Mielenlaatuetiikka

Mielenlaatuetiikassa keskeistä on ihmisen omat tunteet ja ajattelu. Hyvä elämä saavutetaan pohtimalla omaa suhtautumista ja asennoitumista maailmassa ja ihmisessä itsessään esiintyviin ristiriitoihin. Ihmiselämään kuuluvat olennaisena osana vastoinkäymiset ja tragediat. Näitä emme voi torjua, mutta voimme kuitenkin muuttaa omaa suhtautumistamme niihin.

Eräs tunnetuimpia mielenlaatuetiikan edustajia on stoalainen koulukunta. Stoalaisen koulukunnan perustajana pidetään Zenonia. Merkittäviä stoalaisia ajattelijoita olivat muun muassa roomalaiset Cicero ja keisari Marcus Aurelius. Stoalaisten keskeisimpiä opetuksia ovat:

- Tunteet johtuvat vääristä uskomuksista
- Tunteiden valtaan joutuvat luopuvat järjestä
- Tunne on luonnonvastainen häiriötila
- Viisas on tunteista vapaa ja toimii järjen ohjaamana

Eli stoalaiset tavoittelevat mielenrauhan saavuttamista ja vapautunista kärsimyksestä ja ahdistuksesta, jotka johtuvat ihmisen ajattelua sekoittavista tunteista. Vapautuakseen ihnmisen tulee ymmärtää oma osansa maailmassa ja luonnonilmiöiden luonne. Stoalaisuus edustaa determinististä suuntausta, jonka mukaan mikään luonnossa ei tapahdu sattumanvaraisesti vaan ennaltamäärätysti. Stoalaisten mukaan on tärkeää osata erottaa deterministiset tapahtumat ihmisen omien ajatusten häiriöistä huolimatta.

Yksi tunnetuimmista stoalaisuutta myöhemmin kommentoineista filosofeista on Benedictus de Spinoza. Hän kunnioitti stoalaisten tapaan järkeä ja halusi esittää rationaalisen teorian tunteista ja etiikasta. Merkittävin ero Spinozan ja stoalaisten ajattelussa oli Spinozan tunneteoria. Spinozan tunneteoria on deterministinen eli tietyt syyt synnyttävät lainomaisesti tietynlaisia tunteita. Peruslaki on, että kun meihin vaikutetaan voimalla, joka koetaan rakkautena, se synnyttää meissä rakkautta. Vastaavasti negatiivinen voima, viha, synnyttää vihaa. Viha erottaa ja rakkaus yhdistää.

Lähes kaikissa maailmanuskonnoissa mielenlaatuetiikkaa sovelletaan kultaisen säännön muodossa. Kristinuskossa mielenlaatuetiikka tulee parhaiten esille Jeesuksen Vuorisaarnassa: "lain henki ennen lain kirjainta". Buddhalaisuudessa pyritään ymmärtämisen kautta vapautumaan kärsimyksestä. Buddhalaisten jokapäiväisessä elämässä vaikuttavat omat tunteet ja ajattelu.

Mielenlaatuetiikan positiivisia puolia ovat suhteellinen pätevyys sekä konkreettisuus. Arkisten kokemusten perusteella voimme sanoa, että hyvät teot tuottavat tekijälleen usein hyvää mieltä ja saattavat myös levittää hyvää ympärilleen. Lisäksi mielenlaatuetiikka on konkreettisesti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä omien tunteiden ja ajatusten kautta.

Mielenlaatuetiikkaa on kuitenkin myös kritisoitu muun muassa "omaan napaan tuijottamisesta". Oman mielenrauhan kehittäminen saattaa johtaa yleiseen välinpitämättömyyteen muista. Mielenlaatuetiikka voi periaatteessa johtaa myös täydelliseen kielteisten ja ahdistavien asioiden sivuuttamiseen, jolloin tunteita ei välttämättä edes käsitellä. Tämä voi puolestaan vaarantaa ihmisen psyyken.