Eikö vähemmistöt saa olla olemassa?

(Tuo linkkijuttu ei toiminut joten kopioin nuo linkit vain tuohon)
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/pride-paraati-on-myos-provokaatio/875969

Otan kantaa Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Asko Maanselän kirjoitukseen Suomen vähemmistöjen asemasta ja oikeuksista. Hänen mielipidekirjoitus pohjustuu vuonna 2010 Helsingissä tapahtuneeseen Pride-kulkueeseen, jossa nuoret miehet tekivät kyynelkaasu "hyökkäyksen" väkijoukkoon. Hän etsii kirjoituksessaan syitä tälle väkivaltaiselle tapaukselle ja kertoo oman näkemyksensä vähemmistöjen oikeuksista yhteiskunnassa.

Maanselkä sanoo, että vähemmistön sopeutuessa yhteiskunnan arvoihin, valtaväestön ei tarvitse hyväksyä esimerkiksi

"oudon seksuaalisen elämäntavan arvoja".

Omasta mielestäni oman uskonnon harjoitus on hyväksyttävää kohtuuden rajoissa ja kunhan se ei häiritse muita kansalaisia. Kaikilla on myös oikeus seksuaali-identiteettiin, mikä se sitten ikinä onkaan. Maanselän kirjoituksessa tulee myös ilmi, että hän vastustaa vähemmistön oikeuksia ja haluaisi mielipide vapauden vain valtaväestölle. Myös Keski-Suomen vihreiden puheenjohtaja Elina Sillanpää on ottanut kantaa Maanselän kirjoitukseen. http://www.elinasillanpaa.fi/?p=138

Sillanpää kommentoi Maanselkää

"ahdasmieliseksi",

koska Maanselkä kyseenalaistaa vähemmistöjen vapauden ja katsoo vapauksien kuuluvan vain yhteiskunnan valtaväestölle. Maanselän artikkelissa on yksi kohta, joka on mielestäni hyvin sanottu

"Karnevaali antaa toki vapauden ironisoida arvoja, mutta jos vastaavasti homoseksuaalista elämäntapaa vastaan suunnattaisiin heteronormatiivinen karnevaali homoja halventavine iskulauseineen, niin tämän järjestäjät istuisivat kiven sisässä."

Tämä on aivan totta, mutta Maanselkä kirjoittaessaan tämän lauseen ajatteli varmasti erilailla kuin minä lukiessani tämän lauseen. Itse ajattelin, että kaikilla, homoilla ja heteroilla, katolilaisilla ja muslimeilla, on samat oikeudet yhteiskunnassa. Maanselkä toi suvaitsemmattoman näkemyksensä esille tuossa lauseessa todella selvästi. Maanselällä taitaa olla jotain homoseksuaaleja vastaan?

Maanselkä sanoo, että enemmistön arvoja pitäisi kunnioittaa jokaisessa yhteiskunnassa. Tämä kuulostaa ihmisoikeusloukkaukselta vähemmistöjä kohtaan. Mielestäni kaikkien ihmisten arvoja pitäisi kunnioittaa. Jos esimerkiksi naisia olisi jossain yhteiskunnassa 100 000 ja miehiä vain 5000, eikö miehien arvoja silloin kunnioitettaisi? Maanselkä ei ole tainnut ajatella asiaa tältä kannalta.

Sillanpää kommentoi Maanselän rajua mielipidettä homojen ja heteroiden Pride-kulkueesta. Sillanpään mielestä Maanselkä ikäänkuin kieltää kaikkien vähemmistöjen julkisen olemassaolon ja vapauden vain olla ihmisiä. Kyynelkaasu hyökkäyksen tehneet kuuluvat "valtaväestöön", joten Maanselän näkemyksestä tämähän oli silloin oikein, vai? Hän ei missään vaiheessa sano, että kyynelkaasuhyökkäys olisi jotenkin kamala väkivaltainen teko, vaan hän kertoo heti, että Pride-kulkue on myös provosointia.

Maanselän kirjoituksessa tulee ilmi hänen "pelkonsa" Suomen muuttumisesta globaalisemmaksi ja suvaitsevammaksi. Tosiasia on, että vähemmistöillä on samat ihmisoikeudet ja vapaudet kuin kaikilla muillakin. Tunnetun filosofin Immanuel Kantin mielestä kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa yksilönä.

Michelle

Fair Play

www.hs.fi/paakirjoitukset/Jussi+Halla-aho+sikaili+taas+kaukalossa/a1305547910700

Blogikirjoituksessani päätin pureutua tänäänkin (26.10) hieman käsiteltyyn median valtaan. Enemmän tai vähemmän kumpaakaan tekstin henkilöistä puolustellen tai ihaillen otin käsittelyyn juuri tämän kolumnin. Kiistämättä, molemmat ovat väriläiskiä niin ”kaukalossa” kuin sen ulkopuolellakin, kyse tekstissä on kuitenkin se, että tehdäänkö joistain henkilöistä syyllisiä liian helposti.

Koen, että media ei aseta kaikkia tällä hetkellä samalle viivalle. Tulilinjalle ovat joutuneet erityisesti, lehdestä riippuen, joko Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset, usein molemmat. Keväästä asti vellonut vihapuhekohu (yksi lempisanoistani) on ajanut lehtimiehet kahdelle tielle, ne jotka kirjoittavat asiatyylin ja mahdollisimman puolueettomasti ja ne jotka kirjoittavat halveksivaan sävyyn Timo Soinin kravatin pituudesta.

Median kaikkia koskevasta tasa-arvoisesta kohtelusta mielestäni hyvä esimerkki on Helsingin sanomien artikkeli

”Jos eläisimme diktatuurissa, niin tämä olisi paljon helpompaa”

, Katainen puuskahti, kokouksen jälkeen ”Käteisen Jykä” kuitenkin lisäsi

”Onneksi emme elä”

. Kuinka sattuikaan, Kataisen heitosta en ole kuullut mistään muualta kuin tuosta uutisesta eikä keltainen lehdistö kirjoittanut Kataisen vaativan diktatuuria missään Euroopan maassa, eikä kohonnut fasismin vastaisia kannanottoja eikä asiasta varmasti liiemmin keskusteltu Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksissa. Sehän oli vain heitto, ei kansankiihotusta. ’

www.kaleva.fi/uutiset/vesivoiman-vastustaja-ehdotti-vihreaa-terroria/915661 Eikä tuokaan tietääkseni ylittänyt Kalevan lisäksi muita uutiskynnyksiä. Facebook-kommentti kuitenkin jo ”kehottaa siirtymästä sanoista tekoihin”, näitä riittää, kaksi mallia riittänee tuomaan punaisen langan esille.

Katson kaiken alkaneen Ajankohtaisen kakkosen Homoillasta viime syksynä. Päivi Räsänen (Kd.) puhui karkeasti ja siitä jauhettiin monta kuukautta. Jälkijäristykset tulivat kevään jytkyn jälkeen, ensin oli neekeriukkoja ja sen jälkeen jatkui yleinen huutelu puolilta toiselle. ”Neekeriukko” on loukkaava ja ei todellakaan 2000-luvulle sopiva termi, mutta mitä voi Viitasaaressa asuvalta mieheltä odottaa? Perussuomalaiset kehottivat Hakkaraista siistimään suunsa, se on onnistunut vaihtelevalla menestyksellä. Siitä lähtien, Perussuomalaiset ovat olleet jatkuvan tarkkailun alla. Kesällä sai jopa naureskella Jungner vs. Halla-aho kaksintaistelulle, joka sekin käytiin keltaisten lehtien välityksellä. Aikuistukaa, isot miehet.

Jarkko Ruutukin on puhuttanut uransa aikana, ei ehkä hienoilla maaleillaan vaan lähinnä sikailuillaan kaukalossa, kaikki varmaan muistavat Ruudun taklauksen Torinon olympialaisissa, jossa Tsekkitähti Jaromir Jagr jäi keräilemään kamppeitaan (ja hampaitaan) jäältä. Ruutu on nauttinut osittain jopa lähes kansallissankarin osaa kiistanalaisilla tempuillaan, kunnes tähtäimeen osui kansan kultapoika Mikael ”Ilmaveivi” Granlund.

Vaikka kaikki ovat tasa-arvoisia, ovatko jotkut tasa-arvoisempia kuin toiset? Onko sillä väliä lukeeko taklattavan selässä ”Granlund” tai ”Selänne” vai kenties ”Kreikka” tai ”Maahanmuutto”? Valitettavasti näyttää olevan, varsinkin jos paidan logossa lukee PerusS tai selässä ”Ruutu”.

Ps. Ironista ehkä, mutta kolme viikkoa Halla-ahon kirjoituksen jälkeen Kreikan valtio osti 400 M1A1 panssarivaunuja ja pariviikkoa myöhemmin sotalaivoja molemmat tukipakettirahoilla, mutta se on taas aivan uusi tarina..

