torstai 3. toukokuuta 2012

Immanuel Kant

-Immanuel Kant (1724-1804) oli julkaisuut kolme kritiikki, johon vaikutti silloin suuresti filosofian maailman.
-Ihmisen tietokyvyillä on rajansa, ja näiden rajojen määritteleminen oli Kantin tietoteorian päämäärä. Esim. Jos ihminen nukkuu kymmenen tuntia auringonlaskun jälkeen, herätessäsi kaikki kellon viisarien asentoa myöten kaikki on täsmälleen samalla tavalla kuin nukahtaessasi. Miten pystyt todistamaan että nukuit 10 tuntia?
- Kantin näkemys kokemustiedosta sisältää kaksi erillistä perusväitettä:
1) Kokemustieto sisältää apriorista ainesta
2) Kokemustiedon yleispätevyys perustuu aprioriseen ainekseen.
- Kantin mukaan kaikkia havantoja näyttää yhdistävän se että ne sijoittuvat johonkin aikaan ja paikkaan.
- Rationalismin ja empirismin synteesi
- Empirismi -aistimukset
- Rationalismi eli tiedon muoto.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

klassinen tiedon määritelmä


Platonin kehittämän klassisen tiedon määritelmän mukaan tiedolla on kolme
ehtoa:

   - totuusehto
   - perusteluehto
   - käsitys/uskomus

Eli toisin sanoen tieto on "tosi, hyvin perusteltu käsitys". Esimerkiksi hyvin onnistunut arvaus eroaa tiedosta siten, että se ei ole perusteltu. Valheen ja harhaluulon ero on, ettei valheen esittäjä usko omaan väitteeseensä, kun taas erehdyksessä väite on esittäjänsä käsitys. Klassisen tiedon määritelmän suurimpia ongelmia on ns. regressio-ongelma. Tällä tarkoitetaan sitä, että perusteluehdon mukaan väite perustellaan toisella väitteellä, joka täytyy myös perustella ja perustelu vain jatkuu. Myös totuus on ongelmallinen käsite. Mitä tarkoittaa väitteen totuus ja voidaanko väitteille koskaan määrittää objektivista totuutta?


Filosofiassa myös tieto ja informaatio erotetaan toisistaan, informaation merkitessä merkkijonoa. Arkikielessä näitä sanoja kuitenkin usein käytetään synonyymeinä. Esimerkiksi kelpaa sana "tietokone", jonka oikeastaan pitäisi olla "informaatiokone".


Emma, Annika, Ailin, Mihkal, Iiris

5. Filosofia ja kieli

1. Onko lause ”Kattilassa on ruokaa” helpompi ymmärtää kuin lause ”Oleva on henkeä”?

Lause ”Kattilassa on ruokaa” on mielestämme helpompi ymmärtää. Lauseen tarkoittama asia on konkreettisempi ja lähempänä jokapäiväistä elämää, ja se on itse varmasti koettu. Kaikki tietävät mitä ovat ”kattila” ja ”ruoka”, mutta ”oleva” ja ”henki” ovat vaikeammin määriteltävissä


2. Kieleltä vaaditaan usein täsmällisyyttä. Millaista on täsmällinen kieli? Onko lause ”kielen on oltava täsmällistä” täsmällistä kieltä? Voiko kieli koskaan olla täsmällistä?

Täsmällinen kieli on yksiselitteistä ja perusteltua. Usein kun yritetään sanoa jotain täsmällisesti, selittelystä tulee yksityiskohtaista ja pitkää.

Esimerkiksi matemaattinen kieli on täsmällistä. 2+2=4 on yksikäsitteinen, eikä voi tarkoittaa muuta. Arkikieli puolestaan ei ole täsmällistä: esimerkiksi jos sanot kaverille ”Menen kauppaan”, et ole täsmällinen. Mihin kauppaan olet menossa, missä kaupungissa ja milloin?

Lause ”kielen on oltava täsmällistä” ei ole täsmällinen, koska siinä ei ole määritelty, mitä tarkoittaa täsmällisyys. Kieli yleisesti voi olla täsmällistä, mutta se vaatii pitkällisiä perusteluja ja eri näkökulmia.


3. Analysoi lausetta ”Filosofia menee yli hilseen”. Mitä ”hilseen yli meneminen” tarkoittaa?

Hilseen yli meneminen” on kielikuva, jolla tarkoitetaan sitä, että ei ymmärrä jotain asiaa. Mielestämme asian voisi kuvitella niin, että päätä yritetään tähdätä tiedolla, mutta se lentää ohi eikä osu, eikä mitään jää mieleen.

Filosofia esimerkiksi voi olla liian korkealentoista, jotta sitä pystyisi tajuamaan, ja siksi se ”menee yli hilseen”.


4. Miten selittäisit sanan ”punainen” markityksen syntymäsokealle?

Oikeastaan sanaa ei voi kunnolla selittää sokealle. Punainen väri on pelkästään näköaistilla aistittava asia, jota ei voi koskea, haistaa tai kuulla. Jos sokealle antaa käteen punaisen omenan, hän ei silti ymmärrä mitä punainen on, koska tuntee vain omenan muodon.

Sokealle voisi kuitenkin yrittää selittää värejä hieman eri kautta. Voi sanoa, että ne ovat jotain, mitä ei voi ymmärtää, ellei näe. Vähän niin kuin ei voi ymmärtää, mitä musiikki on, jos ei voi kuulla sitä. Samaan tapaan kuin eri asiat kuulostavat tai tuoksuvat erilaisilta, on olemassa myös erivärisiä asioita.

Riina, Milla, Kia, Ville

Syyseuraussuhde


"Kausaliteetti = syy-seuraussuhde, joka yleensä käsitetään muuttumattomaksi ja lainomaiseksi. Esim. "Hanasta tulee vettä""

Kysymys 1.
Keksi esimerkkejä arkipäiväisistä syysuhdekokemuksista. Millä tavoin arkiset syysyhdekokemukset voisivat osoittautua paikkansapitämättömiksi?


Kun on aamu, aurinko nousee, kun on ilta, aurinko laskee.
-> Esim. jos lapissa on kaamosaika, jolloin aurinko ei nouse lainkaan, tai kesäisn yötön yö jolloin aurinko ei laske.

Jos nukkuu, on herättyään virkeä
-> Huonosti nukutun yön jälkeen ei herää virkeänä, vaan väsyneenä

Aurinko lämmittää
-> Jos ulkona tuulee, voi tulla kylmä vaikka aurinko paistaisi

Kun hanan avaa, sieltä tulee vettä
-> Jos vesijohto on rikki, vettä ei tule


Kysymys 2.
Friedrich Nietzsche on todennut että ennen vaikutuksia uskotaan eri syihin kuin vaikutusten jälkeen. Mitä hän tällä tarkoittaa?


Uskomme, että tämä tarkoittaa sitä, että meillä on on jonkinlaisia käsityksiä siitä, millaisista syistä asiat tapahtuvat, ennen kuin ne edes tapahtuvat. Mutta kun asiat ovat tapahtuneet käsityksemme syistä muuttuvat, sillä tapahtumaan vaikuttanut todellinen syy voi olla aivan erillainen, kuin se minkä sen uskoimme olevan. Esim. Jos joku rakentaa majan ja uskoo, että maja voisi kaatua kovan tuulen seurauksena. Majaa ei kuitenkaan kaada tuuli vaan yllättävä maanjäristys.



Kysymys 3.
Millaista ihmisen elämä olisi jos hän epäilisi jatkuvasti syysuhdekokemuksiaan?


Ihminen alkaisi epäilemään kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Hän myös voisi alkaa pelätä asioiden tekemistä, koska niiden seuraus voisi olla mikä tahansa.


Kysymys 4.
Millaista ihmisen elämä olisi jos hän ei epäilisi ollenkaan syysyhdekokemuksiaan. 


Kaikki menisi aina tietyn kaavan mukaan ja ihminen alkaisi elää aina yhden satunnaisen seurauksen mukaan, tai ei pelkäisi mitään yhden onnekkaan sattuman perusteella.



Descartes tiedosta

Descartesin mukaan tiedon perustana ovat järjen selviöt (perustotuudet, jotka selkeitä, yksinkertaisia ja muuttumattomia ja ne todistavat itse itsensä). Kaikki täytyy kuitekin kyseenalaistaa, jotta voidaan saada varmaa tietoa (=metodinen epäily).

Ongelmana on aistihavainnon pettävyys (esim. airon taipuminen vedessä). Jos yksi aistihavainto pettää, voiko mikään aistihavainto olla varma? Myös unet voivat olla todentuntuisia, joten mistä tiedän, etten juuri nyt ole unessa? Unet eivät eroa valveillaolosta muuten kuin, että havainnot eivät tapahdu havaintohetkellä.
Descartesin mukaan on olemassa myös paha demoni, jonka luoma todellisuus on vain huijausta.

Descartes totesi myös, että olemassaoloni on harhojen olemassaolojen edellytys. Tästä syystä minun täytyy olla olemassa. Descartes tunnetaankin ajatuksestaan ''Cogito, ergo sum'' (Ajattelen, siis olen). Minän olemassaolo onkin tiedon horjumaton perusta ja vain ajatelleessan ihminen voi olla varma olemassaolostaan. Lause ei kuitenkaan edusta intuitiivista oivallusta, vaan lauseen osa ''siis olen'' edustaa loogista päättelyä. Tästä syystä ajatus ei toteuta perustotuuksia. Myös sana ''ajattelen'' sisältää oletuksen ajattelutapahtuman olemassaolosta ja siitä, että kyseessä ovat juuri minun ajatukseni.

Descartesilla oli mielessään äärettömän mahtavan Jumalan idea, jota ei hänen mielestään ollut mahdollista luoda äärellisen ihmisen taidoilla. Tällä hän perusteli sitä, että Jumalan täytyy olla olemassa, sillä äärettömän (Jumalan) on täytynyt luoda äärellinen (ihminen).  Ääretön Jumala ei myöskään Descartesin mielestä voi pettää ihmistä, silloin kun hän tarkastelee uskomuksiaan tai oivaltaa jotakin selkeästi ja kirkkaasti. Todetessaan tämän, hän ajatteli päässeensä  metodisen epäilyn tien loppuun.

Heikon kohta Descartesin argumentoinnissa on kuitenkin oletus Jumalasta. Tästä syntyy ns. Descartesin kehä eli vain, jos voimme olettaa, että hyvä Jumala ei petä meitä, voimme olla varmoja, että Jumala on olemassa.


Jasmine, Sanna, Elina, Petri, Toivo

Hume tiedosta

David Hume oli empiristi ja hänen mukaan kaikki tieto tulee aisteista. Hän toi kuitenkin esiin induktion ongleman.
-> Induktiolla ei voi saada varmaa tietoa, koska mitään tietoa ei voi yleistää.
Hume herätti Kantin unesta, josta seurasi Kantin synteesi.
Humen giljotiini: se miten asiat on siitä ei voi päätellä miten asioiden pitäisi olla.


-Taavi, Kiia, Riku, Antti, Aleksi