Tehtävät elokuvasta ja muuta infoa

Hei!

Olette katselleet elokuvan Idioluutio (alkup. Idiocracy). Kaikki saavat kirjoittaa ajatuksia elokuvasta tähän blogiin (siis kommenttina), mutta siihen on velvoite niillä, joilla on liikaa poissaoloja tunneilta (tässä merkittävää on poissolojen määrä, olette ne kyllä selvittäneet).

Näitä ovat:
Jenni Jussila
Roope Repo
Tuomas Lautamäki
Ada Lillomäki
Miko Vihko
Katariina Pentinen

Kirjoittakaa ajatuksenne siitä, miten elokuva liittyi kurssilla käsiteltyihin asioihin.

Seuraavilla opiskelijoilla on sovitut tehtävät, jotka tehdään kokeeseen mennessä.

Johannes Yli-Hietanen
Aleksi Lampinen
Emilia Joensuu (tehty, ok)

Kasperi Heikkilä kirjoittaa blogiin postauksen aiheesta: Velvollisuusetiikan ja utilitarismin erot,
myös kokeeseen mennessä.

Terveisin

Tuovi, Santeri ja Lauri

Yhteiskuntafilosofian ryhmätyöt

Filosofia riisuu korupuheet

Tässä on linkki viime perjantain Opettja-lehden pieneen juttuun, joka käsittelee filosofiaa. Mitä ajattelette siitä? Onko filosofiasta hyötyä? Millaista?

Terveisin
Tuovi


http://content.opettaja.fi/epaper/20130322/34/index.html

Abduktio-abduktiivinen päättely

Lisätyö, Emilia Joensuu

Abduktiivisen päättelyn loi tieteenfilosofi C. S. Peirce 1800-luvun lopussa. Abduktiivista päättelyä on kuvailtu näin "päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen". Abduktiivinen ajattelu lähtee yleensä siitä, että on muutamia havaintoja ja abduktio etenee selitykseen joka on uskottavin.
Esimerkki
Jos olet ulkona ottamassa aurinkoa ilman aurinkorasvaa, aurinko polttaa.
Heinäkuussa paistaa yleensä aurinko.
Tyttö tulee rannalta kävellen pois.
Näen hänen punaisen ihonsa. (on heinäkuu)
Johtopäätös: Ulkona paistaa aurinko.

Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen lause on fatka ja muut lauseet ovat niin sanottua todistusaineistoa. Abduktio sanan tilalla voisi hyvin käyttää sanaa arvaaminen. Abduktiossa taustalle saattaa jäädä mietityttämän sata muuta yhtä hyvää selitystä, ellei tosia, sitten epätosia. Eli itse en pidä abduktioa mitenkään hyvänä päättely tekniikkana, koska se ei ole kovin luotettava.

Yhteiskuntafilosofia

Yhteiskuntafilosofiassa pohditaan asioita filosofisesti yhteiskunnan kannalta. Yhteiskuntafilosofiassa pohditaan käsitteitä esim utopia eli ihanneyhteiskunta. Yhteiskuntafilosofiassa myös pohditaan esim miten yhteiskunnat ovat syntyneet ja miten niitä muokataan. Ja myös se miksi ihmisten kannattaa muodostaa näitä yhteiskuntia. Anton

Tunti 15.3.13

Puhuinme tunnilla erilaisista arvoista esim. välinearvosta ja itseisarvosta. Välinearvo tarkoittaa sitä, että välineillä pyritään johonkin päämäärään, koska niiden kautta saadaan jotain muuta esim. rahaa. Itseisarvo tarkoittaa asioita, joita itse pitää hyvin arvokkaina. Terveys voidaan luokitella kumpaan vaan.
Puhuimme myös eettisestä realismista ja relativismistä. Eettinen realismi tarkoittaa sitä, että eettiset todelliset arvot ovat olemassa, muut ihmiset ovat vain ns. liian tyhmiä tajuakseen sen. Relativismi tarkoittaa sitä, että kaikki on suhteellista ja , että on olemassa vain mielipiteitä ei tosia normeja. Filosofiassa hyvään elämään täytyy löytää perusteita, että miksi jokin toinen tapa on parempi elää kuon toinen.
Myöhemmin tunnilla teimme kirjasta tehtävän, jossa mietittiin onko olemassa teko, jota jokainen pitäisi oikeana/vääränä.

