Antiikin Kreikassa filosofiaa ja tiedettä ei mielletty vielä eri käsitteiksi. Varhaisia filosofeja kutsuttiin luonnonfilosofeiksi, koska luonnonfilosofit pyrkivät selittämään luonnon järkevästi. Heitä olivat mm. Thales, Anaksimandros ja Anaksimedes. Heitä pidetään pikemminkin tiedemiehinä kuin filosofeina.
Kreikkalaisen filosofian isänä pidetään esisokraatikko Thalesta. Thales kyseenalaisti jumalat ja uskonnot ja esitti että kaikelle olisi luonnollinen selitys. Thales kunnostautui myös varhaisen matematiikan parissa ja häntä kutsutaan geometrian luojaksi
Anaksimandros oli Thaleen oppilas ja selitti useat uskonnolliset asiat luontoon vedoten. Hän on pohtinut maailman syntyä ja argumentoi Thaleen teoriaa siitä, että maailmankaikkeus olisi syntynyt vedestä. Anaksimandros itse selitti maailmankaikkeuden apeironiksi, äärettömäksi.
Anaksimenes oli puolestaan Anaksimandroksen oppilas. Hän pohti maailman syntyä äärettömän materian muovaamaksi ja kertoi Maan olevan litteä , ilmassa kelluva taso. Toisin kuin edeltäjänsä, hän ei tyrmännyt Jumalien olemassaoloa, mutta perusteli niiden syntyneen luonnon sivutuotteena.
Luonnonfilosofit pyrkivät siis selittämään kaiken järkiperäisesti. He etsivät ei-uskonnollisia vastauksia ja pohtivat peruskysymyksiä. Keskeisenä tekijänä pidettiin ydinolevaa eli substanssia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti