-Sokrates piti itseään ns. kätilönä, joka tarkoittaa sitä, että Sokrates auttoi ihmisiä ymmärtämään tietoa ja tieteitä. Kätilö saattaa vauvan maailmaan, Sokrates saattaa tiedon ihmiseen. Sokrates ajattelee, ettei itse tiedä mitään.
-Tieto on perusteltu tosi uskomus.
torstai 21. helmikuuta 2013
iPad-tehtäävän anti
iPad-tehtävän anti
1. Substanssi
1. Substanssi
-olio, joka voi olla olemassa itsenäisesti muista olioista riippumatta
-substanssiin liittyviä kysymyksiä:
*onko kaikki pelkkää ainetta?
*onko olemassa myös henkeä?
*mitä on olemassa?
-materalismissa substanssi on pelkästään aineellista
-idealismissa henkinen substanssi on etusijalla, mutta aineellinenkin on olemassa
-Aristoteleen mukaan aine, josta olento koostuu ei itsessään ole substanssi, mutta elävä olento on kokonaan substanssi
2. Materialismi
3. Atomioppi antiikin Kreikassa
• Materia koostuu keskenään näkymättömistä ja jakamattomista hiukkasista eli atomeista
• Leukippos ja Demokritos olivat atomiopin löytäjiä
• sama teoria jonka mukaan kaikki koostuu atomeista
4. Determinismi
5. Mieli-ruumis-ongelma
Tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot voivat olla tietoiset.
-Dualismilla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Mielenfilosofiassa se on näkemys, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä. Sen lähtökohtana on väite, että henkiset ilmiöt ovat ei-fysikaalisia. Länsimaisessa filosofiassa dualismi esiintyy ensimmäisenä Platonin ja Aristoteleen teoksissa. He katsoivat, että ihmisen ”järkeä” (mielen tai sielun kyky) ei voinut identifioida samaksi kuin ruumis eikä selittää sen kautta.
-Päinvastoin kuin dualismi, mielenfilosofinen monismi katsoo, ettei mielen ja ruumiin välillä ole perustavaa eroa. Nykyisin yleisin monismin muoto on fysikalismi. Fysikalistinen monismi katsoo, että ainoa olemassa oleva substanssi on fysikaalinen. Fysikalismi voidaan kuitenkin muotoilla monella eri tavalla, kuten alla on esitetty.
-Luonnontieteillä on ongelmia ymmärtää kyseistä asiaa.
6. Eliminatiivinen materialismi
Elimintavismi on materialistista mielenfilosofiaa edustava näkemys, joka kieltää mielen(hengen) olemassaolon.
Arkipsykologia on nimitys mielentoimintaa koskevalle arkiajattelulle. Se selittää käyttäytymistä ja psyykkista toimintaa. Eli sitä, että meillä on aivot. Elimentavismin keskeinen väite on, että arkipsykologia on virheellinen käsitys mielestä.
Eliminatiivisessa materialismissa houkuttelee se, että se on yksinkertainen ajatus. Siinä on vaan helppoa sulkea pois se ajatus, että meillä on mieli, eikä tarvi sen monimutkaisesti ajatella asiaa.
Eliminatiivisen materialismin kantaa edustaa Daniel Dennent.
1. Substanssi
-olio, joka voi olla olemassa itsenäisesti muista olioista riippumatta
-substanssiin liittyviä kysymyksiä:
*onko kaikki pelkkää ainetta?
*onko olemassa myös henkeä?
*mitä on olemassa?
-materalismissa substanssi on pelkästään aineellista
-idealismissa henkinen substanssi on etusijalla, mutta aineellinenkin on olemassa
-Aristoteleen mukaan aine, josta olento koostuu ei itsessään ole substanssi, mutta elävä olento on kokonaan substanssi
2. Materialismi
-kaikki koostuu joko energiasta taikka materiasta, kaikki olemassaoleva on palautettava energiaan tai materiaan, materialismi on ontologinen käsitys
MATERIALISMI EI VÄLTTÄMÄTTÄ JOHDA ATEISMIIN MUTTA NIIDEN VÄLILLÄ ON SELKEÄ YHTEYS, ESIM. MATERIALISTI VOI USKOA ETTÄ JUMALA/JUMALAT VOIVAT KOO'OSTUA MAERIASTA
ei koska mitä nykyään tieteestä on opittu kumoaa materialistisia käsityksiä, esim. kvanttifysiikka
3. Atomioppi antiikin Kreikassa
• Materia koostuu keskenään näkymättömistä ja jakamattomista hiukkasista eli atomeista
• Leukippos ja Demokritos olivat atomiopin löytäjiä
• sama teoria jonka mukaan kaikki koostuu atomeista
4. Determinismi
• Determinismi: lainalaisuusoppi, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.
• Determinismi ja luonnontiede ovat yleensä samaa mieltä siitä, että kaikki asiat tapahtuvat syystä, mutta se ei aina päde esim. kvanttimekaniikka.
• Arkielämässä determinismiä voi käyttää hyväksi. Esim. kun keität pastaa.
• determinismi ja yksilön vastuu. Yksilö ei aina ymmärrä miksi jokin tapahtui mutta silti kaikella on tapahtumalla on oma syynsä. Syyt ovat vain liian monimutkikkaita.
5. Mieli-ruumis-ongelma
Tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot voivat olla tietoiset.
-Dualismilla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Mielenfilosofiassa se on näkemys, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä. Sen lähtökohtana on väite, että henkiset ilmiöt ovat ei-fysikaalisia. Länsimaisessa filosofiassa dualismi esiintyy ensimmäisenä Platonin ja Aristoteleen teoksissa. He katsoivat, että ihmisen ”järkeä” (mielen tai sielun kyky) ei voinut identifioida samaksi kuin ruumis eikä selittää sen kautta.
-Päinvastoin kuin dualismi, mielenfilosofinen monismi katsoo, ettei mielen ja ruumiin välillä ole perustavaa eroa. Nykyisin yleisin monismin muoto on fysikalismi. Fysikalistinen monismi katsoo, että ainoa olemassa oleva substanssi on fysikaalinen. Fysikalismi voidaan kuitenkin muotoilla monella eri tavalla, kuten alla on esitetty.
-Luonnontieteillä on ongelmia ymmärtää kyseistä asiaa.
6. Eliminatiivinen materialismi
Elimintavismi on materialistista mielenfilosofiaa edustava näkemys, joka kieltää mielen(hengen) olemassaolon.
Arkipsykologia on nimitys mielentoimintaa koskevalle arkiajattelulle. Se selittää käyttäytymistä ja psyykkista toimintaa. Eli sitä, että meillä on aivot. Elimentavismin keskeinen väite on, että arkipsykologia on virheellinen käsitys mielestä.
Eliminatiivisessa materialismissa houkuttelee se, että se on yksinkertainen ajatus. Siinä on vaan helppoa sulkea pois se ajatus, että meillä on mieli, eikä tarvi sen monimutkaisesti ajatella asiaa.
Eliminatiivisen materialismin kantaa edustaa Daniel Dennent.
Filosofian tunti 7 21.2.2013: Platon, Aristoteles ja filosofian osa-alueet
Tunnilla käsiteltiin kertauksenomaisesti Platonia ja hänen ajatuksiaan ja opetuksiaan. Platon oli Sokrateen oppilas ja hän kirjoitti Sokrateen opetuksia ja puheita ylös. Platon oli kehittänyt metafyysisen filosofisen teorian siitä, että on olemassa ideamaailma ja aistimaailma. Aistimaailma on vain ideamaailman heijastus eikä siksi todellinen. Platonin tunnetuimpia vertauksia on luolavertaus. Platon oli rationalisti eli hän ajatteli, että tietoa voi hankkia ainoastaan järjen avulla eikä havainnoimalla. Havainnoinnilla vain vahvistetaan järjen päättelyä.
Tunnilla puhuttiin myös Aristoteleesta, joka kirjoitti mm. anatomiasta, tähtitieteestä, psykologiasta jne.. Häntä pidetäänkin länsimaisen tieteen isänä. Aristoteles oli Platonin oppilas, mutta hänen ajatuksensa erosivat merkittävästi opettajansa käsityksistä. Aristoteles oli käytännönläheisempi kuin Platon ja Aristoteles mm. kritisoi ideaoppia. Aristoteleen maailmankuva vaikutti aina 1600-luvulle saakka, kunnes Galilein ja muiden sen ajan tiedemiesten havaintojen myötä se murtui. Aristoteleen kirjoituksia käytettiin oppikirjoina Aristoteleen kuoleman jälkeen.
Tunnilla puhuttiin myös filosofian pää osa-alueista, joita ovat: metafysiikka, tietoteoria ja etiikka sekä estetiikka ja eksistentialismi. Näihin kuuluu vielä monia eri osa-alueita, kuten metafysiikkaan ontologia, kosmologia ja teologia, tietoteoriaan logiikka ja tieteenfilosofia sekä etiikkaan mm. yhteiskuntafilosofia.
Lopputunnista teimme ryhmätöitä filosofian eri osa-alueisiin liittyen.
Kasimir, Antti ja Susanna
Tunnilla puhuttiin myös Aristoteleesta, joka kirjoitti mm. anatomiasta, tähtitieteestä, psykologiasta jne.. Häntä pidetäänkin länsimaisen tieteen isänä. Aristoteles oli Platonin oppilas, mutta hänen ajatuksensa erosivat merkittävästi opettajansa käsityksistä. Aristoteles oli käytännönläheisempi kuin Platon ja Aristoteles mm. kritisoi ideaoppia. Aristoteleen maailmankuva vaikutti aina 1600-luvulle saakka, kunnes Galilein ja muiden sen ajan tiedemiesten havaintojen myötä se murtui. Aristoteleen kirjoituksia käytettiin oppikirjoina Aristoteleen kuoleman jälkeen.
Tunnilla puhuttiin myös filosofian pää osa-alueista, joita ovat: metafysiikka, tietoteoria ja etiikka sekä estetiikka ja eksistentialismi. Näihin kuuluu vielä monia eri osa-alueita, kuten metafysiikkaan ontologia, kosmologia ja teologia, tietoteoriaan logiikka ja tieteenfilosofia sekä etiikkaan mm. yhteiskuntafilosofia.
Lopputunnista teimme ryhmätöitä filosofian eri osa-alueisiin liittyen.
Kasimir, Antti ja Susanna
torstai 14. helmikuuta 2013
12.2. Norssin filosofiatarjonta, pohdiskelua filosofiasta
Tuovi piti tunnin, jolla esiteltiin Norssin filosofiatarjontaa sekä pohdittiin filosofian luonnetta, muun muassa arvuuttelemalla tieteen, taiteen ja uskonnon suhdetta filosofiaan.
Filosofiaa on tarjolla Norssissa vähän, tai ehkä paremmin ilmaistuna harvoin. Sitä ei ilmeisesti pidetä kovinkaan tärkeänä oppiaineena päättävissä piireissä. Mistäköhän tämä voi johtua?
Tuli mieleen, että Suomessa ollaan kovin innostuneita PISA-menestyksestä. Kyseisessä testissähän mitataan lukutaitoa sekä luonnontieteiden ja matematiikan osaamista. Filosofiankin arvostuksen lisäämiseksi pitäisi keksiä, miten sellaisia taitoja kuten filosofista ajattelua, argumentaatiota ja luovuutta voitaisiin mitata PISA:n kaltaisessa tutkimuksessa. Sitten vain maat paremmuusjärjestykseen taitojen perusteella. Kilpailu ruokkii kehitystä.