Aristoteles ja hyvä elämä

- järjen käyttö jokavälissä
- käytä kohtuullisuutta/kultaistakeskitietä esim. rohkeus älä ole liian uhkarohkea tai liian pelokas
- kohtuullisuus: hyveet erottaa paheista, siten että paheet ovat hyveitten liioittelua tai puuttumista
- luonteen hyveet ovatpysyvät haluamiset ja toimintavalmiudet
- hyveet saavutetaan vain harjoituksella ei teoreettisella opetuksella
- vain järki kertoo mikä on oikein
- mietiskelevä elämä on se tapa elää millä saavuttaa suurimman onnen


Mielestämme kohtuus kaikessa on hyvä hyve. Järkeä pitää ja saa käyttää, mutta ei saa liioitella järjen käyttöä, pitää osata tehdä myös riskejä. Mielipiteemme mietiskelevän elämän hyveestä on eroava, sillä jos mietit jatkuvasti nii ei kerkeä tehdä mitään.




Nelli, Susanna & Aleksandra

Kyynikot

Kyynikot uskoivat rahan, vallan, ja muun materialistisen halun hylkäämiseen. Loogisina olentoina, ihmisen todellisen onnellisuuden pystyi saamaan puhtaalla fyysisellä harjoituksella sekä ajattelulla. Kyynikot pyrkivät siis elämään niinkuin heidän mukaan ihmisten oli luonnolisesti tarkoitus.

Tulimme siihen tulokseen että kyynikoiden pääpiirteet eli onnellisuuden hakeminen esim. opiskelun ja urheilun avulla on hyvä asia, mutta olemme sitä mieltä, että onnellisuuden tavoittelu ei ole tärkein asia elämässä.

Amos, Aarni, Johannes ja Emilia

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus

-Hellenistisen filosofian koulukunta, perustaja Epikuros
-Epikuros katsoi, että korkein hyvä oli maltillisten nautintojen tavoittelu, minkä avulla ihminen saattoi saavuttaa mielenrauhan (ataraksia) ja poistaa ruumiillisen kärsimyksen (aponia).
-On hedonismin muoto
-Eroaa nykypäivän hedonismista sikäli, että epikurolaisuus painottaa yksinkertaista elämää ja määrittelee kärsimyksen puutteen suurimmaksi nautinnoksi.

Kyreneläiset

Kyreneläiset

Kyreneläiset ovat sitä mieltä, että on olemassa kaksi tunnetta: tuska ja nautinto.

Kaikki nautinnot ovat yhtä suuria, eikä mikään ole toista suurempi. Onnellisuus on ylin päämäärä

Olemme sitä mieltä, että tunteita on enemmän kuin kaksi.

Kasperi, Sissi, Jenni, Roope, Tuomas

Stoalaisuus

Stoolaisuus

• tunteeton elämä ei sovi käsitykseemme hyvästä elämästä, koska pitäisi luopua kaikista tunteistä myös onnesta jolloin elämä ei voisi olla hyvää.
• Miksi Stoalainen filosofia olisi hyvä:
- vastoinkäymiset eivät haittaa
- järkkymätön mielenterveys kaikkea tapahtuvaa kohtaan

• Miksi Stoalainen filosofia olisi huono:
- ei voisi tuntea onnellisuutta jos olisi tunteeton.
- ei ole mitään minkä takia eläisi, koska ei tunne mitään


Antti, Sakari, Linda, Thomas

Etiikka

Etiikka

käsitteitä:

etiikka: mikä on oikein ja mikä on väärin?

