Aloitimme tunnin puhumalla luontoelämyksistä, ja siitä miten kokemus ja elämys määritellään. Keskustelu ohjautui rannattoman puron kautta uimahallin kokemukseen. Keskustelu oli lopulta erittäin sekava, eikä siitä jäänyt juuri mitään mieleen, paitsi se, että kloorin haju on osa uimahallikokemusta. Puhuimme myös edellisen perjantain kulttuurikävelystä ja elämänkatsomustiedon sekä yhteiskuntaopin vierailusta oikeuteen. Kysyttiin opimmeko jotain uutta kotikaupungistamme. Piilola kertoi meille Tampereen vanhimmasta patsaasta, kotkasta, joka rakennettiin josksus vuosien 1830-1840 välillä keisari Aleksanteri I kunniaksi.
Näiden keskustelujen jälkeen seurasi lyhyt, mutta voitokas taistelu teknologiaa vastaan. Keskustelimme supernaturalismia käsittelevään blogitekstiin jätetystä tarkentavasta kommentista: Mikä on uskonnon ja taikauskon ero, voidaanko niitä oikeastaan erottaa lainkaan toisistaan. Lopulta suurin osa luokasta oli sitä mieltä, että se on kiinni siitä miten valtaosa ihmisistä sen määrittelee. Ehdittiinpä siinä keskustelun ohessa myös rinnastaa tontut ja "pirun palava pensas" toisiinsa.
Tämän jälkeen päästiin vihdoinkin tunnin oikeaan aiheeseen, arvoihin. Palasimme taas ongelmaan, joka on tullut esille jo aikaisemmilla tunneilla: lapseen kaivossa. Olisiko missään tilanteessa oikein jättää lasta kaivoon hukkumaan? Mahdollisia syitä löydettiin useita: Olet voinut voittaa lotossa ja voiton lunastusaika on menossa umpeen minuutin päästä. Mikäli jätät lapsen kaivoon, saat suuren lottovoiton ja suhteellisen pienen sakon heitteillejätöstä ,jos edes jäät kiinni.. Toisaalta sen voi myös perustella omalla kokemuksella: "Kun olin lapsena kaivossa, ei minuakaan autettu, miksi minun pitäisi auttaa tätä lasta?". Lapsi on myös todennäköisesti joutunut kaivoon omaa tyhmyyttään, ja olisi väärin haitata evoluution kulkua jättämällä näin typerä yksilö henkiin. Voiko täysin tuntemattoman sivullisen olettaa ottavan vastuuta toisen hengestä?
Seuraavana kokonaisuutena oli uskonnon ja lain suhde. Onko olemassa lakia, joka on täysin vapaa uskonnollisista normeista. Uskonto on varmasti lähes aina lain taustalla, mutta toisaalta on myös kulttuureja, joiden uskontoon ei sisälly moraalisia käskyjä tai kehotuksia. Esimerkiksi Japanin shintolaisuus ei anna moraalisia normeja, joten sen ei juurikaan pitäisi vaikuttaa lakiin.
Lopputunnista palattiin vielä arvoihin ja pohdittiin semantiikkaa: sanojen arvostaa, arvottaa ja arvioida merkityseroja. Puhuimme lyhyesti myös sanojen jääviys ja jäävi merkitystä. Opettaja käytti esimerkkinä erästä poliitikkoa. Viimeisenä käsittelyssä oli se, miten arvoja voidaan ilmaista sanattomasti, ja miten deskriptiivinen lause voi olla itse asiassa arvottava. Voidaan esimerkiksi todeta, että jokin laite on hyödyllinen. Tämä on periaatteessa vain neutraali toteamus, mutta sana hyödyllinen tavallaan sisältää jo arvon.
Samuli & Riku
Asiaton otsikko huolimatta siitä, että se on "luultavasti hauska tai irroitteleva".
VastaaPoistaOtsikon pilkkua edeltävä osa on suora lainaus siitä, kun opettaja tervehti luokkaa tunnin aluksi. Se oli jotain mikä jäi meille hyvin mieleen tunnista ja koska se oli suoraan opettajan suusta, emme pitäneet sitä erityisen epäsopivana tai asiattomana. Jos otsikko oikeasti syvästi loukkaa jotakuta, se voidaan vaihtaa.
VastaaPoistaPS: Haluaisin myös pyytää että myös kommentteja kirjoitettaessa lisättäisiin perään oma nimi.
Hieno otsikko :D
VastaaPoistaNo kuitenki, hieno teksti jossa on paljon asiaa ja kirjavaa kieltä, vaikka siin onkin oikein kirjoitus virheitä. Ja sori vaan et tein keskustelusta sekavan xD
Ja eikö ope sanonut et se poliitikko ei ole enään poliitikko? Vai muistanko väärin?(en tosin lukenut sivua, joten se saattaa olla ex poliitikon sivu)
JJL
On totta että Suvi Lindén ei tällä hetkellä taida olla ns. ammattipoliitikko tiputtuaan eduskunnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Verkkosivuilta löytyvästä kalenterista käy kuitenkin ilmi että hän osallistuu poliittisiin tapahtumiin yhä, vaikka ei olekaan kansanedustaja tai ministeri enää. Eräs poliitikon määritelmä on "usein puoluepoliittisesti sitoutunut, kunnalliseen politiikkaan ja erityisesti valtiolliseen poliittiseen toimintaan osallistuva henkilö", ja tämän hän käsittääkseni yhä täyttää.
VastaaPoistaTekstissä puhutaan kuinka lakia ja uskonoto ei voisi olla erillään ja annatte hyvän esimerkin shintolaisuudesta jossa uskonto ei vaikuta lakiin. Jos miettii tätä keskustelua euroopalaiselta kannalta niin eikö esimerkiksi meidän oma luterilainen kirkko sano ihan samoja asioita kuin laki määrää, joten olisiko esim suomessa juuri niin että laki perustuu meidän uskomuksiin?
VastaaPoistaAntti.P ja Roni.Ro