Tämän skandaalin aiheuttavan vihapuheen kirjoitti tamperelainen kohubloggari,
Antti Raukola

Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita

Tälle alueelle voi liittää oman blogitehtävän. Kirjoita siis uusi teksti (linkki yläoikealla), johon liität linkin ja oman perustellun kannan aiheesta ja siitä ehränneet kysymykset. Valitse kohtaan tämän blogin tunnisteet alaoikealla: Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita, niin teksti menee oikean tunnisteen alle.

Tässä vielä tehtävän ohje, joka löytyy myös yhteiskuntafilosofia sivulta.

Jokainen etsii itseään kiinnostavan mielipidekirjoituksen tai artikkelin, josta kirjoittaa oman bloggauksen tunnisteen -Yhteiskuntafilosofian puheenaiheita- alle. Tässä mieleipidekirjoituksessa esitetään oma perusteltu kanta aiheeseen ja siitä herääviä kysymyksiä. Bloggaukseen liitetään linkki alkuperäiseen tekstiin. Bloggaukset tehdään 28.10 mennessä ja vähintään yhtä toisen tekemää bloggausta kommentoidaan viikon kuluessa eli 4.11. mennessä. Otsikoi bloggauksesi terävästi ja liitä mukaan oma nimesi.

Antoisia bloggaus sessioita! Muistakaa lueskella myös muiden bloggauksia ja kommentoikaa niitä.

Opettaja Rooman mellakoissa

Tulin eilen kotiin matkalta Roomasta. Ensimmäinen päivä Roomassa oli mieleenpainuva turistikokemus, sillä Roomassa oli 100 000 ihmisen mielenosoitus, joka laajeni paikoin mellakoinniksi. Mielenosoituksiahan oli ympäri Eurooppaa lauantaina 15.10., mutta Italiassa oli selvästi aktiivisinta. Tämä johtui varmasti siitä, että perjantaina Berlusconin (erinomainen!) hallitus oli saanut luottamuslauseen ja jatkoi vallassa.

Aloitimme matkaseurani kanssa ensimmäisen päivän turistikierroksen Santa Maria Maggioren kirkosta ja sen lähellä olevalta Repubblica -aukiolta. Siellä huomiota herättivät punaisia lippuja kantavat mielenosoittajat, jotka olivat ilmiselvästi kokoontumassa jotain tapahtumaa varten. Kun kyselimme, mitä oli tapahtumassa, saimme vastaukseksi: indignado. Tämä tarkoittaa suuttuneita. Myöhemmin kohtasimme mielenosoittajat lähellä Colosseumia ja Forumia. Saimme todistaa roomalaista versiota Vallatkaa Wall Street -mielenosoituksesta. Seurasimme mielenosoittajia Forumin luona melko pitkään. Näimme erivärisiä savupommeja ja hätäraketteja. Mielenosoitus oli selvästi suunniteltu, sillä mukana ajoi kaljanmyyntiauto ja kauppa kävi. Banderolleissa kannettiin Che Guevaran ja sirpin ja vasaran kuvia ja kyseltiin, kuka kirjoittaa meidän historiamme. Punaliput liehuivat ja kapitalismille vannottiin loppua. Helikopterit lentelivät yläpuolellamme. Jostain kauempaa nousi mustaa savua. Myöhemmin saimme kuulla, että puolustusministeriön rakennus oli sytytetty ja muutamia autoja poltettu. Forum, Colosseum ja muutamia metroasemia oli suljettu turvallisuussyistä. Meillä oli eturivin tarkkailupaikka; otimme kuvia ja Italian televisio kuvasi vieressä. Myöhemmin ilmeni myös, että mellakan seurauksena yli sata ihmistä oli viety sairaalaan. Näistä suurin osa poliiseja, joita väkivaltainen osa porukasta oli heitellyt irrotetuilla katukivillä.

Kurssilla on käsitelty erilaisia yhteiskuntamalleja. Näiden kokemusten jälkeen voikin kysyä: Voiko mielenosoitus muuttaa yhteiskuntaa? Voiko tällainen liikehdintä (joka siis alkoi USA:ssa pari viikkoa sitten) todella vaikuttaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmään? Hesarissa oli tänä lauantaina (21.10) juttu, jossa yli sadalta yhteiskunnalliselta vaikuttajalta oli kysytty sama kysymys: Onko mielenosoitus tehokas tapa vastustaa kapitalismin epäkohtia? Vastaajista 68% vastasi kyllä ja 30% ei. Miten te vastaisitte?