moraali: etiikka käytännössä

eettinen ongelma: esimerkiksi jos jollain henkilöllä on uudet ja rumat silmälasit, niin sanotko kommenttisi niistä todenmukaisesti vai ystävällisesti.

normatiivinen etiikka = normien mukaista etiikkaa. Etsii sääntöjä minkä mukaan ihmisen tulee toimia.

metaetiikka: tutkii etiikkaa

soveltava etiikka: esimerkiksi normatiivisia etiikan ajatuksia sovelletaan käytäntöön

Humen giljotiini: mielipide: ”siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla.

arvoarvostelma = on esimerkiksi jos tekee paidasta arvostelman kuten: ”se on hyvän näköinen”

deskriptiivi lause: toteava lause kuten ” paita on musta”



etiikkaa voi käsitellä tietoteorian kannalta.
tekijä: Aarni Tiusanen

Empirisimi

Aiheenamme oli empirismi. Empirismissä on ideana, että kaikki tieto perustuu havaintoihin. Tabula rasa on latinaa ja tarkoittaa tyhjää taulua. Tabula rasa kuvaa, kuinka ihmisellä ei ole syntyessään mitään tietoa vaan oppii kaiken havainnoimalla. Empirismissä induktio liittysyvästi päättelyyn.

Filosofeja empirismiin liittyen olivat John Locke (1632-1704) ja David Hume (1711-1776).

Kirjoittanut: Thomas Mikkonen

Rationalismi

Rationalismi

Mitä rationalismi on?

Rationalismi on tietoteoreettinen näkemys.
Rationalistien mielestä järkitieto on kultaa, havaintotieto kuparia tai korkeinta hopeaa.
Rationalistien mielestä inhimillinen tieto muodostaa yhteisen järjestelmän, joka lepää perustotuuksien varassa.

Filosofeja

Platon tarkasteli rationalismia metafysiikan yhteydessä.
Brauch Spinozan, Gottfred Leibnizin ja René Descartesin tietoteoreettisissa näkemyksissä on nähty samankaltaisuuksia, joiden perusteella heitä kutsutaan rationalisteiksi.
Descartesin mielestä jokainen tieto on voitava osoittaa jonkin perustotuuden loogisesti välttämättömäksi seuraukseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=h2gbPzvoXUQ&feature=related
Vielä lopuksi video rationalismista.

Sakari Luhtalampi

Videoita

Tunnilla näytetty video "Brain in the vat". Modernimpi versio Descartesin epäilyn metodista ja kaikki kokemuksemme todellisuudesta väärentävästä pahasta demonista.

Kaksiosainen video mieli-ruumis -ongelmasta ja erityisesti dualismin ongelmista.

10. tunti tietoteoria


Tunnilla käsiteltiin tietoa ja tietoteoriaa. Oikeastaan tunnin alusta tunnin loppuun ilmassa oli kysymys, että mitä tieto oikein on. Kysymykseen mietittiin erilaisia vastauksia. Ehdotuksena oli havainnointi, havaintojen registeröinti, päätelmät ja perustellut mielipiteet. Kuitenkin filosofisesta näkökulmasta tieto on tosi, hyvin perusteltu käsite. Tiedon pitää olla totta, perusteltua ja siitä on käsitys.

Tunnilla mietittiin missä muussa yhteydessä käsitettä tieto käytetään ja mitä se silloin merkitsee. Erilaisia sanoja löytyi esimerkiksi: tietoyhteiskunta, tietokanta, tietokirja, tietovisa ja tietokone. Tietokoneen nimeä erikielillä mietittiin ja suomennettuna löytyi sanat laskija ja tiedonkäsittelijä, jotka kuvaavat hyvin mitä tuo sana tieto siinä merkitsee.

Tunnilla käsiteltiin myös käsitteet episteme ja doxa. Episteme on tietoa ja doxa on yleistettyä tietoa/käsitys.

Nelli

9.tunti

Tunnilla käsiteltiin:

1)Dualismi
-Dualismin mukaan substansseja on kaksi: henki ja aine. Kaikki mitä on voidaan selittää joko hengen tai aineen käsitteen avulla.