Bisness-Norssin puolella järjestetään talouteen ja etiikkaan liittyvä filosofian kurssi, olisiko nimenä ollut luovasti "Talous ja etiikka". Kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta mutta en voi olla ajattelematta, että ollaanko tässä nyt vain amerikkalaiseen tyyliin huolestuneita "kapitalistien kyvyttömyydestä moraalisiin argumentteihin"?
Tunnin lopuksi kysyttiin, rohkaiseeko lukio kriittisyyteen. Omasta puolestani voin todeta, että toivon juuri filosofian tuntien tarjoavan opiskelijoille tilaisuuden kehittää kykyään kriittiseen ajatteluun. Ja kriittisyydellä tarkoitan tässä yhteydessä kykyä arvioida asioita eri puolilta sekä puntaroida esitettyjen argumenttien pätevyyttä ja painavuutta, en yleistä kitinää ja kaiken vastustamista.
Kriittisessä ajattelussa voidaan päätyä kohtuullisen varmaan lopputulokseen mutta yleensä kriitikkomme jää leijumaan jonkinlaiseen epävarmuuden tilaan. Tämä ei kuulosta siltä, mitä lukion oppiaineisssa noin yleensä ottaen suositaan.
Terveisin,
Santeri
PS: Blogimerkinnän ei tarvitse olla erityisen mahtavaa älyllistä ilotulitusta mutta toivomme silti, että tunnilla käsiteltyjen asioiden listaamisen sijaan kirjoittaisitte omin sanoin (ja omin ajatuksin) tunnilla käsitellyistä asioista (yhdestä tai useammasta).
Filosofiaa on tarjolla Norssissa vähän, tai ehkä paremmin ilmaistuna harvoin. Sitä ei ilmeisesti pidetä kovinkaan tärkeänä oppiaineena päättävissä piireissä. Mistäköhän tämä voi johtua?
Tuli mieleen, että Suomessa ollaan kovin innostuneita PISA-menestyksestä. Kyseisessä testissähän mitataan lukutaitoa sekä luonnontieteiden ja matematiikan osaamista. Filosofiankin arvostuksen lisäämiseksi pitäisi keksiä, miten sellaisia taitoja kuten filosofista ajattelua, argumentaatiota ja luovuutta voitaisiin mitata PISA:n kaltaisessa tutkimuksessa. Sitten vain maat paremmuusjärjestykseen taitojen perusteella. Kilpailu ruokkii kehitystä.
Bisness-Norssin puolella järjestetään talouteen ja etiikkaan liittyvä filosofian kurssi, olisiko nimenä ollut luovasti "Talous ja etiikka". Kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta mutta en voi olla ajattelematta, että ollaanko tässä nyt vain amerikkalaiseen tyyliin huolestuneita "kapitalistien kyvyttömyydestä moraalisiin argumentteihin"?
Tunnin lopuksi kysyttiin, rohkaiseeko lukio kriittisyyteen. Omasta puolestani voin todeta, että toivon juuri filosofian tuntien tarjoavan opiskelijoille tilaisuuden kehittää kykyään kriittiseen ajatteluun. Ja kriittisyydellä tarkoitan tässä yhteydessä kykyä arvioida asioita eri puolilta sekä puntaroida esitettyjen argumenttien pätevyyttä ja painavuutta, en yleistä kitinää ja kaiken vastustamista.
Kriittisessä ajattelussa voidaan päätyä kohtuullisen varmaan lopputulokseen mutta yleensä kriitikkomme jää leijumaan jonkinlaiseen epävarmuuden tilaan. Tämä ei kuulosta siltä, mitä lukion oppiaineisssa noin yleensä ottaen suositaan.
Terveisin,
Santeri
PS: Blogimerkinnän ei tarvitse olla erityisen mahtavaa älyllistä ilotulitusta mutta toivomme silti, että tunnilla käsiteltyjen asioiden listaamisen sijaan kirjoittaisitte omin sanoin (ja omin ajatuksin) tunnilla käsitellyistä asioista (yhdestä tai useammasta).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)