FI30 Tiedon ja todellisuuden filosofia -muistiinpanot

FI30 Tiedon ja todellisuuden filosofia -kurssin luentomuistiinpanot löytyvät Tieto ja todellisuus välilehdellä olevan linkin takaa, eli täältä: http://norssinfilosofia.blogspot.fi/p/tieto-ja-todellisuus.htm.

Ydinfysiikka ja teknologinen imperatiivi

1)

Ydinfysiikan kehitys käynnistyy kun ranskalainen Henri Becquerel vuonna 1896 havaitsee radioaktiivisen säteilyn olemassaolon.. Pian selviää atomin sisältävän hyvin suuria energiamääriä verrattuna esimerkiksi sähkökemiallisiin reaktioihin. Syntyy idea fissiosta ja lähes ehtymättömästä energianlähteestä. Vuonna 1939 saksalaiset Otto Hahn ja Fritz Strassmann osoittavat uraaniatomien halkeamisen todeksi ja keksitään keinotekoinen fissio.
Toinen maailmansota käänsi ydinfyysiikan saavutukset sotakoneiston työkaluiksi ja alettiin kehittämään ydinaseita. Natsivainoja paenneet tiedemiehet, kuten Albert Einstein, näkivät tärkeänä vastarinnan saksan ydinaseteollisuudelle ja myös Yhdysvalloissa alettiin kehittelemään ydinasetta. 1940 vuonna käynnistyi fyysikko Robert Oppenheimerin johtama Manhattan-projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää Yhdysvalloille ydinpommi.

bioteknologia ja geeniteknologia

Bioteknologia hyödyntää eliöiden elintoimintoja, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintoja. Bioteknologialla pyritään parantamaan yhteiskunnallallisia oloja, kehittämään uusia lääketieteellisiä ja teollisia menetelmiä ja vähentämään ympäristön kuormitusta

Bioteknologian avulla pystytään ehkäisemään ja parantamaan perinnöllisiä sairauksia. Eettisiä ongelmia on mm. geeniseulonnat työpaikoilla, kloonaus, abortoiminen geeniseulonnan perusteella jne.

Metodologista instrumentalismia sillä siinä pyritään parantamaan ihmisten oloja.

Skientologia

Skientologia pohjautuu dianetiikkaan eli ''itsekasvatusoppiin''. Sen esitteli L. Ron Hubbard teoksessaan Dianetics: The Modern Science of Mental Health (1950). Oppi pohjautuu käsitykseen, että useimmat ihmisen henkiset ja ruumiilliset vaivat ovat psykosomaattisia, eli pohjautuvat erilaisiin traumaattisiin muistoihin, joita Hubbard kutsui engrammeiksi. Kaikista näistä muistoista eroon pääsemällä voi saavuttaa ''selkeän'' eli ''Clear''-tilan.
Engrammeista eroon päästäkseen on käytävä auditointi-istunnoissa, jotka muistuttavat osaltaan sekä perinteistä psykoterapiaa että kristillistä ripittäytymistä.


Hanna, Greta ja Eero

Lääketieteellinen tutkimus

Lääketieteen harjoittamisessa on otettava huomioon eettiset kysymykset. Kuinka paljon voidaan tieteen nimissä tehdä? Miten pitkälle ihmisen oikeudet lääketieteessä ulottuvat?

Tutkimuksissa, joissa tutkimuskohteena on ihminen, kohteen täysi ymmärrys kokeen luonteesta on tärkeää. Se, että koehenkilö on tietoinen kaikista tutkimuksen vaiheista ja mahdollisista seurauksista, on keskeinen lähtökohta.
    Lääketieteen on myös lähdettävä nimenomaan tekemään tiedettä, eikä esimerkiksi propagandaa vaikkapa tupakkayhtiöiden käyttöön. Tutkimustulosten on oltava todenmukaisia.
    Voidaan myös miettiä laajemmin, kuinka pitkälle lääketieteellä on "oikeus" mennä. Tietyn käsityksen mukaan vain kaikki se, mitä esiintyy luonnossa, on oikein. Tällöin kaikki epäluonnollinen, kuten sairauksien parantaminen lääkkeiden avulla, on moraalisesti väärin. Myös esimerkiksi uskonnollisen fundamentalismin piirissä sairaudet nähdään Jumalan luomina, joten niiden parantaminen nähdään luomistyöhön sekaantumisena.

Eläinkokeissa tullaan aina sen eettisen ongelman kohdalle, jossa pohditaan, mikä on eläimen arvo. Onko eläimillä itseisarvo, vai voiko niitä kohdella tieteen välineenä hyödyn tavoittelussa? Luonnollisesti eläinkokeiden eettisyyteen vaikuttavat myös kokeiden olosuhteet, joita on kritisoitu epäinhimillisyydestä.

Maria, Anni, Sara, Tuukka

Ryhmätyö: Kokeellinen psykologia

Kokeellinen psykologia

1. Stanfordin vankilakokeessa valittiin 24 nuorta vapaaehtoista miesopiskeliaa, jotka jaettiin jankeihin ja vartioihin. Vankit puettiin samanlaisesti, eikä oikeita nimiä käytetti. Vartioille annettiin aurinkolasit, pilli ja pamppu. Koe toteutiin yliopiston kellarissa, joka lavastettiin vankilaksi. Vartioille ei annettu erityistä koulutusta, heidät vain käskettiin pitämään kuria yllä, mutta väkivalta kiellettiin.Alunperin kokeen piti kestää kaksi viikoa, mutta se keskeytettiin kuuden päivänkuluttua. Vartijat olivat alkaneet käyttää ylä rankempia keinoja vankeja kohtaan, heitä nöyryytettiin ja vartijat alkoivat käyttää fyysisiä rankaistuksia.
Milgramin tottelevaisuuskokeessa miespuolisten koehenkilöiden käskettiin antaa "oppilaalle" sähköiskuja, kun tämä vastasi väärin esitettyyn kysymykseen. Todellisuudessa "oppilas" oli näyttelijä, eivätkä sähköiskut olleet todellisia ja näyttelijä vain teeskenteli tuskanhuutonsa. 60% koehenkilöistä jatkoi iskujen antamista käskyjen mukaan loppuun saakka (450volttia), vaikka heille annettiin mahdollisuus lopettaa milloin vain.

2. Kokeissa tutkittiin annetun roolin (vartija/vanki) tai auktoriteetin (tutkija) vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen. Ryhmäefekti.

3. Kokeet saattoivat aiheuttaa koehenkilöille traumoja ja korostaa aggressiivista käyttäytymistä. Kokeiden lavastetut olosuhteet ovat saattaneet vääristää tutkimustuloksia eikä kokeissa ollut osallisena naispuolisia koehenkilöitä.

Loppumasennus: Milgramin kokeesta on tehty myös versio, jossa 13 miehelle ja naiselle annettiin käsky antaa koiranpennulle koulutuksen varjolla sähköiskuja, jotka lopulta tappoivat koiran. Kuusi miehistä kieltäytyi tappamasta koiraa, mutta kaikki naiset tappoivat koiran. ='(

Annika, Eveliina, Maija

Tieteen eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset

FI30 Tiedon ja todellisuuden filosofia / Syksy 2012

Lisätkää ryhmissä tuottamanne tekstit blogiin lisäämällä uusi teksti. Liittäkää bloggaukseenne tunniste "Tieteen eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset", jotta tekstinne on helposti kerättävissä blogista tiistaina 11.9.