Tiistai 13.9.

Tunnin aluksi käsiteltiin tiistain retken käytännön seikkoja ja kävimme läpi eksistentialista etiikkaa sekä velvollisuusetiikkaa. Stoalaisuus herätti jälleen kerran jonkinlaista keskustelua, lähinnä siitä, että voiko ja pitääkö tunteet sulkea pois.

Lyhyen hyve-etiikan kommentointia koskevan kurinpalautustuokion jälkeen jatkoimme viime tunnilla kesken jäänyttä keskustelua siitä, voivatko hyveet muuttua. Esimerkkinä tästä esitettiin koululaisen hyveitä, jotka ennen olisivat tuotttaneet niitä noudattavalle oppilaalle pari murtunutta sormea: (asiasta) puhuminen tunnilla, naisen opiskelu ja opettajan kyseenalaistaminen. Lopulta ilmoille heitettiin kysymys: Onko olemassa myös muuttumattomia hyveitä. Asiaa pohditaan.

Seuraavaksi kuuntelimme velvollisuusetiikan esitelmän. Esitelmä herätti kysymyksen, olisiko kaivoon pudonnutta sarjamurhaajaa eettisesti oikein auttaa vai jättää auttamatta. Tunneilla tuntuu toistuvan teemat kaivo ja sarjamurhaaja. Kun tämä asia oli suhteellisen sekavan keskustelun myötä saatettu loppuun, keskustelu siirtyi toiseen toistuvaan teemaan: prostituutioon. Jokainen tehköön tästä omat päätelmänsä ryhmän jäsenten mieltymysten suhteen. ;) Prostituutio toimi kuitenkin hyvänä uhrina kategorisen imperatiivin pohdinnalle: Jos ihmistä pitää kohdella päämääränä, eikä välineenä, kumpana prostituoitua kohdellaan. Lisäksi pohdittiin onko poikaystävän eettisesti oikein kertoa muutaman lisäkilon saaneelle tyttöystävälle näistä lisäkiloista. Päädyttiin kahteen eri tulokseen: Mikäli poikaystävä olisi aidosti huolissaan tyttöystävänsä terveydestä, se olisi eettisesti oikein. Jos tämä testosteronin kyllästämä älykääpiö haluaa vain esitellä langanlaihaa tyttöystäväänsä ja pelkää statuksensa kärsivän, asia olisi eettisesti väärin. Prostituution tiimoilta jatkettiin pohdinnalla siitä, mitä eroa on prostituutiolla ja pornografialla. Tämän keskustelun myötä eräs henkilö koki herätyksen.

Seuraavaksi siirryimme eksistentialismiin. Teoria, joka ei juurikaan yritä kertoa oikeita toimintatapoja vaan painottaa sitä, että ihmisellä ei ole valmista muottia, jota täyttää. Ihminen on ”tuomittu vapauteen”. Eksistentialismi meni hiukan yli hilseen, eikä herättänyt sen kummempaa keskustelua. Käsitteiden ”eksistenssi” ja ”essentia” ero herätti hämmennystä.

- Niklas ja Miika