Kiitos kurssista ja antakaahan palautetta

Kiitos kaikille yhteiskuntafilosofian kurssille osallistuneille! Lauri ja Mikko kiittävät ja kumartavat. Meillä oli antoisa tulikaste filosofian kurssin vetämiseen. Tällaisesta kurssista aloittelevien opettajien on hyvä lähteä liikkeelle. Opimme paljon arvokasta. Laittakaahan vielä kommentteja ja tsemppiä kokeeseen!

Olette nähneet viime vuosina niin monia erilaisia opettajia, että olette melkoisia asiantuntijoita. Toivommekin, että laitatte tähän viestiin kommentteina vapaamuotoista palautetta. Omaa nimeä ei tarvitse mainita kun kirjoittelee sillä norssinfilosofi-tunnuksella. Mikä toimi hyvin ja oli mukavaa, mikä taas kismitti ja mihin asiaan mielestänne kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota?

Sarjakuvasatoa

Tässä on sarjakuvapajan tuotoksia. Sarjiksista tuli hienoja ja hauskoja! Laitetaan stripit koulun seinällekin. Kiinnostavat kuvat voivat sitten pysäyttää hetkeksi ja saada ihmiset uhraaman muutaman ajatuksen esiin nostetuille kysymyksille. Tätä voisi kutsua jonkin sortin kansalaistoiminnaksi.

Ekologia ja globalisaatio

Tunnilla keskustelimme ekologiasta ja globalisaatiosta, jotka nähdään usein eräinä nykyajan tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.Globalisaatiolla tarkoitetaan maailman "pienenemistä". liikkumisen ja tiedonsiirron helpottuessa. Tästä seuraa kaupan lisääntyminen. Globalisaation ongelmiksi nähdään usein kulttuurien samankaltaistuminen, kansainvälinen riisto ja vallan siirtyminen yrityksille. Ekologia tarkoittaa ajattelutapaa, jossa korostetaan luonnon ja ympäristön suojelua ja säilyttämistä. Voidaan erottaa toisistaan vahva ja heikko ekologia. Heikossa ekologiassa luonnolla nähdään olevan ihmisille välinearvoa ja sitä tulee siksi vaalia. Vahvassa ekologiassa taas luonnolla on itseisarvoa, ihminen nähdään luonnon osana, jonka ei tulisi nousta sen yläpuolelle. Ongelma syväekologiassa on luonnon ja ei-luonnon erottaminen.

Elämmekö unessa?

Rauhanneuvottelija, pasifisti, puolustusministeri, kansansivistäjä ja filosofi Yrjö Kallinen pohtii haastattelussa aikamme suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kallinen kyseenalaistaa sen, ymmärrämmekö me todella, millaisessa maailmassa elämme.

Tiistai 6.11.2012

Nälkäpelin katsomiseen käytettiin kaksi oppituntia. Lopuksi pohdittiin elokuvan kytköksiä yhteiskuntafilosofiaan. Tarinassa  kansalaisia pidetään kurissa vuotuisella tosi-TV-pelillä.

     Kansan ja valtaapitävien vahva erottelu on kuin Platonin ihannevaltiossa. Valtaan ei kuitenkaan näennäisesti haeta Platonin mukaan ihmisistä viisaimpia, sillä valloillaan on pikemminkin tyrannia. Kansaa hallitaan pelon avulla, järjestämällä vuotuinen Nälkäpeli, jossa kilpailijoiden on tapettava toisiaan viimeiseen asti.

     Keinon peloteselitys miellettiin kuitenkin ryhmässä heikoksi. Mikä pitää ihmiset kapinoimasta, jos rangaistus on joka tapauksessa vuosittaisella arvonnalla suoritettava?

     Karkeasti katsottuna Nälkäpelin maailma ei tunnu muistuttavan lainkaan omaa kulttuuriamme yhteiskuntafilosofian peruskäsitteiden, kuten vallan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Voidaanko näistä maailmoista kuitenkin löytää yhtäläisyyksiä näitä käsitteitä ajatellen?

     Mielestäni Nälkäpelin yhteiskuntakritiikki on tietyllä tapaa perinteistä. Sen ei tarvitse koskea nimenomaan nyky-yhteiskuntaa, vaan on dystopiana etäisempi ja sopii kuvaamaan myös muita aikakausia. Tarina itsessäänkin sijoittuu tulevaisuuteen.Toisin on esimerkiksi elokuvassa Battle Royale, jonka voi ajatella kuvaavan ennen kaikkea nuorten äärimmäistä kilpailuasetelmaa nykyään, etenkin idässä.

     Nälkäpelin kritiikki nyky-yhteiskuntaa kohtaan osuu kuitenkin ehkä parhaiten tosi-TV:n suosioon. Ryhmässä mietittiin, onko tämä koko kansan nähtäväksi järjestettävä peli kenties verrattavissa Big Brotheriin. Seurataanhan molemmissa lopulta ahtaalle laitetun ihmisjoukon elämää viihteen nimissä. Nälkäpelissä on kuitenkin vielä korkeampana perusteena kurin ylläpito. Toisen suuren eron kilpailuille tekee se, että Big Brotheriin hakeudutaan täysin vapaaehtoisesti. Voisiko tulevaisuuden Big Brother muistuttaa Nälkäpeliä?

Anni

Tiistai 30.10.2012

Aloitimme aamuvarhaisen filosofian tuntimme jatkamalla edellisen oppitunnin aihetta eli valtaa ja vallan käyttöä. Keskustelimme mm. auktoriteetistä, manipuloinnista ja indoktrinaatiosta. Aktoriteetin parissa pohdimme legitiimi- ja asiantuntijavaltaa eli mitä valtaa poliisilla, valtiolla ja politiikoilla esimerkiksi on. Keskustelimme myös siitä, mitä on persoonallinen autoriteetti. Manipulointi sai puolestaan aikaan keskustelua ja pohdintaa asioista, jotka vaikuttavat ja hallitsevat ympäri maailmaa. On hämmästyttävää huomata, kuinka ympäri maailmaa tehdään samoja asioita ja ajatellaan samanlailla, tämä ilmiö on saanut aikaan massakulttuurin.
                         Tunnin loppu puolella käsittelimme kahta herraa, nimeltä Niccolo Macchiavelli (1469-1527) ja Montesquieu (1689-1755). Macchiavellin näkemys hyvästä hallitsijasta oli, että hyvän hallitsijan pitää kyetä mihin vaan. Macchiavelli on kirjoittanut myös teoksen Ruhtinas, joka on opas kansalaisille hallitsemisesta. Macchiavellin ajatus on, että "Uskonto on ihmisten kehittämä väline, jolla voidaan hallita kansan joukkoja". Montesquieun on puolestaan tunnettu vallan kolmijako-opista, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen keitykselle. Viimeisenä käsiteltävänä aiheena oli konservatismi, joka tulee latinan kielisestä sanasta "säilyttää" eli tarkoituksena on vastustaa muutoksia ja haikailla menneitä. Konservatismista jatkoimme keskiviikon tunnilla...(?)

-Veera H.

Tunnilla keskustelimme Anarkismista. Ajatus yksilön äärimmäisestä vapaudesta kuulosti kauniilta ajatukselta, jos se siis toimisi! Sillä mikä sitten ohjaisi ihmisiä ns. hyvään elämään. Eettisesti oikein eläminen, tasa-arvo, epäitsekkyys?
Oman käsitykseni mukaan ihmisessä on hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Koen kuitenkin, että ihminen on itsekäs olento. Sanon tämän siksi, että oman käsitykseni mukaan ihmisen suorastaan täytyy olla itsekäs, ottaakseen ja vaatiakseen itsellensä elämisen kannalta oleelliset tarpeensa. Terve itsekkyys on siis hyvästä, mutta milloin se muuttuu ”yhteiskunnalle haitalliseksi”.
Toisaalta voiko kukaan olla täysin vapaa. Olemmehan riippuvaisia luonnon ravinteista. Moni myös tuntuu haluavansa hyväksyntää omassa ”joukossaan”, eikö silloin ihminen ole yhteisön odotettuihin ”sääntöihin” sidoksissa.  Olisiko ihminen ylipäätään enää ihminen jos sitä ei rajoittaisi mikään asia, vai onko riippumattomuus ja vapaus täysin erilisiä asioita.

Eveliina

Maanantai 29.10.2012

Maanantaina 29.10 käsittelimme vallankäyttöä ja sitä mihin sitä käytetään, millä tavalla ja kuka sitä käyttää. Koska edellisenä iltana oli ollut kunnallisvaalit, jotka liittyvät vallankäyttöön, puhuimme myös niistä. Niissä vallankäyttö alkaa kansalta äänestämällä ehdokasta ja siirtämällä vallankäytön ehdokkaalle. Tuli myös esille kysymys miten kunnanvaltuusto käyttää valtaa. Periaatteessa suurin vallankäyttöhän tapahtuu eduskunnassa kansanedustajien johdolla. Puhuimme myös vallan luonteesta, kun toinen käskee niin toinen kuuntelee. Ihmisellä on valtaa, jos hän saa toiset tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Yksi vallan muodoista on väkivalta, jossa vahvempi hallitsee heikompaa. Kun taas väkivallasta päin vastainen vallankäyttö on manipulointi, jossa kohde ei edes välttämättä tajua, että häneen vaikutetaan. Esimerkiksi mainokset manipuloivat ostajia ostamaan. Valtiollinen ja yhteiskunnallinen valta eroaa kuitenkin edellisista vallan muodoista, koska ei voi kieltäytyä alistumasta toisen hallitsemaksi.
Tunnilla tuli myös esille nimi Machiavelli (1469-1527), joka oli valtapohdiskelija. Hänen mukaansa vallankäyttö oli hallitsemisen ja yhteiskunnan kehityksen edellytys, eikä sen oikeuttamiseen tarvittu jumalallista alkuperää tai oikeaa perimysjärjestystä. Mielestäni tämä kuullostaa järkevältä ja näin asiat kai nykyyään ovat ainakin länsimaissa...
Lisäksi meille näytettiin Christina Aguileran musiikkivideo kappaleesta Your Body, joka havainnollisti vallankäyttöä. Videolla Aguilera käyttää valtaa miehiä vastaan ja ehkä jopa alistaa miehiä vallallaan. Videolta huomasi myös manipulointia. Mielestäni monissa muissakin tämän hetkisissä musiikkivideoissa esiintyy vallankäyttöä, alistusta ja manipulointia. Yleensä musiikkivideo myös pilaa koko kappaleen ja niin kävi nytkin.

-Annika