Thomas Hobbes

Thomas Hobbes

Thomas Hobbes (1588 - 1679) oli englantilainen filosofia. Hänet tunnetaan ennen kaikkea poliittisesta filosofiastaan, jonka hän esitti ensimmäisen kerran kirjassaan Leviathan (1651).

Filosofiansa mukaan yhteiskunta syntyy ihmisten sopimuksesta, jolla he pääsevät pois luonnontilasta, joka on pitkäkestoisena jokaiselle ihmiselle turmiollinen. Sopimuksessa ihmiset luovuttavan osan vallastaan ja oikeuksistaan ylemmälle taholle, joka säätelee yhteiskunnan elämää. Ilman tätä tahoa, ihmiset luisuvat takaisin luonnontilaan. Hobbes kutsui tätä ylempää tahoa Leviathaniksi.

Luonnontilalla Hobbes tarkoittaa tilaa ennen yhteiskuntaa. Luonnontilassa mikään ei rajoita ihmisten itsekkyyttää ja tekevät vain asioita, josta itse hyötyvät eniten. Luonnotila on sota kaikkia vastaan, ja siellä on ainainen kuoleman ja väkivallan pelko, sekä vahvemman oikeus.

- Pinja, Fanni, Tuulia ja Veikko

Liberalismi

 Liberalismi 

Liberalismi on yhteiskuntafilosofinen näkemys, jonka mukaan ihmisillä pitää olla vapaus elää omaa elämäänsä itse valitsemalla tavalla, kunhan se ei loukkaa muiden vapautta ja elämää. Liberalismin kannattajat eli liberaalit puolustavat jokaisen ihmisen oikeutta elämäänsä, vapauteensa ja omaisuuteensa. John Locke ja Adam Smith ovat liberalismin tärkeimpiä kehittäjiä ja kannattajia, myös Immanuel Kant on hyvin tunnettu liberalismin kannattaja. Suomen tunnettu liberaali on presidentti K. J. Ståhlberg. 


Liberalismin mukaan ihmistä ei saa kohdella vain välineenä, vaan ihmisarvona. Julkinen valta eli valtio, kunta tai hallitsija tulisi valvoa ja kohdella kaikkia tasa-arvoisesti ja puolueettomasti. Julkinen valta ei voi uhrata tai käyttää yksilöä johonkin muiden hyväksi, ellei tämä ihminen vapaaehtoisesti suostu.


Liberalismin alkuperäinen muoto on klassinen liberalismi, ajan myöten liberalismista on syntynyt monta suuntausta, kuten sosiaaliliberalismi, markkinaliberalismi, talousliberalismi, arvoliberalismi, uusliberalismi, ja yms. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat yksilölle sekä yhteisölle tarkoitettuja vapausoikeuksia, vaikka tietyillä liberaaleilla on erimielisyyksiä.

Liberalismi on 1700-luvulta lähtöisin oleva aatejärjestelmä, josta erottuu selvimmin moniarvoisuuden periaatteet, ja vapauden periaatteet, joka korostaa yksilöllistä vapautta. Erilaisia vapausoikeuksia ovat mm. uskonnonvapaus, vapaus orjuudesta ja väkivallasta, liikkumisen vapaus ja sananvapaus.

Liberalismin perusperiaatteista: individualismista, yksityisomistuksesta, markkinataloudesta ja oikeudellisesta tasa-arvosta on tullut nykyaikaisen poliittisen ajattelun ja hallinnon perusta länsimaissa. 

Tekijät: Olivia, Fatou, Thu Ha

Lähteet: 

Wikipedia

Filosofian peruskäsiteet, Keihänen & Vaden
Yhteikuntafilosofia 004
  

John Locke

John Lockea (1632-1704) pidetään valistusajattelun esikuvana ja yhteiskuntafilosofina. Hänen ajatuksesnsa vaikuttivat Yhdysvaltain vallankumoukseen ja itsenäisyysjulistukseen (1776) sekä Ranskan suureen vallankumoukseen (1789-1799). Locken suuria filosofisia teoksia oli An Essay Concerning Human Understanding (1689) ja Two Treaties of Government (kirjoitettu 1660-luvulla, julkaistu myöhemmin).

John Locken ajattelu vaikutti merkittävästi myöhempiin sukupolviin. Locken liberalistisen ajattelun pääkohtia olivat omistamisen ja vapaan elämän oikeus. Hän näki valtion tehtävänä suojella negatiivisia oikeuksia, kuten omistusoikeutta. Locke ei pitänyt yksilöiden turvatakuita luonnontilaisessa elämässä riittävinä, sillä mahdollisista ristiriitatilanteista puuttuisi silloin puolueeton viranomainen, joka voisi ratkaista riidan oikeudenmukaisesti.

 John Lockea pidettiin myös tärkeänä vaikuttajana liberalismin kehityksessä. Liberalismissa tärkeätä on ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien laajeneminen, yhteiskunnan uudistaminen purkamalla säätyvalta, kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen nousun väyläksi ja talouden vapauttaminen. Liberalismin kannattajina oli pääosin koulutettua keskiluokkaa ja yrittäjiä.

Locken mukaansa kaikki  inhimillinen tieto on kokemusperäistä, omiin havaintoihin tai kokeisiin perustuvaa.
Hän ajatteli, että ihmisen mieli on aluksi tyhjä taulu, tabula rasa, joka täyttyi vasta elämänkokemusten ja aistihavaintojen myötä. Sisäsyntyiseen tietoon Locke ei uskonut.

Tekijät: Juho Räty, Eveliina Lindstedt ja Eerika Näriäinen


Lähteet:
-   Kaikkien aikojen historia 2
-  Yhteiskunnan filosofia! 003 vallan filosofia
-   Filosofian haasteet, Jari Keinänen, Tere Vadén