Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita

Tälle alueelle voi liittää oman blogitehtävän. Kirjoita siis uusi teksti (linkki yläoikealla), johon liität linkin ja oman perustellun kannan aiheesta ja siitä ehränneet kysymykset. Valitse kohtaan tämän blogin tunnisteet alaoikealla: Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita, niin teksti menee oikean tunnisteen alle.

Tässä vielä tehtävän ohje, joka löytyy myös yhteiskuntafilosofia sivulta.

Jokainen etsii itseään kiinnostavan mielipidekirjoituksen tai artikkelin, josta kirjoittaa oman bloggauksen tunnisteen -Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita- alle. Tässä mieleipidekirjoituksessa esitetään oma perusteltu kanta aiheeseen ja siitä herääviä kysymyksiä. Bloggaukseen liitetään linkki alkuperäiseen tekstiin. Bloggaukset tehdään 28.10 mennessä ja vähintään yhtä toisen tekemää bloggausta kommentoidaan viikon kuluessa eli 4.11. mennessä. Otsikoi bloggauksesi terävästi ja liitä mukaan oma nimesi.

Antoisia bloggaus sessioita! Muistakaa lueskella myös muiden bloggauksia ja kommentoikaa niitä.

Opettaja Rooman mellakoissa

Tulin eilen kotiin matkalta Roomasta. Ensimmäinen päivä Roomassa oli mieleenpainuva turistikokemus, sillä Roomassa oli 100 000 ihmisen mielenosoitus, joka laajeni paikoin mellakoinniksi. Mielenosoituksiahan oli ympäri Eurooppaa lauantaina 15.10., mutta Italiassa oli selvästi aktiivisinta. Tämä johtui varmasti siitä, että perjantaina Berlusconin (erinomainen!) hallitus oli saanut luottamuslauseen ja jatkoi vallassa.

Aloitimme matkaseurani kanssa ensimmäisen päivän turistikierroksen Santa Maria Maggioren kirkosta ja sen lähellä olevalta Repubblica -aukiolta. Siellä huomiota herättivät punaisia lippuja kantavat mielenosoittajat, jotka olivat ilmiselvästi kokoontumassa jotain tapahtumaa varten. Kun kyselimme, mitä oli tapahtumassa, saimme vastaukseksi: indignado. Tämä tarkoittaa suuttuneita. Myöhemmin kohtasimme mielenosoittajat lähellä Colosseumia ja Forumia. Saimme todistaa roomalaista versiota Vallatkaa Wall Street -mielenosoituksesta. Seurasimme mielenosoittajia Forumin luona melko pitkään. Näimme erivärisiä savupommeja ja hätäraketteja. Mielenosoitus oli selvästi suunniteltu, sillä mukana ajoi kaljanmyyntiauto ja kauppa kävi. Banderolleissa kannettiin Che Guevaran ja sirpin ja vasaran kuvia ja kyseltiin, kuka kirjoittaa meidän historiamme. Punaliput liehuivat ja kapitalismille vannottiin loppua. Helikopterit lentelivät yläpuolellamme. Jostain kauempaa nousi mustaa savua. Myöhemmin saimme kuulla, että puolustusministeriön rakennus oli sytytetty ja muutamia autoja poltettu. Forum, Colosseum ja muutamia metroasemia oli suljettu turvallisuussyistä. Meillä oli eturivin tarkkailupaikka; otimme kuvia ja Italian televisio kuvasi vieressä. Myöhemmin ilmeni myös, että mellakan seurauksena yli sata ihmistä oli viety sairaalaan. Näistä suurin osa poliiseja, joita väkivaltainen osa porukasta oli heitellyt irrotetuilla katukivillä.

Kurssilla on käsitelty erilaisia yhteiskuntamalleja. Näiden kokemusten jälkeen voikin kysyä: Voiko mielenosoitus muuttaa yhteiskuntaa? Voiko tällainen liikehdintä (joka siis alkoi USA:ssa pari viikkoa sitten) todella vaikuttaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmään? Hesarissa oli tänä lauantaina (21.10) juttu, jossa yli sadalta yhteiskunnalliselta vaikuttajalta oli kysytty sama kysymys: Onko mielenosoitus tehokas tapa vastustaa kapitalismin epäkohtia? Vastaajista 68% vastasi kyllä ja 30% ei. Miten te vastaisitte?

