maanantai 12. marraskuuta 2012

Kiitos kurssista ja antakaahan palautetta

Kiitos kaikille yhteiskuntafilosofian kurssille osallistuneille! Lauri ja Mikko kiittävät ja kumartavat. Meillä oli antoisa tulikaste filosofian kurssin vetämiseen. Tällaisesta kurssista aloittelevien opettajien on hyvä lähteä liikkeelle. Opimme paljon arvokasta. Laittakaahan vielä kommentteja ja tsemppiä kokeeseen!

Olette nähneet viime vuosina niin monia erilaisia opettajia, että olette melkoisia asiantuntijoita. Toivommekin, että laitatte tähän viestiin kommentteina vapaamuotoista palautetta. Omaa nimeä ei tarvitse mainita kun kirjoittelee sillä norssinfilosofi-tunnuksella. Mikä toimi hyvin ja oli mukavaa, mikä taas kismitti ja mihin asiaan mielestänne kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota?

Sarjakuvasatoa

Tässä on sarjakuvapajan tuotoksia. Sarjiksista tuli hienoja ja hauskoja! Laitetaan stripit koulun seinällekin. Kiinnostavat kuvat voivat sitten pysäyttää hetkeksi ja saada ihmiset uhraaman muutaman ajatuksen esiin nostetuille kysymyksille. Tätä voisi kutsua jonkin sortin kansalaistoiminnaksi.






sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ekologia ja globalisaatio

Tunnilla keskustelimme ekologiasta ja globalisaatiosta, jotka nähdään usein eräinä nykyajan tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.Globalisaatiolla tarkoitetaan maailman "pienenemistä". liikkumisen ja tiedonsiirron helpottuessa. Tästä seuraa kaupan lisääntyminen. Globalisaation ongelmiksi nähdään usein kulttuurien samankaltaistuminen, kansainvälinen riisto ja vallan siirtyminen yrityksille. Ekologia tarkoittaa ajattelutapaa, jossa korostetaan luonnon ja ympäristön suojelua ja säilyttämistä. Voidaan erottaa toisistaan vahva ja heikko ekologia. Heikossa ekologiassa luonnolla nähdään olevan ihmisille välinearvoa ja sitä tulee siksi vaalia. Vahvassa ekologiassa taas luonnolla on itseisarvoa, ihminen nähdään luonnon osana, jonka ei tulisi nousta sen yläpuolelle. Ongelma syväekologiassa on luonnon ja ei-luonnon erottaminen.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Elämmekö unessa?

Rauhanneuvottelija, pasifisti, puolustusministeri, kansansivistäjä ja filosofi Yrjö Kallinen pohtii haastattelussa aikamme suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kallinen kyseenalaistaa sen, ymmärrämmekö me todella, millaisessa maailmassa elämme.


Tiistai 6.11.2012

Nälkäpelin katsomiseen käytettiin kaksi oppituntia. Lopuksi pohdittiin elokuvan kytköksiä yhteiskuntafilosofiaan. Tarinassa  kansalaisia pidetään kurissa vuotuisella tosi-TV-pelillä.
     Kansan ja valtaapitävien vahva erottelu on kuin Platonin ihannevaltiossa. Valtaan ei kuitenkaan näennäisesti haeta Platonin mukaan ihmisistä viisaimpia, sillä valloillaan on pikemminkin tyrannia. Kansaa hallitaan pelon avulla, järjestämällä vuotuinen Nälkäpeli, jossa kilpailijoiden on tapettava toisiaan viimeiseen asti.
     Keinon peloteselitys miellettiin kuitenkin ryhmässä heikoksi. Mikä pitää ihmiset kapinoimasta, jos rangaistus on joka tapauksessa vuosittaisella arvonnalla suoritettava?
     Karkeasti katsottuna Nälkäpelin maailma ei tunnu muistuttavan lainkaan omaa kulttuuriamme yhteiskuntafilosofian peruskäsitteiden, kuten vallan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Voidaanko näistä maailmoista kuitenkin löytää yhtäläisyyksiä näitä käsitteitä ajatellen?
     Mielestäni Nälkäpelin yhteiskuntakritiikki on tietyllä tapaa perinteistä. Sen ei tarvitse koskea nimenomaan nyky-yhteiskuntaa, vaan on dystopiana etäisempi ja sopii kuvaamaan myös muita aikakausia. Tarina itsessäänkin sijoittuu tulevaisuuteen.Toisin on esimerkiksi elokuvassa Battle Royale, jonka voi ajatella kuvaavan ennen kaikkea nuorten äärimmäistä kilpailuasetelmaa nykyään, etenkin idässä.
     Nälkäpelin kritiikki nyky-yhteiskuntaa kohtaan osuu kuitenkin ehkä parhaiten tosi-TV:n suosioon. Ryhmässä mietittiin, onko tämä koko kansan nähtäväksi järjestettävä peli kenties verrattavissa Big Brotheriin. Seurataanhan molemmissa lopulta ahtaalle laitetun ihmisjoukon elämää viihteen nimissä. Nälkäpelissä on kuitenkin vielä korkeampana perusteena kurin ylläpito. Toisen suuren eron kilpailuille tekee se, että Big Brotheriin hakeudutaan täysin vapaaehtoisesti. Voisiko tulevaisuuden Big Brother muistuttaa Nälkäpeliä?

Anni