdollista ammattimaisuutta pitkän linjan kansanedustajalta puhua tuollaista julkisessa tilaisuudessa. Kyse ei silti ole missään nimessä häirintäpuheesta, eikä varsinkaan seksuaalisesta ahdistelusta. Pahin mitä Pekkarinen tilanteessa teki, oli ehdottomasti mielestäni se, ettei hän heti suoraan myöntänyt tekoaan. Hän sortui suomalaisen poliitikon perisyntiin ajatellen, että sitä mitä ei muista tai myönnä, ei ole koskaan tapahtunut.

Kaiken kaikkiaan tapaus Pekkarinen ja ryntäät on hyvä osoitus siitä, miten naiset ottavat itseensä omasta mielestäni liiankin pienistä asioista ja miten media vielä innostuu aiheesta kuin aiheesta jos siihen jotenkin liittyy sana seksi. Rentoudutaan naiset! ( Ja Maurille terveiset että on huojentavaa kuulla sinun poistaneen sanan ryntäät lopullisesti sanavarastostasi)

Lotta