Lähestyimme aihetta ensin käsitteillä; metsä, aviliitto ja liikunta. Tulimme siihen tulokseen, että käsitteitä voi määritellä monella eri tavalla. Esimerkiksi metsän omistaja näkee metsän erillaisella tavalla kuin luonnonsuojelija ja näin ollen he voivat määritellä metsän käsitteen aivan erilailla. Näin ollen metsä merkitsee heille eri asioita ja heidän motiivinsa siihen ovat myös erilaiset.
Käsittelimme myös aihetta millaista on tyypillinen filosofinen ajattelu. Filosofisessa ajattelussa on tärkeää kyseenalaistaa kaikkea ja osata perustella perustella, sekä pitää asia johdonmukaisena.
Näin ollen hyvän filosofin pitää osata olla kriittinen ja tehdä itsenäisiä päätöksiä, eikä kulkea massan mukana. Myös suvaitsevaisuus on tärkeää voidakseen ymmärtää asiaa monelta eri kantilta, mutta ei saa olla liian suvaitsevainen. Filosofin pitää myös osata elää epävarmuuden tilassa, koska kaikkeen ei voi tietää vastausta.
Ehdimme vielä tunnin lopuksi käsittelemään filosofian syntyä, miten ja missä se syntyi. Filosofia syntyi Kreikassa (600eKr.), jossa vapailla miehillä oli aikaa ja halua selittää luonnon ilmiöitä järjen avulla kun kirkko ei enää ollut arjen pääasia. Myös tietämystä haluttiin lisätä kansan keskuudessa.
Näin ollen filosofian osa-alueet ja historia ovat filosofisen ajattelun perusta.
Anu Aaltonen ja Micaela Werterlund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti