Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Ekologia ja globalisaatio
Tunnilla keskustelimme ekologiasta ja globalisaatiosta, jotka nähdään usein eräinä nykyajan tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.Globalisaatiolla tarkoitetaan maailman "pienenemistä". liikkumisen ja tiedonsiirron helpottuessa. Tästä seuraa kaupan lisääntyminen. Globalisaation ongelmiksi nähdään usein kulttuurien samankaltaistuminen, kansainvälinen riisto ja vallan siirtyminen yrityksille. Ekologia tarkoittaa ajattelutapaa, jossa korostetaan luonnon ja ympäristön suojelua ja säilyttämistä. Voidaan erottaa toisistaan vahva ja heikko ekologia. Heikossa ekologiassa luonnolla nähdään olevan ihmisille välinearvoa ja sitä tulee siksi vaalia. Vahvassa ekologiassa taas luonnolla on itseisarvoa, ihminen nähdään luonnon osana, jonka ei tulisi nousta sen yläpuolelle. Ongelma syväekologiassa on luonnon ja ei-luonnon erottaminen.
perjantai 9. marraskuuta 2012
Tiistai 6.11.2012
Nälkäpelin katsomiseen käytettiin kaksi oppituntia. Lopuksi pohdittiin elokuvan kytköksiä yhteiskuntafilosofiaan. Tarinassa kansalaisia pidetään kurissa vuotuisella tosi-TV-pelillä.
Kansan ja valtaapitävien vahva erottelu on kuin Platonin ihannevaltiossa. Valtaan ei kuitenkaan näennäisesti haeta Platonin mukaan ihmisistä viisaimpia, sillä valloillaan on pikemminkin tyrannia. Kansaa hallitaan pelon avulla, järjestämällä vuotuinen Nälkäpeli, jossa kilpailijoiden on tapettava toisiaan viimeiseen asti.
Keinon peloteselitys miellettiin kuitenkin ryhmässä heikoksi. Mikä pitää ihmiset kapinoimasta, jos rangaistus on joka tapauksessa vuosittaisella arvonnalla suoritettava?
Karkeasti katsottuna Nälkäpelin maailma ei tunnu muistuttavan lainkaan omaa kulttuuriamme yhteiskuntafilosofian peruskäsitteiden, kuten vallan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Voidaanko näistä maailmoista kuitenkin löytää yhtäläisyyksiä näitä käsitteitä ajatellen?
Mielestäni Nälkäpelin yhteiskuntakritiikki on tietyllä tapaa perinteistä. Sen ei tarvitse koskea nimenomaan nyky-yhteiskuntaa, vaan on dystopiana etäisempi ja sopii kuvaamaan myös muita aikakausia. Tarina itsessäänkin sijoittuu tulevaisuuteen.Toisin on esimerkiksi elokuvassa Battle Royale, jonka voi ajatella kuvaavan ennen kaikkea nuorten äärimmäistä kilpailuasetelmaa nykyään, etenkin idässä.
Nälkäpelin kritiikki nyky-yhteiskuntaa kohtaan osuu kuitenkin ehkä parhaiten tosi-TV:n suosioon. Ryhmässä mietittiin, onko tämä koko kansan nähtäväksi järjestettävä peli kenties verrattavissa Big Brotheriin. Seurataanhan molemmissa lopulta ahtaalle laitetun ihmisjoukon elämää viihteen nimissä. Nälkäpelissä on kuitenkin vielä korkeampana perusteena kurin ylläpito. Toisen suuren eron kilpailuille tekee se, että Big Brotheriin hakeudutaan täysin vapaaehtoisesti. Voisiko tulevaisuuden Big Brother muistuttaa Nälkäpeliä?
Anni
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Tiistai 30.10.2012
Aloitimme aamuvarhaisen filosofian tuntimme jatkamalla edellisen oppitunnin aihetta eli valtaa ja vallan käyttöä. Keskustelimme mm. auktoriteetistä, manipuloinnista ja indoktrinaatiosta. Aktoriteetin parissa pohdimme legitiimi- ja asiantuntijavaltaa eli mitä valtaa poliisilla, valtiolla ja politiikoilla esimerkiksi on. Keskustelimme myös siitä, mitä on persoonallinen autoriteetti. Manipulointi sai puolestaan aikaan keskustelua ja pohdintaa asioista, jotka vaikuttavat ja hallitsevat ympäri maailmaa. On hämmästyttävää huomata, kuinka ympäri maailmaa tehdään samoja asioita ja ajatellaan samanlailla, tämä ilmiö on saanut aikaan massakulttuurin.
Tunnin loppu puolella käsittelimme kahta herraa, nimeltä Niccolo Macchiavelli (1469-1527) ja Montesquieu (1689-1755). Macchiavellin näkemys hyvästä hallitsijasta oli, että hyvän hallitsijan pitää kyetä mihin vaan. Macchiavelli on kirjoittanut myös teoksen Ruhtinas, joka on opas kansalaisille hallitsemisesta. Macchiavellin ajatus on, että "Uskonto on ihmisten kehittämä väline, jolla voidaan hallita kansan joukkoja". Montesquieun on puolestaan tunnettu vallan kolmijako-opista, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen keitykselle. Viimeisenä käsiteltävänä aiheena oli konservatismi, joka tulee latinan kielisestä sanasta "säilyttää" eli tarkoituksena on vastustaa muutoksia ja haikailla menneitä. Konservatismista jatkoimme keskiviikon tunnilla...(?)
-Veera H.
Tunnin loppu puolella käsittelimme kahta herraa, nimeltä Niccolo Macchiavelli (1469-1527) ja Montesquieu (1689-1755). Macchiavellin näkemys hyvästä hallitsijasta oli, että hyvän hallitsijan pitää kyetä mihin vaan. Macchiavelli on kirjoittanut myös teoksen Ruhtinas, joka on opas kansalaisille hallitsemisesta. Macchiavellin ajatus on, että "Uskonto on ihmisten kehittämä väline, jolla voidaan hallita kansan joukkoja". Montesquieun on puolestaan tunnettu vallan kolmijako-opista, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen keitykselle. Viimeisenä käsiteltävänä aiheena oli konservatismi, joka tulee latinan kielisestä sanasta "säilyttää" eli tarkoituksena on vastustaa muutoksia ja haikailla menneitä. Konservatismista jatkoimme keskiviikon tunnilla...(?)
-Veera H.
Tunnilla keskustelimme Anarkismista. Ajatus yksilön
äärimmäisestä vapaudesta kuulosti kauniilta ajatukselta, jos se siis toimisi! Sillä mikä sitten ohjaisi
ihmisiä ns. hyvään elämään. Eettisesti oikein eläminen, tasa-arvo,
epäitsekkyys?
Oman käsitykseni mukaan ihmisessä on hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Koen kuitenkin, että ihminen on itsekäs olento. Sanon tämän siksi, että oman käsitykseni mukaan ihmisen suorastaan täytyy olla itsekäs, ottaakseen ja vaatiakseen itsellensä elämisen kannalta oleelliset tarpeensa. Terve itsekkyys on siis hyvästä, mutta milloin se muuttuu ”yhteiskunnalle haitalliseksi”.
Toisaalta voiko kukaan olla täysin vapaa. Olemmehan riippuvaisia luonnon ravinteista. Moni myös tuntuu haluavansa hyväksyntää omassa ”joukossaan”, eikö silloin ihminen ole yhteisön odotettuihin ”sääntöihin” sidoksissa. Olisiko ihminen ylipäätään enää ihminen jos sitä ei rajoittaisi mikään asia, vai onko riippumattomuus ja vapaus täysin erilisiä asioita.
Oman käsitykseni mukaan ihmisessä on hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Koen kuitenkin, että ihminen on itsekäs olento. Sanon tämän siksi, että oman käsitykseni mukaan ihmisen suorastaan täytyy olla itsekäs, ottaakseen ja vaatiakseen itsellensä elämisen kannalta oleelliset tarpeensa. Terve itsekkyys on siis hyvästä, mutta milloin se muuttuu ”yhteiskunnalle haitalliseksi”.
Toisaalta voiko kukaan olla täysin vapaa. Olemmehan riippuvaisia luonnon ravinteista. Moni myös tuntuu haluavansa hyväksyntää omassa ”joukossaan”, eikö silloin ihminen ole yhteisön odotettuihin ”sääntöihin” sidoksissa. Olisiko ihminen ylipäätään enää ihminen jos sitä ei rajoittaisi mikään asia, vai onko riippumattomuus ja vapaus täysin erilisiä asioita.
Eveliina
Maanantai 29.10.2012
Maanantaina 29.10 käsittelimme vallankäyttöä ja sitä mihin sitä käytetään, millä tavalla ja kuka sitä käyttää. Koska edellisenä iltana oli ollut kunnallisvaalit, jotka liittyvät vallankäyttöön, puhuimme myös niistä. Niissä vallankäyttö alkaa kansalta äänestämällä ehdokasta ja siirtämällä vallankäytön ehdokkaalle. Tuli myös esille kysymys miten kunnanvaltuusto käyttää valtaa. Periaatteessa suurin vallankäyttöhän tapahtuu eduskunnassa kansanedustajien johdolla. Puhuimme myös vallan luonteesta, kun toinen käskee niin toinen kuuntelee. Ihmisellä on valtaa, jos hän saa toiset tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Yksi vallan muodoista on väkivalta, jossa vahvempi hallitsee heikompaa. Kun taas väkivallasta päin vastainen vallankäyttö on manipulointi, jossa kohde ei edes välttämättä tajua, että häneen vaikutetaan. Esimerkiksi mainokset manipuloivat ostajia ostamaan. Valtiollinen ja yhteiskunnallinen valta eroaa kuitenkin edellisista vallan muodoista, koska ei voi kieltäytyä alistumasta toisen hallitsemaksi.
Tunnilla tuli myös esille nimi Machiavelli (1469-1527), joka oli valtapohdiskelija. Hänen mukaansa vallankäyttö oli hallitsemisen ja yhteiskunnan kehityksen edellytys, eikä sen oikeuttamiseen tarvittu jumalallista alkuperää tai oikeaa perimysjärjestystä. Mielestäni tämä kuullostaa järkevältä ja näin asiat kai nykyyään ovat ainakin länsimaissa...
Lisäksi meille näytettiin Christina Aguileran musiikkivideo kappaleesta Your Body, joka havainnollisti vallankäyttöä. Videolla Aguilera käyttää valtaa miehiä vastaan ja ehkä jopa alistaa miehiä vallallaan. Videolta huomasi myös manipulointia. Mielestäni monissa muissakin tämän hetkisissä musiikkivideoissa esiintyy vallankäyttöä, alistusta ja manipulointia. Yleensä musiikkivideo myös pilaa koko kappaleen ja niin kävi nytkin.
-Annika
Tunnilla tuli myös esille nimi Machiavelli (1469-1527), joka oli valtapohdiskelija. Hänen mukaansa vallankäyttö oli hallitsemisen ja yhteiskunnan kehityksen edellytys, eikä sen oikeuttamiseen tarvittu jumalallista alkuperää tai oikeaa perimysjärjestystä. Mielestäni tämä kuullostaa järkevältä ja näin asiat kai nykyyään ovat ainakin länsimaissa...
Lisäksi meille näytettiin Christina Aguileran musiikkivideo kappaleesta Your Body, joka havainnollisti vallankäyttöä. Videolla Aguilera käyttää valtaa miehiä vastaan ja ehkä jopa alistaa miehiä vallallaan. Videolta huomasi myös manipulointia. Mielestäni monissa muissakin tämän hetkisissä musiikkivideoissa esiintyy vallankäyttöä, alistusta ja manipulointia. Yleensä musiikkivideo myös pilaa koko kappaleen ja niin kävi nytkin.
-Annika
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Ke 24.10.
Käsittelimme tunnilla Frankfurtin koulukuntaa. Kyseinen koulukunta jatkoi marxilaista perinnettä kapitalistisen tuotantotalouden ja vapaakaupan kritisoimisessa. Koulukunnan kriittisen teorian tavoitteena oli yhdistää filosofia, sosiologia, taloustiede, historian tutkimus sekä Freudin psykologinen tutkimus yhdeksi tutkimusohjelmaksi ja lähtökohtana oli etsiä paremman maailman mahdollisuuuksia.
Frankfurtin koulukunnan mukaan valistuksesta lähtenyt tieteellis-rationaalinen kulttuuri ja talous vieraannuttivat ihmiset heidän todellisista tarpeistaan eikä modernissa maailmassa kukaan ehdi tai tajua miettiä elämän todellisia kysymyksiä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.
Massakulttuuri sai koulukunnalta erityistä kritiikkiä. Luotiin käsite kulttuuriteollisuudesta, jossa siis kulttuurista on tullut bisnestä, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa. Tämä kulttuuriteollisuus pitää Herbert Marcusen mukaan yllä väärää tietoisuutta. Kulttuurituotteet myötäilevät vallitsevaa makua ja tästä seuraa tietenkin maun vahvistuminen. Joukkoviestimet taas tukahduttavat ihmisten todelliset tarpeet ja ovat yhteiskunnallisen kontrollin väline.
Itse en varsinaisesti osaa sanoa juuta enkä jaata käsiteltyihin asioihin. Massakulttuurin kritisoiminen on tuttua, sillä sitä kuulee varsinkin musiikista puhuttaessa erittäin usein, mutta itse ainakin myönnän kuuntelevani varsin tyytyväisenä sitä musiikkia, mitä radiosta tulee, oli se kuinka massaa tahansa...
Mitä teidän mielestänne ovat nämä ihmisen todelliset tarpeet, joita massakulttuuri tukahduttaa meiltä Marcusen mukaan? Sillä jos esim. ravinto ja uni katsotaan todelliseksi tarpeeksi, ei massakulttuuri tukahduta rakkauttamme ruokaan tai nukkumiseen...