2.Descartesin dualismi:
-René Descartesia pidetään tärkeimpänä metafyysisen dualismin kehittäjänä. Hänen mukaan aine on avaruudellisesti ulottuvaa ja tilaa vievää. Mieli/henki ei kuitenkaan ole avaruudellisesti ulottuvia ja tilaa vieviä.

3.Idealismi
-Idealismi on monimuotoisempi ja myös vaikeaselkoisempi oppi kuin materialismi ja dualismi.
Perusajatus on "henki on perimmäinen substanssi".

4.Platonin ideaoppi
-Platonin ideaoppi on sekoitus mystiikkaa ja loogista johdonmukaisuutta ja yksi monitulkintaisimmista filosofisista opeista.

Tässä vielä video:

Terveisin: Lautamäen Tuomas

8.tunti

Tunnilla käsiteltiin seuraavia asioita

1) Substanssi

Substanssilla eli perusaineksella tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota

Substanttiin liittyviä kysymyksiä ovat mm. onko kaikki pelkkää ainetta tai

onko olemassa myös henkeä?

Substanssi on usein määritelty sellaiseksi olion keskeiseksi ominaisuudeksi, jonka hävitessä myös kokonaisuus.

Aristoteleksen mukaan substanssi oli yksi olevan kategoria.

2) Materialismi

Materialismissa kaikki koostuu energiasta tai materiasta. Jolloin kaikki oleva palautetaan energiaan tai materiaan. Tämä on ontologinen käsitys. Materialismin ja ateismin välillä on yhteys. Tästä esimerkiksi materialisti voi uskoa, että jumala voi koostua materiasta. Kvanttifysiikka on hyvä  esimerkki tieteen kautta kumottavissa materialistisia käsityksiä.

3) Atomioppi

Atomioppiin antiikin Kreikassa kuului se, että materia koostuu keskenään näkymättömistä ja jakamattomista hiukkasista (atomeista). Kreikassa oli Leukippos ja Demokritos, jotka olivat atomiopin löytäjiä. On myös teoria, jossa kaikki koostuu atomeista.

4) Determinismi

Determinismi on lainalaisuusoppi, näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tapahtumien kulkuun ei pysty itse vaikuttamaan. Kaikki mitä siis tapahtuu, tapahtuu välttämättä. Tästä tulee syy-seuraus suhteet, jotka muodostavat ketjun, joka määrää tapahtumat. Arkielämässä determinismiä voi käyttää hyväkseen esim. ruoan laitossa.

5) Mieli-ruumis-ongelma

Mieli-ruumis-ongelma selittää sitä, että aivot voivat olla tietoiset.

Dualismilla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Sen mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä, se väittää että henkisiin ilmiöihin ei liity mitään fysikaalisia asioita. 

Monismi taas ajattelee päinvastoin, että mielen ja ruumiin välillä ei ole mitään eroa. Fysikalismi on nykypäivänä monismin muoto. Ainoa oleva substanssi on fysikaalinen.

Luonnontieteet eivät pysty ymmärtämään mieli-ruumis-ongelmaa.

6) Eliminatiivinen materialismi 

Elimintavismi on materialistista mielenfilosofiaa edustava näkemys, jonka mukaan mieltä ei ole olemassa.

Arkipsykologia on eräänlainen mielentoimintaa koskeva arkiajattelutapa, joka  selittää käyttäytymistä ja psyykkista toimintaa. Eli sitä, että meillä on aivot. Elimentavismin keskeinen väite taas on, että arkipsykologia on virheellinen käsitys mielestä.

Moni ihminen uskoo eliminatiivisen materialismiin, koska se on niin yksinkertaista ja helppoa sulkea pois se ajatus, että meillä olisi oma mieli, jolla ajattelemme.

Eliminatiivisen materialismin kantaa edustaa Daniel Dennen.

Jenni, Hanna ja Aleksandra