Tuovi

Mikä lähtöviivaksi yhteiskunnassa?

Kolmannen tunnin alussa keskustelua herätti runsaasti ihmisoikeudet ja niiden yhteys onnellisuuteen. Esille tulikin, etteivät oikeudet välttämättä takaa onnellisuutta, vaikka oikeuksien avulla pyrimme tasa-arvoon. Tuovatko tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus onnellisuutta onkin suurempi kysymys. Mahdollisesti ne kuitenkin pyrkivät takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet ainakin onnellisuuden tavoitteluun. Se luoko meidän länsimainen, individuaalisuutta korostava, kulttuuri alunperinkään hyvää pohjaa onnellisuudelle, on oma kysymyksensä, jonka pohjalla vaikuttavat mm. arvomaailmamme. Voimmeko edes ulkoapäin kontrolloida onnellisuutta oikeuksilla ja velvollisuuksilla?

Tasa-arvon toteutumista yhteiskunnissa voimme miettiä eri näkökulmista ja tilanteista käsin. Mikä toimintamalli palvelee parhaiten tasa-arvoa missäkin tilanteessa on kinkkinen päätös. Tuleeko sorretussa asemassa olleelle ihmisryhmälle antaa tasoitusta, ja missä vaiheessa mm. kiintiöt tulisi poistaa? Yleensähän kiintiöillä yritetään tilapäisesti korjata olemassa ollut eriarvoinen tilanne tasa-arvoiseen suuntaan. Vaikka esim. sukupuolten tasa-arvo Suomessa toteutuu tunnilla käytyjen keskustelujen mukaan monien mielestä, virallisilta tahoilta tarkkaillaan edelleen palkkaeroja, ja mm. raskauden vaikutusta naisten uraan. Miten tasoittaisimme näitä eroja velvollisuuksilla ja oikeuksilla?

Saatamme myös käyttää kiintiöitä, jotta vähemmistön asema säilyisi. Tästä esimerkkinä voimme nähdä ruotsinkielisille suunnatut kielikiintiöt yliopistoissa, jotka Jukka Gustafssonin mukaan turvaavat kaksikielisyyttä ja ruotsinkielisiä julkisia palveluita. Gustafsson muistuttaa vielä, että nämä kiintiöpaikat ovat kaikkien käytettävissä, eikä millään kansalaisryhmällä saisi olla etuoikeuksia päästä yliopistoon. Kysymykseksi herää, onko todella näin? Ovathan he, joiden kotona on aina lapsuudesta asti puhuttu ruotsia, hieman etuoikeutetummassa asemassa, kuin he jotka ovat opiskelleet sitä vasta 13- vuoden ikäisestä lähtien pari tuntia viikossa koulussa. Kaikissa yliopistotutkinnoissa kuitenkin vielä tänäkin päivänä suoritetaan pakollisena ns. virkamiesruotsi, vaikka ruotsinkielistä palvelua yleensä tarvitsee antaa vain tietyissä osissa Suomea. Lakisääteistä ruotsinkielistä palvelun saantia takaamaan riittäisi mahdollisesti esim. virastossa yksi henkilö, ilman, että jokaisen tulisi ruotsin kieltä osata.

Näin Gustafssonin lausuntoa on kommentoitu Aamulehdessä:

(Tuntematon)4.10.2011 17:22

Ruotsinkieliset kielikiintiöt on kaiketi tarkoitettu ruotsinkielisten JULKISTEN palvelujen turvaamiseen. Miksi siis näissä kielikiintiöissä helpommin opiskelemaan päässeitä ei velvoiteta määräajaksi toimimaan julkisella sektorilla ruotsinkielisiä palvelemassa. Nämä kielikiintiöpakolaiset menevät kuitenkin hyväpalkkaisiin yksityisen puolen juristi-, lääkäri-, ekonomihommiin, ja julkinen puoli kärsii jatkuvasta työntekijäpulasta. Jos haluaa heti yksityiselle puolelle, niin pyrkiköön sitten kielikiintiöiden ulkopuolella koulutukseen. Virkamiesruotsin suorittamisen pakollisuus pitää suomenkielisiltä virkamiehiltä poistaa täysin toimimattomana (ei turvaa millään lailla ruotsinkielisten palveluja) ja perustuslain vastaisena. Virkamiesruotsin suorittamattomuus estää tutkinnon saamisen ja siten monissa ammateissa, jopa vapaana ammatinharjoittajana, esim. lääkäri tai asianajaja, toimimisen, vaikkei ammatinharjoittaja koskaan olisi missään tekemisissä ammatissaan ruotsinkielisten kanssa, tämä jos mikä rikkoo Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia ja perustuslain säädöksiä.

Tästä linkistä löydät vielä enemmän kommentteja ja Gustafssonin kommentin:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194699532307/artikkeli/opetusministeri+ruotsinkielisten+kiintioilla+turvataan+kaksikielisyys.html

Lähettänyt norssin jumala klo 12.14

"Vapaus on suuri vankila" vai onko?

http://www.youtube.com/watch?v=O74YYfd2NC4

Perjantain tunti aloitettiin tällä Pelle Miljoonan Vapaus on suuri vankila- biisillä (jonka halutessaan pääsee ylläolevasta linkistä uudelleen kuuntelemaan), josta sitten siirryttiin käsittelemään negatiivisen- ja positiivisen vapauden käsitteitä.

Vapaus on suuri vankila

Rakkaus on voima joka repii kappaleiksi
kun omatunto soimaa etkä pyytää voi anteeksi
sanoja joita sanoit, jotka saivat hänet kyyneliin
kun selittää vain tahdoit että vielä joskus palaisit

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

On vaikea jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa
kun tietää vain elävänsä kerran tässä maailmassa
ja maailma on täynnä palavaa intohimoa
joka pelottavalta näyttää mutta siinä on liikaa vetoa

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

Ja tämä rauhaton sielu ei ennen saa rauhaa
ennen kuin taistelu onnesta raukeaa
niin kauan tuuli on puhaltanut
kunnes se on tehnyt tehtävänsä
kunnes se on kulkenut
koko matkan pohjoisesta etelään

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

Kappaleen sanat vielä tuossa teille, ja sitten voidaankin miettiä, onko vapaus se suuri vankila, ja jos on, niin miten? Ja jos vapaus on suuri vankila, onko se vapaus sitten negatiivista vai positiivista?

Millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta?

4.10.2011 Tunnilla Perehdyimme:

- Yhteiskuntafilosofia?
- Oikeudenmukaisuus?
- Oikeudenmukaisuuden, lain ja moraalin erot?
Esim. Moraalinen toiminta ei aina ole laillista tai päinvastoin lain mukaan toimiminen ei välttämättä takaa toiminnan moraalisuutta. Mietimme mm. esimerkkitilanteita artikkelin pohjalta ja muuten.

- Muut moraaliset perusteet oikeudenmukaisuuden lisäksi mm. armeliasuus. Yhteiskuntaa pohdittaessa okeudenmukaisuus nousee usein tärkeimmäksi esim. koulujärjestelmän, terveydenhuollon, verotusjärjestelmän kohdalla.
- Tilannekohtaisuus sekä kulttuurisidonnaisuus (mm.kunniamurhat)?

- Hume: Oikeudenmukaisuuden olosuhteet? Vertailu...
- Aristoteles: Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate?
- Oikeudenmukaisuuden kriteerit?
(ks. taulukko s.30)

Tunnilla syntyi hienosti keskustelua teemojen ympäriltä :) Pistäkääpä keskustelua samaan tapaan blogiin pystyyn!

Kertaustunti

Kurssille tyypilliseen tapaan käytimme suurimman osan tunnista puuhastellen pienissä ryhmissä. Ideana oli etsiä kirjasta sanoja ja selittää ne lopulle ryhmälle. Yllättäen tässä pitkässä listassa ei ollut montaakaan sanaa, jotka oikeasti kävivät hyödylliseksi koetta tehdessä. Niin kuin aina ennenkin aikaa tuhlattiin sanojen etsimiseen jumalattoman kauan ja niiden kertomiseen käytettiin vain vähän aikaa.
Minkään tasoista väittelyä tunnilla käytiin suhteellisen vähän. Loppu tunnista pienehköt väittelyt saatiin ympäristöön ja eläinten oikeuksiin liittyen, mutta niihinkään ei niin ehditty käyttää aikaa sen jälkeen kun oli selailtu kirjaa niin kauan.
Niin ja alkutunnista täytettiin vähän pitkähkö palautemoniste. Toivottavasti opettaja lukee palautteen ja muuttaa kurssien käytäntöä toivottuun suuntaan.
-Santeri