Tuovi

Mikä lähtöviivaksi yhteiskunnassa?

Kolmannen tunnin alussa keskustelua herätti runsaasti ihmisoikeudet ja niiden yhteys onnellisuuteen. Esille tulikin, etteivät oikeudet välttämättä takaa onnellisuutta, vaikka oikeuksien avulla pyrimme tasa-arvoon. Tuovatko tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus onnellisuutta onkin suurempi kysymys. Mahdollisesti ne kuitenkin pyrkivät takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet ainakin onnellisuuden tavoitteluun. Se luoko meidän länsimainen, individuaalisuutta korostava, kulttuuri alunperinkään hyvää pohjaa onnellisuudelle, on oma kysymyksensä, jonka pohjalla vaikuttavat mm. arvomaailmamme. Voimmeko edes ulkoapäin kontrolloida onnellisuutta oikeuksilla ja velvollisuuksilla?

Tasa-arvon toteutumista yhteiskunnissa voimme miettiä eri näkökulmista ja tilanteista käsin. Mikä toimintamalli palvelee parhaiten tasa-arvoa missäkin tilanteessa on kinkkinen päätös. Tuleeko sorretussa asemassa olleelle ihmisryhmälle antaa tasoitusta, ja missä vaiheessa mm. kiintiöt tulisi poistaa? Yleensähän kiintiöillä yritetään tilapäisesti korjata olemassa ollut eriarvoinen tilanne tasa-arvoiseen suuntaan. Vaikka esim. sukupuolten tasa-arvo Suomessa toteutuu tunnilla käytyjen keskustelujen mukaan monien mielestä, virallisilta tahoilta tarkkaillaan edelleen palkkaeroja, ja mm. raskauden vaikutusta naisten uraan. Miten tasoittaisimme näitä eroja velvollisuuksilla ja oikeuksilla?

Saatamme myös käyttää kiintiöitä, jotta vähemmistön asema säilyisi. Tästä esimerkkinä voimme nähdä ruotsinkielisille suunnatut kielikiintiöt yliopistoissa, jotka Jukka Gustafssonin mukaan turvaavat kaksikielisyyttä ja ruotsinkielisiä julkisia palveluita. Gustafsson muistuttaa vielä, että nämä kiintiöpaikat ovat kaikkien käytettävissä, eikä millään kansalaisryhmällä saisi olla etuoikeuksia päästä yliopistoon. Kysymykseksi herää, onko todella näin? Ovathan he, joiden kotona on aina lapsuudesta asti puhuttu ruotsia, hieman etuoikeutetummassa asemassa, kuin he jotka ovat opiskelleet sitä vasta 13- vuoden ikäisestä lähtien pari tuntia viikossa koulussa. Kaikissa yliopistotutkinnoissa kuitenkin vielä tänäkin päivänä suoritetaan pakollisena ns. virkamiesruotsi, vaikka ruotsinkielistä palvelua yleensä tarvitsee antaa vain tietyissä osissa Suomea. Lakisääteistä ruotsinkielistä palvelun saantia takaamaan riittäisi mahdollisesti esim. virastossa yksi henkilö, ilman, että jokaisen tulisi ruotsin kieltä osata.

Näin Gustafssonin lausuntoa on kommentoitu Aamulehdessä:

(Tuntematon)4.10.2011 17:22

Ruotsinkieliset kielikiintiöt on kaiketi tarkoitettu ruotsinkielisten JULKISTEN palvelujen turvaamiseen. Miksi siis näissä kielikiintiöissä helpommin opiskelemaan päässeitä ei velvoiteta määräajaksi toimimaan julkisella sektorilla ruotsinkielisiä palvelemassa. Nämä kielikiintiöpakolaiset menevät kuitenkin hyväpalkkaisiin yksityisen puolen juristi-, lääkäri-, ekonomihommiin, ja julkinen puoli kärsii jatkuvasta työntekijäpulasta. Jos haluaa heti yksityiselle puolelle, niin pyrkiköön sitten kielikiintiöiden ulkopuolella koulutukseen. Virkamiesruotsin suorittamisen pakollisuus pitää suomenkielisiltä virkamiehiltä poistaa täysin toimimattomana (ei turvaa millään lailla ruotsinkielisten palveluja) ja perustuslain vastaisena. Virkamiesruotsin suorittamattomuus estää tutkinnon saamisen ja siten monissa ammateissa, jopa vapaana ammatinharjoittajana, esim. lääkäri tai asianajaja, toimimisen, vaikkei ammatinharjoittaja koskaan olisi missään tekemisissä ammatissaan ruotsinkielisten kanssa, tämä jos mikä rikkoo Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia ja perustuslain säädöksiä.

