Käsittelimme tunnilla Frankfurtin koulukuntaa. Kyseinen koulukunta jatkoi marxilaista perinnettä kapitalistisen tuotantotalouden ja vapaakaupan kritisoimisessa. Koulukunnan kriittisen teorian tavoitteena oli yhdistää filosofia, sosiologia, taloustiede, historian tutkimus sekä Freudin psykologinen tutkimus yhdeksi tutkimusohjelmaksi ja lähtökohtana oli etsiä paremman maailman mahdollisuuuksia.
Frankfurtin koulukunnan mukaan valistuksesta lähtenyt tieteellis-rationaalinen kulttuuri ja talous vieraannuttivat ihmiset heidän todellisista tarpeistaan eikä modernissa maailmassa kukaan ehdi tai tajua miettiä elämän todellisia kysymyksiä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.
Massakulttuuri sai koulukunnalta erityistä kritiikkiä. Luotiin käsite kulttuuriteollisuudesta, jossa siis kulttuurista on tullut bisnestä, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa. Tämä kulttuuriteollisuus pitää Herbert Marcusen mukaan yllä väärää tietoisuutta. Kulttuurituotteet myötäilevät vallitsevaa makua ja tästä seuraa tietenkin maun vahvistuminen. Joukkoviestimet taas tukahduttavat ihmisten todelliset tarpeet ja ovat yhteiskunnallisen kontrollin väline.
Itse en varsinaisesti osaa sanoa juuta enkä jaata käsiteltyihin asioihin. Massakulttuurin kritisoiminen on tuttua, sillä sitä kuulee varsinkin musiikista puhuttaessa erittäin usein, mutta itse ainakin myönnän kuuntelevani varsin tyytyväisenä sitä musiikkia, mitä radiosta tulee, oli se kuinka massaa tahansa...
Mitä teidän mielestänne ovat nämä ihmisen todelliset tarpeet, joita massakulttuuri tukahduttaa meiltä Marcusen mukaan? Sillä jos esim. ravinto ja uni katsotaan todelliseksi tarpeeksi, ei massakulttuuri tukahduta rakkauttamme ruokaan tai nukkumiseen...
-Maija
Hyviä kysymyksiä! Otan etuoikeuden kommentoida ensimmäisenä. Erinomainen ja erinomaisen vaikea kysymys tuo, mitä ihmisen todelliset tarpeet ovatkaan. Kulttuuriteollisuudella on taipumus peittää tällaisia kysymyksiä, eivätkä ihmiset siten näiden frankfurtilaisten mukaan etsi sitä, mikä meissä on inhimillistä, mitä tarpeemme ovat. Massakultuuri on varmasti inhimillistä. Olen itsekin ollut vähän penseä massakulttuurin kritiikkiin sinänsä. Erityisesti snobailuun taipuvainen Adorno kunnostautui rock-musiikin kriitikkona samalla ylistäen klassista musiikkia. Mutta, olisiko ihmisyydessä kysymys jostain muustakin kuin viettien ohjaamasta massaeläimestä? Fromm puhui automaattisesta yhdenmukaistumisesta. Siinä voi painottaa sanaa "automaattinen". Yhdenmukaistuminen voi olla ihan hyvä valinta, kunhan se on aito valinta, eikä manipulaation tulosta tai puhdasta ajattelemattomuutta. Siten ihminen voi olla vapaa. Ravinto ja uni lienevät osa sitä, mikä meissä on eläimellistä. Mitä voisivat olla tarpeet, jotka erottavat ihmisen eläimestä ja joita kulttuuriteollisuus voi tukahduttaa?
VastaaPoistaRavinnosta ja unesta vielä sen verran, että kulttuuriteollisuudella voi nähdä olevan vaikutuksia myös näihin tarpeisiimme. Esimerkiksi myöhäiset tv-ohjelmat tai digitaaliset pelit voivat valvottaa ihmisiä ja viedä aikaa unelta. Ravintoon kulttuuriteollisuus taas vaikuttaa mm. niin, että liha on länsimaissa osa lähes joka ateriaa. Tämän kulttuurin ylläpitäminen on tietyn teollisuuden etujen mukaista. Lihan massakulutus on kuitenkin ympäristön kannalta hankalaa ja sitä voi pohtia myös eettisesti. Kestävän ympäristönkin voi nähdä yhdeksi tarpeeksi.
np. Amy Winehouse - You Know I'm No Good
-Mikko
Minusta nämä todelliset tarpeet kuulostavat hiukan teennäsiltä, vaikka toisaalta massakultuuri saattaa ainakin sumentaa käsityksemme, siitä mitä oikeasti tarvitsemme eikä mitä haluamme. Jos todellisilla tarpeilla tarkoitetaankin, että tarvitsen uuden takin koska vanhani on riekaleina, eikä koska vanha on poissa muodista, myonnän ainakin itse olevani massakultuurin uhri.
VastaaPoista-Annika Rö
Itse yhdistän sanan todelliset tarpeet elämiseen väkinäisinä asioina kuten ravinto ja uni. Toki nyt kun asiaa miettii niin onko elämästä puuttuvat asiat, jotka tekevät epämielekästä todellisia tarpeita, kuten pelko. Pelko tekee elämästä hyvin hankalaa elämistä ja se voi horjuttaa mielenterveyttä. Kuitenkin onko turvallisuus, jota voisi kai sanoa pelon vastakohdaksi välttämätön tarve. Pelko voi ajaa ihmisen itsemurhaan, mutta se ei ole niin suoranainen vaikuttaja kuin nälkä vai onko?
VastaaPoistaAsiaan liittyen psyka 4 käsittelimme Maslowin tarvehierarkiaa teoriaa…
Eveliina