sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Ekologia ja globalisaatio
Tunnilla keskustelimme ekologiasta ja globalisaatiosta, jotka nähdään usein eräinä nykyajan tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.Globalisaatiolla tarkoitetaan maailman "pienenemistä". liikkumisen ja tiedonsiirron helpottuessa. Tästä seuraa kaupan lisääntyminen. Globalisaation ongelmiksi nähdään usein kulttuurien samankaltaistuminen, kansainvälinen riisto ja vallan siirtyminen yrityksille. Ekologia tarkoittaa ajattelutapaa, jossa korostetaan luonnon ja ympäristön suojelua ja säilyttämistä. Voidaan erottaa toisistaan vahva ja heikko ekologia. Heikossa ekologiassa luonnolla nähdään olevan ihmisille välinearvoa ja sitä tulee siksi vaalia. Vahvassa ekologiassa taas luonnolla on itseisarvoa, ihminen nähdään luonnon osana, jonka ei tulisi nousta sen yläpuolelle. Ongelma syväekologiassa on luonnon ja ei-luonnon erottaminen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ekologisuus on minusta hyvin tärkeää. Tunnilla puhuimme siitä, että olisiko eri maiden ekologiset jalan jäljet tasoitettavissa. Itse en näe sen olevan täysin mahdollista, sillä maiden väliset olosuhteet, kuten ilmaston kylmyys aiheuttavat eri tarpeita joiden täyttäminen kenties vaikuttaa ekologisen jalanjäljen kasvuun?
VastaaPoistaOlisiko kuitenkin mahdollista, että maiden ekologista jalanjälkiä alettaisiin katsoa kahtena jalanjälkenä. Toinen jalanjälki voisi kenties olla elämisenkannalta tarpeellisten tarpeiden jalanjälki ja toinen kenties voisi olla niin sanotusti turhempien asioiden jalanjälki, jota pyrittäisiin kontrolloida kaikilla saman kokoisena? Toki tässä tulee turhan ja pakollisen määrittelemisen ja maiden erojen suhteuttamisen ongelma.
Eveliina
Joo, ekologinen jalanjälki on varmaan automaattisesti isompi Suomessa kuin jossain Intiassa, missä ei ylimääräistä lämmitystä tarvita... Voi tosiaan olla hankalaa, jos lähdettäisiin hakemaan tarkkaa rajaa tarpeellisen ja turhan välillä, mutta jos vain tehtäisiin todella karu kahtiajako, niin siitäkin voisi olla jo jotain hyötyä. Esimerkiksi että lämmitykseen menevät kulut olisivat omassa "jalanjäljessä" ja kaikki muu toisessa. Suomenkin ekologinen jalanjälki varmaan pienenisi kiitettävästi.
VastaaPoistaMaija
Eikö kuitenkin olisi tärkämpää paneutua itse ongelmaan kuin siihen, miten ongelmaa mitataan, vaikka Suomen jalanjälki pienenisikin, jos siitä erotettaisiin lämmityskulut, kuormittaisimme me luontoa aivan yhtä paljon kun ennenkin. Se on todellakin epäreilua, että esim. intialaisen jalanjälki on niin paljon pienempi kun suomalaisen, mutta maailma on epäreilu. Olisi todella mukavaa, jos kaikki ihmiset olisivat tarpeeksi varakkaita ja resursseja riittäisi, jotta kaikki voisivat elää saman tasoisesti kun me, mutta tämä ei tunnu mahdolliselta. Suomessa on kuitenkin vain viisi miljoonaa ihmistä, kuvitelkaa hiilijalanjäljen kokoa jos kaikki intian 1 210 193 422 asukasta eläisivät yhtä mukavasti. Toisaalta mikä muka oikeuttaa meidät elämään tällä tyylillä niin monen muun kustannuksella ?
VastaaPoista-Annika Rö
Mielestäni ympäristöystävällisyys pitäisi korostua kun ajatellaan globalisaatiota objektiiviselta kannalta, eikä niinkään suomalaisena. Esim kiinan vienti on osa globalisaatiota, ja ehkä juuri se pitäisi kyseenalaistaa jos mietitään eettiseltä näkökulmalta. Mutta siltikään ei väestöä pitäisi karsia kuten moni saattaisi ajatella ehkä.
VastaaPoistaAnnika