-Maija
Frankfurtin koulukunnan mukaan valistuksesta lähtenyt tieteellis-rationaalinen kulttuuri ja talous vieraannuttivat ihmiset heidän todellisista tarpeistaan eikä modernissa maailmassa kukaan ehdi tai tajua miettiä elämän todellisia kysymyksiä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.
Massakulttuuri sai koulukunnalta erityistä kritiikkiä. Luotiin käsite kulttuuriteollisuudesta, jossa siis kulttuurista on tullut bisnestä, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa. Tämä kulttuuriteollisuus pitää Herbert Marcusen mukaan yllä väärää tietoisuutta. Kulttuurituotteet myötäilevät vallitsevaa makua ja tästä seuraa tietenkin maun vahvistuminen. Joukkoviestimet taas tukahduttavat ihmisten todelliset tarpeet ja ovat yhteiskunnallisen kontrollin väline.
Itse en varsinaisesti osaa sanoa juuta enkä jaata käsiteltyihin asioihin. Massakulttuurin kritisoiminen on tuttua, sillä sitä kuulee varsinkin musiikista puhuttaessa erittäin usein, mutta itse ainakin myönnän kuuntelevani varsin tyytyväisenä sitä musiikkia, mitä radiosta tulee, oli se kuinka massaa tahansa...
Mitä teidän mielestänne ovat nämä ihmisen todelliset tarpeet, joita massakulttuuri tukahduttaa meiltä Marcusen mukaan? Sillä jos esim. ravinto ja uni katsotaan todelliseksi tarpeeksi, ei massakulttuuri tukahduta rakkauttamme ruokaan tai nukkumiseen...
-Maija
maanantai 22. lokakuuta 2012
Ma 22.10
Syyslomalta filosofian pariin palattiin aiheina negatiiviset oikeudet, positiiviset oikeudet ja liberalismi.
Sekä negatiivisten että positiivisten oikeuksien kannatajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia.
Tunnetun liberalistiajattelijan John Stuart Millin mukaan yksilön vapautta rajoittaa ainoastaan muiden vastaava tapaus. Tämän niin sanotun vahinkoperiaatteen mukaan yhteiskunta voi kieltää ja rajoittaa yksilön toimintaa vain jos tämä vahingoittaa teoillaan muita.
Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat laajat vapaudet ja vastuu. Negatiiviset oikeudet takaavat esteettömän toiminnan. Niiden turvin ihminen saa tehdä itse itseään koskevat päätökset. Vastaavana velvollisuutena täytyy olla puuttumatta muiden elämään ja omaisuuteen, sekä jättää toiset vapaiksi edistämään omia päämääriään.
Positiiviset oikeudet puolestaan takaavat yksilölle vapauden toteuttaa omia valintojaan ja päämääriään myös käytännössä; ne turvaavat jokaiselle elämän perusedellytykset, kuten välttämättömän toimeentulon. Ihmisille siis tarjotaan oikeus saada jotakin toisilta ihmisiltä, ei ainoastaan tulla jätetyksi rauhaan. Mitä laajempia positiivisia oikeuksia yhteiskunta haluaa taata asukkailleen, sitä enemmän veroja sen on kerättävä heiltä. Nouseva verotus puolestaan supistaa yksilöiden negatiivisia oikeuksia, eli sitä että muut ovat puuttumatta henkilökohtaisten varojen käyttöön. Positiivisia oikeuksia kaipaavatkin eniten vähävaraiset ihmiset, jotka eivät muuten pystyisi turvaamaan esimerkiksi koulutusta ja terveydenhoitoa itselleen ja perheelleen.
Tunnilla heräsi aiheesta keskustelua sellaisesta näkökulmasta, että voidaanko valtion tai yhteiskunnan taholta puuttua yksilön vapauteen, jos henkilö on vakavasti alkoholisoitunut. Loukkaako keskustassa norkoilevat alkoholistit vahinkoperiaatteen mukaista vapautta? Voiko käsitettä "ihmisroska" käyttää? Erikoislääkäri Antti Hervosen mukaan voi ( aamulehden artikkeli ). Nämä kävelykadulla majailevat alkoholin suurkuluttajat pitäisi siis laittaa muualle, jotta katukuva siistiytyisi. Näkyvistä poistaminen ei kuitenkaan poista todellisia ongelmia.
Kiisteltyä oli myös siitä, onko alkoholismi heikkoutta. Alkoholiriippuvuus luokitellaan sairaudeksi, jossa juominen ei ole enää omasta tahdosta kiinni. Onko se oman elämän vastuun paikoilua vaiko opittujen tapojen ja vaikean elämäntilanteen seurausta?
-Anna
Sekä negatiivisten että positiivisten oikeuksien kannatajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia.
Tunnetun liberalistiajattelijan John Stuart Millin mukaan yksilön vapautta rajoittaa ainoastaan muiden vastaava tapaus. Tämän niin sanotun vahinkoperiaatteen mukaan yhteiskunta voi kieltää ja rajoittaa yksilön toimintaa vain jos tämä vahingoittaa teoillaan muita.
Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat laajat vapaudet ja vastuu. Negatiiviset oikeudet takaavat esteettömän toiminnan. Niiden turvin ihminen saa tehdä itse itseään koskevat päätökset. Vastaavana velvollisuutena täytyy olla puuttumatta muiden elämään ja omaisuuteen, sekä jättää toiset vapaiksi edistämään omia päämääriään.
Positiiviset oikeudet puolestaan takaavat yksilölle vapauden toteuttaa omia valintojaan ja päämääriään myös käytännössä; ne turvaavat jokaiselle elämän perusedellytykset, kuten välttämättömän toimeentulon. Ihmisille siis tarjotaan oikeus saada jotakin toisilta ihmisiltä, ei ainoastaan tulla jätetyksi rauhaan. Mitä laajempia positiivisia oikeuksia yhteiskunta haluaa taata asukkailleen, sitä enemmän veroja sen on kerättävä heiltä. Nouseva verotus puolestaan supistaa yksilöiden negatiivisia oikeuksia, eli sitä että muut ovat puuttumatta henkilökohtaisten varojen käyttöön. Positiivisia oikeuksia kaipaavatkin eniten vähävaraiset ihmiset, jotka eivät muuten pystyisi turvaamaan esimerkiksi koulutusta ja terveydenhoitoa itselleen ja perheelleen.
Tunnilla heräsi aiheesta keskustelua sellaisesta näkökulmasta, että voidaanko valtion tai yhteiskunnan taholta puuttua yksilön vapauteen, jos henkilö on vakavasti alkoholisoitunut. Loukkaako keskustassa norkoilevat alkoholistit vahinkoperiaatteen mukaista vapautta? Voiko käsitettä "ihmisroska" käyttää? Erikoislääkäri Antti Hervosen mukaan voi ( aamulehden artikkeli ). Nämä kävelykadulla majailevat alkoholin suurkuluttajat pitäisi siis laittaa muualle, jotta katukuva siistiytyisi. Näkyvistä poistaminen ei kuitenkaan poista todellisia ongelmia.
Kiisteltyä oli myös siitä, onko alkoholismi heikkoutta. Alkoholiriippuvuus luokitellaan sairaudeksi, jossa juominen ei ole enää omasta tahdosta kiinni. Onko se oman elämän vastuun paikoilua vaiko opittujen tapojen ja vaikean elämäntilanteen seurausta?
-Anna
Maanantai 22.10.2012
Aiheita maanantain tunnille oli positiiviset ja negetiiviset oikeudet, sekä liberalismi. Emme kuitenkaan päässee kovin pitkälle teoriaan ja tunti kului lähinnä keskustellessa. Joka tapauksessa negatiiviset oikeudet takaavat yksilön vapauden häntä koskevista toiminnan rajoituksista. Hän saa itse päättää omasta elämästään rauhassa, mutta hänen tulee vastaavasti olla puuttumatta toisten elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Positiiviset oikeudet ovat samalla pohjalla, mutta takaavat ihmisille tietyt elämän perusedellytykset. Näiden oikeuksien nojalla ihminen voi myös saada jotain toisilta ihmisiltä, ja muilla on velvollisuus auttaa hätään joutunutta. Sekä negatiivisten, että positiivisten oikeuksien kannattajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia. Liberalismillä keskeisintä on yksilön vapauden korostaminen, hänellä on ennen kaikkea oltava oikeus päättää oman elämänsä sisällöstä ja siitä mitä hyvä elämä tarkoittaa hänelle.
Itse tipuin jossain vaiheessa kärryiltä miten luokan keskustelu liittyi enää päivän aiheeseen, mutta keskustelu lähti liikkeelle puhuessamme liberalismistä ja siitä rikkovatko esimerkiksi keskustorilla rähinöivät juopot vapauden oikeuksiamme. Tästä keskustelu siirtyi muun muassa sellaisiin kysymyksiin kun pitäisikö yhteiskunnan auttaa näitä juoppoja, jonko alkoholismi kokonaan heidän omaa syytää, vain myös ympäristön olosuhteiden muokkaamaa, sekä pitäisikö tällaiset " ihmisroskat" vain saada pois näkyviltä.
Olisin halunnut lisää informaatiota tunnilla itse tunnin aiheesta eli negatiivisistä ja positiivisistä oikeuksista ja kirjankin selailun jälkeen huomaan, etten ymmärtänyt käsitteitä tarpeeksi hyvin liittäkseni ne päivän keskusteluun. Myös oman mielipiteeni muodostaminen päivän keskustelusta tuntuu vaikealta, sillä päivän keskustelun aiheet, niinkuin niin monet filosofiset kysymykset sisältävät aivan liian monta kantaa, puolta ja asianlaitaa, että asiasta voisi vahvasti olla mitään mieltä. Tästä johtuen tyydyn vain sanomaan, että oikeudenmukaisuutta koskevat teoriat ja käsitteet ovat äärimmäiset hankalia varsinkin sillä nojalle, ettei meillä ole käsitystä mitä oikeuden mukaisuus edes itsessään on. Kysymysten pohtiminen kuitenkin erilaisisssa valoissa saa ajattelun liikkeelle, mikä on aina mukavaa ja kuten tänäänkin keskustelimme meille konkreettisesti näkyvillä olevista ongelmista.
-Annika
Aiheita maanantain tunnille oli positiiviset ja negetiiviset oikeudet, sekä liberalismi. Emme kuitenkaan päässee kovin pitkälle teoriaan ja tunti kului lähinnä keskustellessa. Joka tapauksessa negatiiviset oikeudet takaavat yksilön vapauden häntä koskevista toiminnan rajoituksista. Hän saa itse päättää omasta elämästään rauhassa, mutta hänen tulee vastaavasti olla puuttumatta toisten elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Positiiviset oikeudet ovat samalla pohjalla, mutta takaavat ihmisille tietyt elämän perusedellytykset. Näiden oikeuksien nojalla ihminen voi myös saada jotain toisilta ihmisiltä, ja muilla on velvollisuus auttaa hätään joutunutta. Sekä negatiivisten, että positiivisten oikeuksien kannattajat edustavat yhteiskunta-ajattelussaan liberalismia. Liberalismillä keskeisintä on yksilön vapauden korostaminen, hänellä on ennen kaikkea oltava oikeus päättää oman elämänsä sisällöstä ja siitä mitä hyvä elämä tarkoittaa hänelle.
Itse tipuin jossain vaiheessa kärryiltä miten luokan keskustelu liittyi enää päivän aiheeseen, mutta keskustelu lähti liikkeelle puhuessamme liberalismistä ja siitä rikkovatko esimerkiksi keskustorilla rähinöivät juopot vapauden oikeuksiamme. Tästä keskustelu siirtyi muun muassa sellaisiin kysymyksiin kun pitäisikö yhteiskunnan auttaa näitä juoppoja, jonko alkoholismi kokonaan heidän omaa syytää, vain myös ympäristön olosuhteiden muokkaamaa, sekä pitäisikö tällaiset " ihmisroskat" vain saada pois näkyviltä.
Olisin halunnut lisää informaatiota tunnilla itse tunnin aiheesta eli negatiivisistä ja positiivisistä oikeuksista ja kirjankin selailun jälkeen huomaan, etten ymmärtänyt käsitteitä tarpeeksi hyvin liittäkseni ne päivän keskusteluun. Myös oman mielipiteeni muodostaminen päivän keskustelusta tuntuu vaikealta, sillä päivän keskustelun aiheet, niinkuin niin monet filosofiset kysymykset sisältävät aivan liian monta kantaa, puolta ja asianlaitaa, että asiasta voisi vahvasti olla mitään mieltä. Tästä johtuen tyydyn vain sanomaan, että oikeudenmukaisuutta koskevat teoriat ja käsitteet ovat äärimmäiset hankalia varsinkin sillä nojalle, ettei meillä ole käsitystä mitä oikeuden mukaisuus edes itsessään on. Kysymysten pohtiminen kuitenkin erilaisisssa valoissa saa ajattelun liikkeelle, mikä on aina mukavaa ja kuten tänäänkin keskustelimme meille konkreettisesti näkyvillä olevista ongelmista.
-Annika
torstai 11. lokakuuta 2012
To 4.10
Torstaina puhuimme monista asioista ja niiden joukossa oli keskustelua tasa-arvosta ja -kiintiöistä. Keskustelun pohjana oli erimielisyydet kiintiöiden tarpeellisuudesta ja niiden vaikutuksesta tasa-arvoon. Sain Lehtori Pääkköseltä tämän kirjoituksen pohjamateriaaliksi Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin suunnitelluista uusista kiintiöistä, jotka koskisivat naisvaltaisia aloja ja ehkä merkittävimpänä niiden joukossa opettajat. Ensimmäiset kaksi keinoa koulutukseen pääsevien henkilöiden sukupuolten tasapainottamisesta ovat lisäpisteiden antaminen miehille ja viimeinen keino on 40% mieskiintiön määrääminen. Kiinnostavinta viimeisessä keinossa on kuitenkin se, että sama kiintiö oli ennen vuotta 1989, mutta se poistettiin tasa-arvolain takia. Siis, jos nyt tehtäisiin sama kiintiö, miksei se enää olisi vastoin tasa-arvolakia? Eikö tämä kiintiö lisäisi sukupuolten välistä eriarvoisuutta myös lain silmissä?
Myös, jos miehet saavat lisäpisteitä hakiessaan opettajaksi, sukupuolet ovat eriarvoisessa asemassa koulutuspaikkaa hakiessaan. Mielestäni se on täysin vastoin tasa-arvoa, jos pätevä ja ennen kaikkea motivoitunut nainen ei pääse opettajaksi, koska on enemmän naisopettajia. Toisekseen en ole nähnyt kouluissa mitään hyötyjä saatika haittoja siinä, että useat opettajat ovat naisia. Miten opettajan sukupuoli vaikuttaa opetuksen laatuun?
Kiintiöt voitaisiin myös välttää sillä, että parannettaisiin opettajien palkkoja. Mutta eikö tämä pidä sisällään väitteen, että opettajan ammatti on nykyään liian huono miehille? Tai että miesten pitäisi saada parempaa palkkaa samasta työstä? Kuitenkin nykyään on vielä tunkua opettajan työhön, hakijoita on paljon ja kouluun on vaikea päästä. Miksi siis pitäisi tehdä helpommaksi kouluun pääsemistä, kun nykyään sinne pääsevät ne jotka haluavat, eikä ne jotka hakevat?
-Santeri
Myös, jos miehet saavat lisäpisteitä hakiessaan opettajaksi, sukupuolet ovat eriarvoisessa asemassa koulutuspaikkaa hakiessaan. Mielestäni se on täysin vastoin tasa-arvoa, jos pätevä ja ennen kaikkea motivoitunut nainen ei pääse opettajaksi, koska on enemmän naisopettajia. Toisekseen en ole nähnyt kouluissa mitään hyötyjä saatika haittoja siinä, että useat opettajat ovat naisia. Miten opettajan sukupuoli vaikuttaa opetuksen laatuun?
Kiintiöt voitaisiin myös välttää sillä, että parannettaisiin opettajien palkkoja. Mutta eikö tämä pidä sisällään väitteen, että opettajan ammatti on nykyään liian huono miehille? Tai että miesten pitäisi saada parempaa palkkaa samasta työstä? Kuitenkin nykyään on vielä tunkua opettajan työhön, hakijoita on paljon ja kouluun on vaikea päästä. Miksi siis pitäisi tehdä helpommaksi kouluun pääsemistä, kun nykyään sinne pääsevät ne jotka haluavat, eikä ne jotka hakevat?
-Santeri
tiistai 9. lokakuuta 2012
Tiistai 9.10
Yhteiskunta ihmisolemuksen perustana
Tunnilla käsiteltiin Immanuel Kantin valistusfilosofiaa.
Kantin mukaan valistus on ihmisen pääsemistä ulos itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Hänen mielestään suuri osa ihmisistä jää mielellään alaikäisiksi koko elämänsä ajaksi, sillä se on helppo ja vaivaton ratkaisu. Valistukseen ei kuitenkaan vaadita mitään muuta kuin vapautta eli sitä, että jokainen käyttää järkeään kaikilta osin julkisesti. Vapauteen liittyy yksi rajoitus: järkeillä saa niin paljon kuin ikinä haluaa, mutta täytyy totella. Esimerkkinä tästä Kant ottaa esiin tilanteen, jossa upseeri esimiesten toimesta käsketään tekemään jotakin. Upseerin ei ole sallittua kyseenalaistaa käskyä, vaan hänen on toteltava, mutta jälkeenpäin hän voi arvioida tilannetta julkisesti.
Kant on perustellut näkemyksensä hyvin ja havainnollistanut sitä esimerkeillä, jotka ovat mielestäni helppo ymmärtää.
Mitkä tilanteet ovat nykypäivänä verrattavissa Kantin esimerkkiin vapauden rajoituksesta?
- Katri
Tunnilla käsiteltiin Immanuel Kantin valistusfilosofiaa.
Kantin mukaan valistus on ihmisen pääsemistä ulos itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Hänen mielestään suuri osa ihmisistä jää mielellään alaikäisiksi koko elämänsä ajaksi, sillä se on helppo ja vaivaton ratkaisu. Valistukseen ei kuitenkaan vaadita mitään muuta kuin vapautta eli sitä, että jokainen käyttää järkeään kaikilta osin julkisesti. Vapauteen liittyy yksi rajoitus: järkeillä saa niin paljon kuin ikinä haluaa, mutta täytyy totella. Esimerkkinä tästä Kant ottaa esiin tilanteen, jossa upseeri esimiesten toimesta käsketään tekemään jotakin. Upseerin ei ole sallittua kyseenalaistaa käskyä, vaan hänen on toteltava, mutta jälkeenpäin hän voi arvioida tilannetta julkisesti.
Kant on perustellut näkemyksensä hyvin ja havainnollistanut sitä esimerkeillä, jotka ovat mielestäni helppo ymmärtää.
Mitkä tilanteet ovat nykypäivänä verrattavissa Kantin esimerkkiin vapauden rajoituksesta?
- Katri
perjantai 5. lokakuuta 2012
Ke 3.10.
Oikeudenmukaisuus
Tunnin ainoa varsinainen
teema oli oikeudenmukaisuuden käsite. Oikeudenmukaisuuden reunaehdot voimme
määritellä seuraavasti:
1.
oikeudenmukaisuudesta
puhuminen on mielekästä ainoastaan tilanteessa, jossa vallitsee suhteellinen
niukkuus, ja jossa ihmiset ovat vähintään jossain määrin itsekkäitä
2.
samanlaisia
tapauksia on kohdeltava samalla tavalla ja erilaisia tapauksia on kohdeltava
eri tavalla
Nämä kaksi sinällään osuvaa
määritelmää eivät kuitenkaan kerro mitään oikeudenmukaisuuden sisällöstä.
Ensimmäinen kohta määrittää ainoastaan sellaiset olosuhteet, joissa
oikeudenmukaisuudesta puhuminen on mielekästä. Jälkimmäinen vastaavasti kuvaa
oikeudenmukaisuutta hyvin yleisellä tasolla, ollen eräänlainen itsestäänselvyys.
Havaitsimme, että käsitteen täsmällinen määrittely on mahdotonta. Emme kykene
muotoilemaan kaikkien hyväksymää oikeudenmukaisuuden käsitettä, jota voisimme
soveltaa ratkaisemaan kiistanalaisia tilanteita. Voimme kuitenkin lisätä ymmärrystämme
tästä käsitteestä vertaamalla sitä mm. tasa-arvon, vapauden ja lain
käsitteisiin.
Pohdi minkälaista
käsitystä oikeudenmukaisuudesta on sovellettu suomalaisessa yhteiskunnassa.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita
Aloituspuheenvuorossa käsitellään sitä, mistä tunnilla keskusteltiin ja mitä käsiteltiin. Nosta esille itseäsi kiinnostavia ajatuksia ja näkökulmia. Keksi ainakin yksi teemaan liittyvä kysymys, joka on mielestäsi mielenkiintoinen. Mieti, miten käsiteltyjä asioita voi liittää joihinkin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.Voit myös valita kirjasta yhden aihekokonaisuuteen liittyvän kysymyksen ja kirjoittaa siihen naseva vastaus.
Jokainen kirjoittaa yhden aloituspuheenvuoron ja kommentoi vähintään kolmea eri puheenvuoroa.
Jokainen kirjoittaa yhden aloituspuheenvuoron ja kommentoi vähintään kolmea eri puheenvuoroa.
tiistai 22. marraskuuta 2011
Mielipidekirjoitus
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tupakkajätti+vie+Australian+oikeuteen+logottomia+rasioita+vaativan+lain+takia/a1305549767842
Australian hallitus aikoo poistaa savukeaskeista logot jne. Jäljelle saa jäädä vain perustiedot ja terveyshaitoista varoittavat kuvat ja tekstit. Askien väri myös muutetaan oliivinvihreäksi koska tupakoitsijat ovat tutkimuksissa pitäneet sitä epämiellyttävimpänä värinä. Kuitenkin tupakkayhtiö Philip Morris on haastamassa Australian hallituksen tästä oikeuteen koska heidän mielestään Australian hallitus ei ole pystynyt osoittamaan että laki vähentäisi tehokkaasti tupakointia. Lisäksi yhtiö pelkää että uudet askit olisivat helposti väärennettävissä, jolloin piraattitupakoiden valmistus helpottuisi ja se tietenkin veisi Philip Morrisilta tuloja pois. Olen tavallaan yhtiön kanssa samaa mieltä siitä että se ei välttämättä vähentäisi merkittävästi tupakointia. En ainakaan uskoisi että jo ennestään tupakoivat ihmiset lopettaisivat askien ulkonäkömuutoksien takia. Toisaalta uusien tupakoitsijoiden määrä saattaisi vähentyä jos tupakoinnin "houkuttavuutta" vähennettäisiin, eli pitkällä aikavälillä uudistus saattaisi vähentääkkin tupakointia jos ihmiset eivät niin helposti aloita sitä. Olisi mielenkiintoista nähdä että kuinka paljon tupakointi olisi vähentynyt Australiassa vaikka 20 vuoden päästä tämän lain toteutuksesta. Samalla näkyisi myös että kuinka paljon nämä brändit ja askien ulkomuoto jonka avulla niitä myydään vaikuttaa ihmisten tupakointiin. Jos tämä kokeilu lähtee hyvin toimimaan ja tuloksia on havaittavissa niin ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan. Tupakkayhtiöiden vastustus ei tietenkään ole mikään ihme koska se vie heiltä rahaa jos tupakointi vähenee.
Oskari
Oskari
torstai 10. marraskuuta 2011
Tuntematon numero soittaa.
http://www.hs.fi/talous/Kuluttajavirasto+Ei+puhelinmyynti%C3%A4+ilman+asiakkaan+lupaa+/a1305549075480
Oheisessa linkissä kerrotaan puhelinmyynnin pelisäännöistä, pääasiallisesti kuluttajan roolista puhelinmyynnin kohteena.
Itselle aihe on liiankin ajankohtainen. Nätisti viimeviikolla kieltäydyin vastaamasta kyselyyn, johon minut oli valittu väestörekisterin kautta. En halunnut kyselyyn vastata, mutta sehän ei puhelimen toisessa päässä olevaa henkilö kiinnostanut. Henkilö jäi muutenkin kovin etäiseksi, ei edes nimeään tai kyselyn aihetta selvästi minulle kertonut. Vielä kieltäytymiseni jälkeen äneestä päätelty mieshenkilö lupasi soittaa ensi viikolla uudelleen, jos minulla olisi aikaa tuolloin enemmän. Soittoja on tullut nyt kaksi. En ole vaivautunut vastaamaan, koska mielipidettäni kyselyyn vastaamisesta ei otettu huomioon viime kerrallakaan.
Oheisessa linkissä kerrottavasta puhelinmyynnistä on siis noussut kohua ja ymmärrän hyvin miksi. Puhelut ovat usein hämäriä ja myyjät käyttävät myyntikikkoina erilaisia sanaleikkejä ja kapulakieltä. Varmasti se tehoaa vanhoihin ihmisiin, joita useimmiten puhelinmyyjät eniten höynäyttävät. Onhan se mukavaa saada soitto 'ystävälliseltä' henkilöltä, jolta löytyy edes hetki aikaa jutella , kunhan vain varma ostopäätös on aluksi jo saatu selville.
Huvittavaa puhelinmyynnissä on myös se, että ei siitä jää paljoa itse myyjällekkään käsiin. Pitkiä tunteja työssä, ystävällistä puhetta, mutta jos ei tarpeeksi ole saanut lehtiä tai kanavapaketteja myytyä, ei myöskään rahaa liikene. Onko tämä oikein työntekijän kannalta? Eihän se ole, mutta itse ovat työehtoihin sitoutuneet.
"Ei puhelinmyyntiä ilman asiakkaan lupaa" olisi hyvä saada myös käytännössä toimintaan ja toivon, että kuluttavirasto kykenee jotenkin puhelinmyyntiin vaikuttamaan. Se olisi parasta niin kuluttajan, kun myös puhelinmyyjänä toimivan työntekijän kannalta.
Kunpa ei enää tulisi montaa soittoa siitä mieltä raastavasta "Tuntemattomasta numerosta".
Milja
Oheisessa linkissä kerrotaan puhelinmyynnin pelisäännöistä, pääasiallisesti kuluttajan roolista puhelinmyynnin kohteena.
Itselle aihe on liiankin ajankohtainen. Nätisti viimeviikolla kieltäydyin vastaamasta kyselyyn, johon minut oli valittu väestörekisterin kautta. En halunnut kyselyyn vastata, mutta sehän ei puhelimen toisessa päässä olevaa henkilö kiinnostanut. Henkilö jäi muutenkin kovin etäiseksi, ei edes nimeään tai kyselyn aihetta selvästi minulle kertonut. Vielä kieltäytymiseni jälkeen äneestä päätelty mieshenkilö lupasi soittaa ensi viikolla uudelleen, jos minulla olisi aikaa tuolloin enemmän. Soittoja on tullut nyt kaksi. En ole vaivautunut vastaamaan, koska mielipidettäni kyselyyn vastaamisesta ei otettu huomioon viime kerrallakaan.
Oheisessa linkissä kerrottavasta puhelinmyynnistä on siis noussut kohua ja ymmärrän hyvin miksi. Puhelut ovat usein hämäriä ja myyjät käyttävät myyntikikkoina erilaisia sanaleikkejä ja kapulakieltä. Varmasti se tehoaa vanhoihin ihmisiin, joita useimmiten puhelinmyyjät eniten höynäyttävät. Onhan se mukavaa saada soitto 'ystävälliseltä' henkilöltä, jolta löytyy edes hetki aikaa jutella , kunhan vain varma ostopäätös on aluksi jo saatu selville.
Huvittavaa puhelinmyynnissä on myös se, että ei siitä jää paljoa itse myyjällekkään käsiin. Pitkiä tunteja työssä, ystävällistä puhetta, mutta jos ei tarpeeksi ole saanut lehtiä tai kanavapaketteja myytyä, ei myöskään rahaa liikene. Onko tämä oikein työntekijän kannalta? Eihän se ole, mutta itse ovat työehtoihin sitoutuneet.
"Ei puhelinmyyntiä ilman asiakkaan lupaa" olisi hyvä saada myös käytännössä toimintaan ja toivon, että kuluttavirasto kykenee jotenkin puhelinmyyntiin vaikuttamaan. Se olisi parasta niin kuluttajan, kun myös puhelinmyyjänä toimivan työntekijän kannalta.
Kunpa ei enää tulisi montaa soittoa siitä mieltä raastavasta "Tuntemattomasta numerosta".
Milja
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/ghana_torjuu_britannian_vaatimuksen_homojen_oikeuksista_2998552.html
Ylen 2.11.2011 netissä julkaiseman artikkelin mukaan Ghana ei suostu tekemään homoseksuaalisuudesta laillista, vaikka Britannia uhkaa vähentää maalle annettavaa taloudellista tukea jos lakia ei muuteta. Minusta tällainen sellaisen piirteen takia, jota ei voi itse hallita on täysin väärin. Vaikka tietenkin täytyy muistaa, että ghanalaiset ovat kasvaneet siihen uskoon,että muu kuin heteroseksuaalisuus on rikollista, mutta minusta, mitä pikemmin heidän näkemyksensä muuttuvat sitä parempi.
Jassu
Ylen 2.11.2011 netissä julkaiseman artikkelin mukaan Ghana ei suostu tekemään homoseksuaalisuudesta laillista, vaikka Britannia uhkaa vähentää maalle annettavaa taloudellista tukea jos lakia ei muuteta. Minusta tällainen sellaisen piirteen takia, jota ei voi itse hallita on täysin väärin. Vaikka tietenkin täytyy muistaa, että ghanalaiset ovat kasvaneet siihen uskoon,että muu kuin heteroseksuaalisuus on rikollista, mutta minusta, mitä pikemmin heidän näkemyksensä muuttuvat sitä parempi.
Jassu
Artikkelissa perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarinen ehdottaa, että työttömät nuoret laitettaisiin pakkotöihin palkatta. Palkkaa maksettaisiin ainoastaan silloin, jos työnantaja haluaa maksaa. Perussuomalaisten ajatus on pitää nuori kiinni työelämän käytännöissä sekä luoda pysyviä työsuhteita pakkotyön kokeilun avulla.
Idea kuulostaa melko radikaalilta ja en usko sen toteutuvan käytännössä. Positiivista pakkotyössä olisi se, että voitaisiin välttää nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja työelämä tulisi tutuksi. Pakkotyön mahdollisuudesta 30 perussuomalaista ovat valmiita käyttämään 100 000 euroa, mutta onko se ylipäätään edes järkevää?
Orjuuttamisesta ja ihmisoikeuksista noudeva kohu viimeistään kaataisi ehdotuksen. Historiassa on varmasti tullut tutuksi, että mitä tapahtuu, kun ihmisestä tehdään orja.
Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää missä työskentelee vai työskenteleekö ollenkaan. Sen lisäksi työntekijöille on maksettava riittävä palkka. Yrityksille ilmainen työvoima olisi niiden mielestä hienoa, mutta mikään yritys ei enää palkkaisi uusia työntekijöitä, kun ilmaista työvoimaakin olisi tarjolla.
-Ilari Nieminen
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lyhyet-28102011/972850
"Turha on koiraa syyttää luonnollisista tarpeittensa tekemisestä, kun on typerys talutushihnan toisessa päässä."
Olen nimimerkin "koira minullakin" kanssa aivan samaa mieltä, koira loppujen lopuksi on vain eläin, joka ei sitä puhetta ymmärrä. Koiralle on turha sanoa että älä siihen kaki tai pissaa vasta seuraavan naapurin pihaan. Ihminen voi ne siltä naapurin pihasta kuitenkin kerätä.
Paljon on ollut puhetta taistelu koirista ja ns."pahoista koirista". Olen sitä mieltä, että koira on perusluonteeltaan hyvä, mutta minkä tahansa laisesta koirasta saa koulutettua ilkeän ja ihmisiä vihaavan. Vika on siis lähes täysin koiran omistajassa, talutushihnan toisessa päässä kuten "koira minullakkin" sen ilmaisi. Kuitenkin niinkuin ihmisesissä, myös koirissa kyllä ilmenee näitä luonnevikaisia yksilöitä.
Tapauksissa, joissa koira on purrut/näykkäissyt ihmistä, monesti tämä purtu henkilö on ärsyttänyt tai ahdistanut koiraa sitä ennen. En kuitenkaan puolustele koiria, harvemmin vihaiseksi koulutettua koiraa saadaan enää perhe koiraksi sopivaksi. Kuitenkin vastuu on kouluttajalla.
Satu
"Turha on koiraa syyttää luonnollisista tarpeittensa tekemisestä, kun on typerys talutushihnan toisessa päässä."
Olen nimimerkin "koira minullakin" kanssa aivan samaa mieltä, koira loppujen lopuksi on vain eläin, joka ei sitä puhetta ymmärrä. Koiralle on turha sanoa että älä siihen kaki tai pissaa vasta seuraavan naapurin pihaan. Ihminen voi ne siltä naapurin pihasta kuitenkin kerätä.
Paljon on ollut puhetta taistelu koirista ja ns."pahoista koirista". Olen sitä mieltä, että koira on perusluonteeltaan hyvä, mutta minkä tahansa laisesta koirasta saa koulutettua ilkeän ja ihmisiä vihaavan. Vika on siis lähes täysin koiran omistajassa, talutushihnan toisessa päässä kuten "koira minullakkin" sen ilmaisi. Kuitenkin niinkuin ihmisesissä, myös koirissa kyllä ilmenee näitä luonnevikaisia yksilöitä.
Tapauksissa, joissa koira on purrut/näykkäissyt ihmistä, monesti tämä purtu henkilö on ärsyttänyt tai ahdistanut koiraa sitä ennen. En kuitenkaan puolustele koiria, harvemmin vihaiseksi koulutettua koiraa saadaan enää perhe koiraksi sopivaksi. Kuitenkin vastuu on kouluttajalla.
Satu
Taistelua Vammaisuuden puolesta!
http://www.katsomo.fi/?progId=85850 Päätin tehdä tästä videonpätkästä tekstin. (Pätkän löydät videosta pallukan kohdalta "Liikennevammalapsia työnnetään laitoksiin)
Minusta on suoraan sanoen törkeää riistoa sekä vanhempia ja myös vammautunutta lasta kohtaan, että heidät yritetään erottaa toisistaan. On naurettavaa että viranomaisten vaatima laitoshoito Marikan kohdalla kustantaisi kunnalle huikeat 13-15 tuhatta euroa kuussa. Suomalaiselle perusjuntille kuten minä summa kuulostaa aivan naurettavalle. Nimenomaan siinä merkityksessä, että, jos kerran omaiset ei halua laitoshoitoa, niin eikö tämäkin summa kannataisi vaikkapa käyttää vammaisten tukiin tai vammaistyön kehittämiseen? Omaiset joutuvat taistelemaan ja pahimissa tapauksessa turvautumaan lakimieheen saadakseen heille kuuluvat etuisuudet.
Lapselle ei ole edes saatavissa kuntoutusta, mikä nyt vähintäänkin pitäisi olla saatavana Kuunnellessa videoita ja katsellessa kuvia tulee mieleen, että eihän tässä yhteiskunnassa merkitse ihmisyys enää yhtään mitään. Vaikka kyseinen henkilö onkin vaikeasti vammautunut ja ei pysty puhumaan, on hänelläkin silti tunteet. Ei ketään ole luotu elämään laitoksessa. Kyseinen henkilö on täysin toisten ihmisten varassa, onko oikein enää väsyttää omaisia laitoshoidolla puhumisesta? Tässä on NIIN älytön epäkohta yhteiskunnassa. Taivas varjele, herätkää yhteiskunnalliset päättäjät.
Hyvä että Marikan tapauksesta tehdään autokouluihin DVD-taltiointi, että se edes jollain tavalla koskettaisi ja tavoittaisi ihmiset. Hienoa, että yhteiskunasssa löytyy ihmisiä, jotka taistelevat vammaisuuden ja vammaisten puolesta. Toivon todella, että tähän saataisiin pian muutos ja iso sellainen. Oikeastaan mikään muu ei ole mahdollista kuin muutos!
Niklas
Minusta on suoraan sanoen törkeää riistoa sekä vanhempia ja myös vammautunutta lasta kohtaan, että heidät yritetään erottaa toisistaan. On naurettavaa että viranomaisten vaatima laitoshoito Marikan kohdalla kustantaisi kunnalle huikeat 13-15 tuhatta euroa kuussa. Suomalaiselle perusjuntille kuten minä summa kuulostaa aivan naurettavalle. Nimenomaan siinä merkityksessä, että, jos kerran omaiset ei halua laitoshoitoa, niin eikö tämäkin summa kannataisi vaikkapa käyttää vammaisten tukiin tai vammaistyön kehittämiseen? Omaiset joutuvat taistelemaan ja pahimissa tapauksessa turvautumaan lakimieheen saadakseen heille kuuluvat etuisuudet.
Lapselle ei ole edes saatavissa kuntoutusta, mikä nyt vähintäänkin pitäisi olla saatavana Kuunnellessa videoita ja katsellessa kuvia tulee mieleen, että eihän tässä yhteiskunnassa merkitse ihmisyys enää yhtään mitään. Vaikka kyseinen henkilö onkin vaikeasti vammautunut ja ei pysty puhumaan, on hänelläkin silti tunteet. Ei ketään ole luotu elämään laitoksessa. Kyseinen henkilö on täysin toisten ihmisten varassa, onko oikein enää väsyttää omaisia laitoshoidolla puhumisesta? Tässä on NIIN älytön epäkohta yhteiskunnassa. Taivas varjele, herätkää yhteiskunnalliset päättäjät.
Hyvä että Marikan tapauksesta tehdään autokouluihin DVD-taltiointi, että se edes jollain tavalla koskettaisi ja tavoittaisi ihmiset. Hienoa, että yhteiskunasssa löytyy ihmisiä, jotka taistelevat vammaisuuden ja vammaisten puolesta. Toivon todella, että tähän saataisiin pian muutos ja iso sellainen. Oikeastaan mikään muu ei ole mahdollista kuin muutos!
Niklas
perjantai 28. lokakuuta 2011
Mauri ja ryntäät
Kuluneella viikolla saimme lukea lehdistä, kuinka kansanedustaja Mauri Pekkarinen aiheutti huvitusta ja pahennusta puhuttuaan julkisessa tilaisuudessa naisen ryntäistä.
Pekkarinen siis kiisti tällaiset puheet aluksi, mutta myöhemmin ilmeni, että YLEllä on nauhoite tilaisuudesta. Nauhalta kuuluu selkeästi Pekkarisen käyttäneen sanaa ryntäät ja onneksi Pekkariselle yllättäen tässä vaiheessa muistuikin mieleen että niinhän sitä taisi tulla sanottua. Pekkarinen myönsi myöhemmin Satakunnan Kansassa että oli virhe puhua ryntäistä ja vakuutti, että kyseinen sana ei kuulu hänen normaaliin sanavarastoonsa, eikä hän ole aikeissa sitä myöskään sinne liittää.
Mielestäni kyseinen kohu on saanut aivan naurettavat mittasuhteet ottaen huomioon, että kuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Wikberg, jonka ”ryntäistä” siis on kyse, ei millään tavalla pahoittanut mieltänsä kommentista. Myös nauhoitteesta käy ilmi, että paikalla ollut yleisö ymmärsi kyseessä olleen huumorin, ei häirintäpuheen. Asianosainen ei siis loukkaantunut, mutta onneksi meillä on näitä mielensäpahoittajia, joiden mielestä on oikein leimata ihminen seksuaaliseksi häiritsijäksi yhden kieltämättä hieman ajattelemattoman kommentin perustella.
En voi väittää ettei Pekkarisen kommentti olisi ollut hieman ajattelematon ja varmasti monen mielestä mauton. Ei myöskään osoita suurinta mahdollista ammattimaisuutta pitkän linjan kansanedustajalta puhua tuollaista julkisessa tilaisuudessa. Kyse ei silti ole missään nimessä häirintäpuheesta, eikä varsinkaan seksuaalisesta ahdistelusta. Pahin mitä Pekkarinen tilanteessa teki, oli ehdottomasti mielestäni se, ettei hän heti suoraan myöntänyt tekoaan. Hän sortui suomalaisen poliitikon perisyntiin ajatellen, että sitä mitä ei muista tai myönnä, ei ole koskaan tapahtunut.
Kaiken kaikkiaan tapaus Pekkarinen ja ryntäät on hyvä osoitus siitä, miten naiset ottavat itseensä omasta mielestäni liiankin pienistä asioista ja miten media vielä innostuu aiheesta kuin aiheesta jos siihen jotenkin liittyy sana seksi. Rentoudutaan naiset! ( Ja Maurille terveiset että on huojentavaa kuulla sinun poistaneen sanan ryntäät lopullisesti sanavarastostasi)
Lotta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)