John Lockea (1632-1704) pidetään valistusajattelun esikuvana ja yhteiskuntafilosofina. Hänen ajatuksesnsa vaikuttivat Yhdysvaltain vallankumoukseen ja itsenäisyysjulistukseen (1776) sekä Ranskan suureen vallankumoukseen (1789-1799). Locken suuria filosofisia teoksia oli An Essay Concerning Human Understanding (1689) ja Two Treaties of Government (kirjoitettu 1660-luvulla, julkaistu myöhemmin).
John Locken ajattelu vaikutti merkittävästi myöhempiin sukupolviin. Locken liberalistisen ajattelun pääkohtia olivat omistamisen ja vapaan elämän oikeus. Hän näki valtion tehtävänä suojella negatiivisia oikeuksia, kuten omistusoikeutta. Locke ei pitänyt yksilöiden turvatakuita luonnontilaisessa elämässä riittävinä, sillä mahdollisista ristiriitatilanteista puuttuisi silloin puolueeton viranomainen, joka voisi ratkaista riidan oikeudenmukaisesti.
John Lockea pidettiin myös tärkeänä vaikuttajana liberalismin kehityksessä. Liberalismissa tärkeätä on ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien laajeneminen, yhteiskunnan uudistaminen purkamalla säätyvalta, kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen nousun väyläksi ja talouden vapauttaminen. Liberalismin kannattajina oli pääosin koulutettua keskiluokkaa ja yrittäjiä.
Locken mukaansa kaikki inhimillinen tieto on kokemusperäistä, omiin havaintoihin tai kokeisiin perustuvaa.
Hän ajatteli, että ihmisen mieli on aluksi tyhjä taulu, tabula rasa, joka täyttyi vasta elämänkokemusten ja aistihavaintojen myötä. Sisäsyntyiseen tietoon Locke ei uskonut.
Tekijät: Juho Räty, Eveliina Lindstedt ja Eerika Näriäinen
Lähteet:
- Kaikkien aikojen historia 2
- Yhteiskunnan filosofia! 003 vallan filosofia
- Filosofian haasteet, Jari Keinänen, Tere Vadén
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti