Kertauskysymyksiä FI1-kurssiin

Kertausmoniste Filosofian johdantokurssi

Tuovi Pääkkönen

 

1. Mitkä ovat filosofin hyveitä? Miksi?

 

 

2. Miten filosofia eroaa uskonnosta ja taiteesta?

 

 

3. Filosofian tärkeimmät osa-alueet ovat: metafysiikka, tietoteoria (eli epistemologia), etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Millaisia kysymyksiä niissä kysytään?

 

 

4. Mitä tarkoitetaan logiikalla? Miksi filosofinen käsiteanalyysi on tärkeää?

 

5. Mitä ovat a) deduktio  b) induktio?  Anna esimerkkejä.

 

6. Mitä tarkoitetaan seuraavilla termeillä?

                      ontologia

                      substanssi

                      monismi

                      dualismi

                      pluralismi

                      materialismi

                      idealismi

 

7. Mitä tarkoitetaan mieli-ruumis (mind-body)  -ongelmalla?

 

8. Millaista oli Descartesin dualismi?

 

9. Mikä ero on subjektiivisella ja objektiivisella idealismilla?

 

 

10. Selitä Platonin ideaoppi. Miten se liittyy luolavertaukseen?

 

 

11. Mitä tieto on? (tiedon kolme ehtoa)

 

12. Mitä tarkoitetaan rationalismilla?

 

 

13. Mitä Descartes tarkoittaa lauseellaan ”Ajattelen, siis olen.”?

 

 

14. Mitä on empirismi? Ketkä olivat merkittäviä empiristejä?

 

 

15. Mitä David Hume opetti syysuhteesta (kausaliteetistä)?

 

 

16. Mitä tarkoittaa, että etiikka on moraalifilosofiaa (filosofiaa moraalista)?

 

 

17. Filosofinen etiikka voidaan jakaa kolmeen osaan: metaetiikka, normatiivinen etiikka ja soveltava etiikka. Mitä nämä tarkoittavat?

 

 

18. Mitä tarkoitetaan termeillä a) arvo  b) normi  c) itseisarvo  d) välinearvo?

 

 

19. Mitä tarkoitetaan a) eettisellä realismilla  ja b) eettisellä relativismilla?

 

 

20. Mitä kyynikot opettivat hyvästä elämästä?  Entä Epikuros?

 

 

21. Millaista on hyve-etiikka?

 

 

22. Mitkä ovat normatiivisen etiikan teoriat? (3 kpl)

 

 

23. Mihin moraali Kantin mukaan perustuu?

 

24. Miten kuuluu kategorinen imperatiivi?

 

 

 

25. Mitä tarkoittaa utilitarismi? Mitkä ovat sen ongelmia?

 

 

 

26. Mikä on utopia? Mikä on dystopia?

 

 

27. Millainen oli Platonin ihanneyhteiskunta?

 

 

 

28. Millainen oli Marxin ihanneyhteiskunta?

 

 

 

29. Mitä yhteiskuntasopimusteorioissa tarkoitetaan 

a) luonnontilalla   b) yhteiskuntasopimuksella?

 

 

Huuhaatako interntissä?

http://blogi.kolome.fi/2013/10/uskokoot-ken-haluaa-tai-miten-huuhaasta.html

Tässä linkki erääseen blogikirjoitukseen, joka käsittelee huuhaaseen ja tieteeseen uskomista sekä internettiä.

Mielenlaatuetiikka

Mielenlaatuetiikka


Mielenlaatuetiikan tavoitteena on hyvä mieli ja sen kautta parempi elämä.
Henry  David Throreau: "Päivän laatuun vaikuttaminen on taiteen laaduista korkein"



Stoalaiset

Stoalaisuus syntyi ateenassa 300 eKr. ja jatkui koulukuntana aina renesanssiin asti.

Stoalaisuuden perustajana pidetään Zenon Kintolaista, joka ihannoi esim. luonnollisuutta, kaikkien ihmisten muodostamaa yhteisöä, tasa-arvoa ja yhteis omistajuutta. Hänen mielestän kasvatus oli turhaa ja ulkoiset asiat eivät vaikuttaneet onnellisuuteen.

Stoalaisten moraalifilosofian lähtökohtana on asioiden kohtaaminen niinkuin ne ovat. He pyrkivät olemaan riippumattomia ulkoisista asioista ja hallitsemaan itseään saavuttaakseen mielenrauhan.

Asiat joihin emme voi vaikuttaa: ulkoiset asiat, maine, omaisuus, ruumis, virat.
Asiat joihin voimme vaikuttaa: suhtautuminen ja sisäinen kokemus.

Stoalaisten mukaan tunteet ovat vain vääriä uskomuksia ja häiriötiloja.
Viisaita ihmisiä ovat tunteista vaapaat ja järjen ohjaamat.
"Halu, suuttumus, pelko ja kaikki muut sellaiset ovat uskomuksia ja kehnoja arvostelmia",  Plutarkohos.

Nykyään stoalaisten kaltaisia ovat Zenläiset, mutta mielenlaatuetiikkaa "matkitaan" lähes jokaisessa uskonnossa esim kultaisena sääntönä.

Kohtaamis etiikka-hommia

kohtaamisetiikka.

Kohtaamisetiikka muodostuu kahden peruskäsitteen avulla: Sama ja Toinen (l. Sama, eli minä, ja Toinen, eli sinä, muodostavat yhdessä Käsityksen kohtaamisetiikasta. Se pohjautuu kahden ihmisen välisiin ristiriitoihin ja vuorovaikutukseen ja lisäksi tarvitaan kolmas ihminen (ulkopuolinen), joka tulkitsee tätä kanssakäymistä ja muodostaa sen pohjalta eettisiä ja moraalisia näkemyksiä. Emmanuel levisin mukaan eettisyys syntyy kun toinen kyseenalastaa minun maailmankuvani. hyvää sosiaalisuutta ei voi edesauttaa normatiivisilla säännöillä vaan se muovautuu ihmisten välillä omalla tyylillä.

eettisyyden peruskäsitys on kun herää kuulemaan toisen ihmisen mielipiteitä ja näkemään aisioita toisesta näkökulmasta. Perinteinen moraaliajattelija näkee minän ja toisen suhteen symmetrisina, tasa arvoisena. lähtökohtana on samaistuminen:toista ymmärretään itseymmärryksestä käsin.

"tee toiselle,mitä toivoisit itsellesi tehtävän,

Filosofi_tuukka96

Elämänfilosofia

Elämänfilosofia on filosofiaa, joka keskittyy kysymykseen ”miten pitäisi elää?”. Elämänfilosofia painottaa filosofian teoreettisen puolen sijaan tekemistä ja henkistä toimintaa. Elämänfilosofia on usein hyvin henkilökohtaista ja subjektiivista. Elämänfilosofiaan kuuluu keskeisenä ajatus, että ajattelu on elettävä itse käytännössä todeksi.

Kierkegaard 

Kierkegaard syntyi seitsenlapsisen perheen nuorimpana. Hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon vuonna 1840 ja väitteli teologian maisteriksi vuonna 1841. Valtaosa Kierkegaardin tuotannosta keskittyy pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Kierkegaard hyökkäsi erityisesti silloista hegeliläisyyttä ja Tanskan valtiokirkkoa vastaan.

Kierkegaard oli uskon filosofi. Hänestä objektiiviset, tieteellisesti todistetut totuudet olivat tyhjiä ja vailla sisältöä. Järjelliset selitykset ovat latteita ja mitäänsanomattomia, eivätkä tee oikeutta vapaalle ja riippumattomalle ihmiselle, joka on valmis asettamaan kaiken vaakalaudalle vakuutenaan vain hänen oma uskonsa. Edes uskonnosta ei ole mitään iloa, jos se pyritään todistamaan oikeaksi järjellisesti ja loogisesti, eikä siihen vain uskota sokeasti. Kierkegaard  katsoi, että ihmisen syvin haaste on olla kokonaan ja aidosti ainutkertainen minä.

Kristinusko on ainoa ja oikea totuus. Kierkegaard pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena paradoksina, joka on mahdollista omaksua vain uskon hypyllä. Kristillistä kirkkoa hän arvosteli sen orjuuttavuudesta, ja kannustikin ihmisiä löytämään ”oman uskonsa”. Raamatun Abraham oli Kierkegaardille suuri sankarihahmo, sillä hän oli valmis uhraamaan oman poikansa järjettömästi, ilman mitään epäilyjä, ainoastaan uskoonsa tukeutuen. 

Kierkegaard jakoi ihmisen elämän kolmeen eri tasoon. Ensimmäinen ja alin oli esteettinen elämä, jossa ihminen toimii ainoastaan mielihalujensa ja aistiensa mukaan ilman moraalisia velvoitteita. Toisena tasona oli moraalinen elämä. Siinä ihmisen elämään vaikuttavat rajoittamattomien mielihalujen lisäksi myös moraaliset sidokset, kuten velvollisuudet ystäviä ja perheitä kohtaan Lopulta päästään kolmannelle ja Kierkegaardin mielestä lopulliselle ja korkeimmalle tasolle. Tässä uskonnollisessa elämässä ihminen heittä kaikki moraaliset sidoksensa pois harteiltaan ja turvaa normien tai järkensä sijaan pelkkään uskoon. Päätösten on oltava omia, eivätkä mitkään yhteiskunnalliset tai sosiaaliset odotukset saa haitata.

Schopenhauer

Arthur Schopenhauer  oli saksalainen filosofi. Hän oli eräs 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja. Schopenhauer on tunnettu pessimistinä; elämä sinänsä oli hänen mielestään julmaa ja tarkoituksetonta. Schopenhauerin filosofialle olennainen käsite on persoonaton ”elämisen tahto”, jonka ilmenemismuoto kaikki elämä on, ja jota on mahdotonta tyydyttää.

Schopenhauer syntyi keskiluokkaiseen perheeseen vuonna 1788. Kummatkin vanhemmista olivat varakkaasta kauppiassuvusta. Schopenhauerin isä vastusti kaikenlaista nationalismia ja ihaili englantilaista elämäntapaa.

Pyrkiessään ratkaisemaan elämän ongelmat, Schopenhauer piti filosofiaa ja logiikkaa toisarvoisina – tai tehottomimpina – kuin taidetta, tietynlaista hyväntahtoisuutta ja tietynlaista uskonnollista harjoitusta. Schopenhauer katsoi, että filosofinen ja looginen ajattelu eivät voineet sen enempää koskettaa kuin ohittaakaan halun eli Tahdon luonnetta. Teoksessaan Maailma tahtona ja mielteenä Schopenhauer esitti, että aineellisessa todellisuudessa eläessään ihmiset elävät halun piirissä, ja siksi he ovat tämän halun ikuisesti 

piinaamia. 

Elämänfilosofisia kysymyksiä:

Onko mahdollista tietää mitään?

Mitä tarkoittaa käsite totuus?

Tarvitseeko uskonkappaleen olla tosi ja varma? Pitääkö se tietää varmaksi, vai riittääkö uskominen?

Olemassaolon osatekijät: fyysinen, henkinen, sosiaalinen, emotionaalinen, hengellinen ja taloudellinen

Vastuuntunto ja huolehtiminen

Sosiaalinen asema

Arvot

Ihmiskäsitys

Elämän tarkoitus

Elämäkäsitys

Ihmisyyden olemus

Eve.L

Aristoteles ja Hyve-etiikka

Aristoteles

Aristoteles oli antiikin kreikan filosofi ja tiedemies. Hän luokitteli ensimmäisenä inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen (kuten esim. biologia). Aristoteeles kirjoitti filosofiassa mm. logiikasta, metafysiikasta ja etiikasta. Häntä pidetään yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneena filosofina.

Hyve-etiikka

Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan hyveet ja paheet sekä luonne ovat tärkeintä toimivan ihmisen moraalissa. Se pyrkii määrittelemään hyveellisen ihmisen luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Hyve-etiikan kannattajat tarkoittavat hyveellä tunteita ja käyttäytymista, taipumuta tunta ja käyttäytyä tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa (jos sinulla on esimerkiksi ystävällisyyden hyve, käyttäydyt tietyssä tilanteessa ystävällisesti). Hyveet ovat esim. kuin ammatteja, niihin tarvitaan kokemusta ja niitä pitkää jatkuvasti harjoittaa. 

Myös paheilla on merkityksensä: ihminen muuttaa toimintansa oikeaksi siksi, että huomaa olevansa laiska jne, eikä siksi, että huomaa järkeilleensä väärin.

Hyve-etiikka tarkastelee ihmisen elämää kokonaisuutena; se kysyy "miten minun tulisi elää" ja vastaa "kehittämällä hyveitä".

Saara

Eksistentialistinen etikkaa.

Heidegger
Eksistentialismi olemassaolon ja olemisen periaatteeseen, eli eksistenssiin. Martin Heidegger uskoo et filosofien tehtävä on tutkia olemassa olemista, sillä se on ainoa asia joka jokaista elävää olentoa yhdistää.
Ihmisenä olemisen keskeisin piirre on, Heideggerin mukaan, Dasein. Eli se kuinka ihminen on olemassa juuri tässä ajassa ja paikassa tällä hetkellä, nyt. Tästä johtuen ihmisen tulkinta olemassa olostaan on tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottua. Koska ihmisen käsitys on historiallista ja rajattua, ei voi Heideggerin mukaan olla yleispätevää eetiikan teoriaa.
Ihminen voi olla hänen mukaan olemassakahdella tavalla: epävarsinaisesti, ja varsinaisesti. Kun ihminen on epävarsinaisesti olemassa, hän elää sokeasti tapojen ja perinteisten käsitysten mukaan. Tämä kattaa suurimman osan ihmisen elämästä. Ihminen voi myös "varsinaistua", jonka saavuttaa ymmärtämällä kuinka ainutlaatuinen ja lyhyt hänen oma elämänsä on. Tämä kuolevaisuuden kokemus kuulemma "raivaa sovinnaiset käsitykset posi oman elämän tieltä."
Se on jokaisen ihmisen oma tehtävä vastata kysymykseen mitä elämä on, ja tämän hän tekee elämällä omaa elämäänsä. Olemalla olemassa.

Sartre
Sartre näkee eksistenttialismin  eettisenä filosofiana jonka mukaan meidä kaikki määrittää meidän omat tekomme, ja olemme aina vapaita päättämään mikä tämä määritys on. Jokainen ihminen päättää omasta olemuskestaan, ja jokaisen olemuksen luo tämän ihmisen tavat.
Me olemme Sarteren mukaan "loputtomasti vastuussa" meidän omista teoistamme. Jopa tekemättömyys on valinta, joka kantaa vastuuta. Koska valitseminen on teko. Meidän teot kertovat mitä me olemme, ja mitä meistä voi tulla.
Meidät on "tuomittu vapauteen." Kukaan ei päätä mitään meidän itsemme puolesta, eikä kukaan anna mitään päämäärää taikka merkitystä ihmisen elämälle. Olemme itse tästä kaikesta vastuussa.

Velvollisuusetiikka

Velvollisuusetiikka on normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan moraalisessa toiminnassa oleellista ovat valintoihin vaikuttaneet tekijät, kuten velvollisuudentunto. Velvollisuusetiikkoihin ajatellaan kuuluvan mm. Immanuel Kantin etiikka.

Velvollisuusetiikka kritisoi vahvasti seurausetiikkaa ja ne ovatkin monela tapaa kontrastiset. Tärkeä huomio on se, että hyvääkin tarkoittaneen ihmisen teoilla voi olla arvaamattomia haitallisia seurauksia. Tämän vuoksi voidaan ajatella hänen toimineen oikein jos hän toimi oikeista vaikutteista. Myöskin ihminen voi tehdä "vahingossa" tekoja joilla on hyviä seurauksia, jolloin niitä ei velvollisuusetiikan mukaan voi pitää moraalisesti hyvinä tekoina.

Immanuel Kantin etiikka edustaa rationalistista eli järkipohjaista etiikkaa. Kantin etiikan pohjana on olettamus, että moraalin on oltava universaalia ja analyyttistä tietoa. Tämän vuoksi sen on oltava samaa kaikille. Kantin univsaali moraalilaki on laki, jota noudattamaan pyrkivä ihminen toimii oikein, mihin hänen tekonsa ikinä johtavatkin. Laki on ns. kategorinen imperatiivi, eli kategorisesti käsky ja siihen ajatellaan kuuluvan kaksi osaa:
                         -Toimi aina siten, että toimintatapasi voitaisiin säätää yleiseksi laiksi
                         -Ihminen on itseisarvo

Velvollisuusetiikan hyviä puolia on, että se ei vaadi ihmisiltä kohtuuttomia ponnistuksia tekojensa seurauksien ennustamiseksi, vain tilanteeseen sopivan määrän. Se antaa arvoa ihmisten pyrkimyksille toimia oikein, mikä on oikein toimimisessa hyvin tärkeä osa. Hyvä elämä velvollisuusetiikan mukaan on elämää, jonka perustana on pyrkimys elää oikein.

Mihkal