Tästä linkistä löydät vielä enemmän kommentteja ja Gustafssonin kommentin:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194699532307/artikkeli/opetusministeri+ruotsinkielisten+kiintioilla+turvataan+kaksikielisyys.html

Lähettänyt norssin jumala klo 12.14

"Vapaus on suuri vankila" vai onko?

http://www.youtube.com/watch?v=O74YYfd2NC4

Perjantain tunti aloitettiin tällä Pelle Miljoonan Vapaus on suuri vankila- biisillä (jonka halutessaan pääsee ylläolevasta linkistä uudelleen kuuntelemaan), josta sitten siirryttiin käsittelemään negatiivisen- ja positiivisen vapauden käsitteitä.

Vapaus on suuri vankila

Rakkaus on voima joka repii kappaleiksi
kun omatunto soimaa etkä pyytää voi anteeksi
sanoja joita sanoit, jotka saivat hänet kyyneliin
kun selittää vain tahdoit että vielä joskus palaisit

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

On vaikea jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa
kun tietää vain elävänsä kerran tässä maailmassa
ja maailma on täynnä palavaa intohimoa
joka pelottavalta näyttää mutta siinä on liikaa vetoa

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

Ja tämä rauhaton sielu ei ennen saa rauhaa
ennen kuin taistelu onnesta raukeaa
niin kauan tuuli on puhaltanut
kunnes se on tehnyt tehtävänsä
kunnes se on kulkenut
koko matkan pohjoisesta etelään

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

Kappaleen sanat vielä tuossa teille, ja sitten voidaankin miettiä, onko vapaus se suuri vankila, ja jos on, niin miten? Ja jos vapaus on suuri vankila, onko se vapaus sitten negatiivista vai positiivista?

Millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta?

4.10.2011 Tunnilla Perehdyimme:

- Yhteiskuntafilosofia?
- Oikeudenmukaisuus?
- Oikeudenmukaisuuden, lain ja moraalin erot?
Esim. Moraalinen toiminta ei aina ole laillista tai päinvastoin lain mukaan toimiminen ei välttämättä takaa toiminnan moraalisuutta. Mietimme mm. esimerkkitilanteita artikkelin pohjalta ja muuten.

- Muut moraaliset perusteet oikeudenmukaisuuden lisäksi mm. armeliasuus. Yhteiskuntaa pohdittaessa okeudenmukaisuus nousee usein tärkeimmäksi esim. koulujärjestelmän, terveydenhuollon, verotusjärjestelmän kohdalla.
- Tilannekohtaisuus sekä kulttuurisidonnaisuus (mm.kunniamurhat)?

- Hume: Oikeudenmukaisuuden olosuhteet? Vertailu...
- Aristoteles: Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate?
- Oikeudenmukaisuuden kriteerit?
(ks. taulukko s.30)

Tunnilla syntyi hienosti keskustelua teemojen ympäriltä :) Pistäkääpä keskustelua samaan tapaan blogiin pystyyn!

Kertaustunti

Kurssille tyypilliseen tapaan käytimme suurimman osan tunnista puuhastellen pienissä ryhmissä. Ideana oli etsiä kirjasta sanoja ja selittää ne lopulle ryhmälle. Yllättäen tässä pitkässä listassa ei ollut montaakaan sanaa, jotka oikeasti kävivät hyödylliseksi koetta tehdessä. Niin kuin aina ennenkin aikaa tuhlattiin sanojen etsimiseen jumalattoman kauan ja niiden kertomiseen käytettiin vain vähän aikaa.
Minkään tasoista väittelyä tunnilla käytiin suhteellisen vähän. Loppu tunnista pienehköt väittelyt saatiin ympäristöön ja eläinten oikeuksiin liittyen, mutta niihinkään ei niin ehditty käyttää aikaa sen jälkeen kun oli selailtu kirjaa niin kauan.
Niin ja alkutunnista täytettiin vähän pitkähkö palautemoniste. Toivottavasti opettaja lukee palautteen ja muuttaa kurssien käytäntöä toivottuun suuntaan.
-Santeri

Etiikan kurssin tehtävistä ja arvioinnista TÄRKEÄÄ!

Kurssi on loppumassa. Maanantaina on kertaustunti ja koe.
Kokeen lisäksi tulevat kurssin suoritukset on tehty/tehdään tänne blogiin. Kuten alussa sovittiin, jokainen bloggaa parinsa kanssa vähintään kerran ja kommentoi kahta bloggausta: toista oman kirjoituksensa jälkeen, toista vapaavalintaisesti. Tämä on minimi.

Jos sinulla ei ole yli kolmea poissaoloa ja suoritat kokeen hyväksyttävästi, kurssin suoritus on sitten siinä. Enemmän aktiivisuutta blogissa on toki toivottavaa...(muttei pakollista).

Jos sinulla on enemmän kuin kolme poissaoloa, edellytän sinun kirjoittavan edellä mainitun minimin lisäksi USEITA kommentteja ja/tai omia bloggauksia kurssin loppuun mennessä. EN AIO antaa kenellekään minkäänlaisia lisätehtäviä, joilla poissaoloja paikataan. EN MYÖSKÄÄN anna kirjoitusaikaa enempää kuin MAANANTAIHIN 3.10. Jos tekstejä ei ole tehty riittävästi, kurssimerkintä on K, vaikka kokeessa olisi menestytty hyväksyttävästi. Jos et tule jostain syystä kokeeseen, en anna arvosanaa 4, jos tehtäviä ei ole tehty 3.10. mennessä. Tällöin arvosana on K, joka merkitsee, että olet tervetullut kurssille taas kahden vuoden päästä. Siis, tilanne jossa opiskelijalla on kurssin lopussa ikäänkuin yhtaikaa T ja 4 ei enää onnistu. Olen lopettanut tällaisen joustavuuden. Toivon, että nämä ohjeet ovat selvät. Pyrin olemaan oikeudenmukainen ja saamaan myös blogin eläväksi ja toimivaksi.

Muista kirjoittaa bloggaukseen aina oma nimi!

Tuovi

PS
Vaikka ehkä olen vaikuttanut tyytymättömältä nipottajaopettajalta, olen kuitenkin iloinen tästä kurssista. Ei pidä kuvitella, että uusi menetelmä heti tuntuu omalta ja kaikki ovat villinä bloggaamassa. Suuri osa teistä on hoitanut hommansa hyvin ja moni tulee vielä täydentämään osallistumistaan. Tämä on hyvä alku, eteenpäin ollaan menossa:)

Tasa-arvo

Keskustelu tasa-arvosta herätti erittäin paljon tunteita filosofian tunnillamme 22.9. Esille nostettiin että ovatko naiset menneet miesten ohitse tällä niin sanotulla "arvoasteikolla" tietyissä paikoissa, Suomessa erityisesti. Esimerkiksi naisten ei tarvitse mennä armeijaan tai suorittaa siviilipalvelusta. Lisäksi joku lisäsi että tasa-arvoa ajavat henkilöt jättävät tälläiset seikat mainistematta. Tämä pitää mielestäni paikkaansa vaikka en itse ole perehtynyt aiheeseen paljoa. Miehet ovat monissa asioissa alempana, esimerkiksi pahoinoitelyssä. Heitä ei oteta välttämättä tosissaan jos heidän vaimo pahoinpitelee heitä. Esimerkkejä näistä kyllä on. Lisäksi oli puhetta "naisellisista ammateista". Mitä ne ovat? Toivoisin että henkilö joka tämän otti puheeksi selventää sen.

Mutta pyytäisin että tähän kommentoidaan vähän enemmän, koska minulta jäi varmasti paljon pois tästä sillä tunnilla oli niin intohimoista keskustelua oli mahdotonta pysyä täysin perässä mitä siellä tapahtui.

PS: Toivon että kielenkäyttö oli tällä kertaa asiallista. Mikäli ei ollut voin tehdä muutoksia.