Liberalismi
Liberalismi on yhteiskuntafilosofinen näkemys, jonka mukaan ihmisillä pitää olla vapaus elää omaa elämäänsä itse valitsemalla tavalla, kunhan se ei loukkaa muiden vapautta ja elämää. Liberalismin kannattajat eli liberaalit puolustavat jokaisen ihmisen oikeutta elämäänsä, vapauteensa ja omaisuuteensa. John Locke ja Adam Smith ovat liberalismin tärkeimpiä kehittäjiä ja kannattajia, myös Immanuel Kant on hyvin tunnettu liberalismin kannattaja. Suomen tunnettu liberaali on presidentti K. J. Ståhlberg.
Liberalismin mukaan ihmistä ei saa kohdella vain välineenä, vaan ihmisarvona. Julkinen valta eli valtio, kunta tai hallitsija tulisi valvoa ja kohdella kaikkia tasa-arvoisesti ja puolueettomasti. Julkinen valta ei voi uhrata tai käyttää yksilöä johonkin muiden hyväksi, ellei tämä ihminen vapaaehtoisesti suostu.
Liberalismin alkuperäinen muoto on klassinen liberalismi, ajan myöten liberalismista on syntynyt monta suuntausta, kuten sosiaaliliberalismi, markkinaliberalismi, talousliberalismi, arvoliberalismi, uusliberalismi, ja yms. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat yksilölle sekä yhteisölle tarkoitettuja vapausoikeuksia, vaikka tietyillä liberaaleilla on erimielisyyksiä.
Liberalismi on 1700-luvulta lähtöisin oleva aatejärjestelmä, josta erottuu selvimmin moniarvoisuuden periaatteet, ja vapauden periaatteet, joka korostaa yksilöllistä vapautta. Erilaisia vapausoikeuksia ovat mm. uskonnonvapaus, vapaus orjuudesta ja väkivallasta, liikkumisen vapaus ja sananvapaus.
Liberalismin perusperiaatteista: individualismista,
yksityisomistuksesta, markkinataloudesta ja oikeudellisesta tasa-arvosta on tullut nykyaikaisen poliittisen ajattelun ja hallinnon perusta länsimaissa.
Filosofian peruskäsiteet, Keihänen & Vaden
Tekijät: Olivia, Fatou, Thu Ha
Lähteet:
Wikipedia
Yhteikuntafilosofia 004
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti