Tiistai 30.8

Tunnilla käytiin kiivasta keskustelua G.H. von Wright:in hyvän muunnelmmista. Me keskustelimme onko arvo ihmisen pään sisässä vai onko se maailmassa itsestään. Suurin osa luokasta oli sitä mieltä että se on arvoittajan päässä. Tulimme myös siihen tulokseen että maailmaa on lähes mahdotonta katsoa neutraalisti, sillä ihminen arvottaa asioita alitajuisestikin.

Meissä mietintää herätti kysymys siitä että voiko ihminen katsoa maailmaa ilman että hän arvottaisi sitä. Meidän mielestä ei. Ihminen aina miettii asioita arvottamalla. Jos ihminen ei arvottaisi asiota ei hän oikeastaan pystyisi edes kuvailemaan mitään. Esimerkkinä myös tunnilla ollut esimerkki eli musiikin lataaminen netistä. Vaikka lataisit sen ilmaiseksi arvottaiisit sen silti.

Vaikka tunnin aihe ei varsinaiseti vaikuttaisi meidän elämää nyt tai tulevaisuudessa, pistää se silti miettimään millä perusteella arvottaa asioita ja kuinka sanaa hyvä käytetään. Me mietimme kuinka vaikeaa se olisi loppujen lopuksi kuitenki olla arvoittamatta mitään, eli ola täysin neutraali.

Antti ja Roni Ro

Maanantai 29.8 - Perse penkkiin, nyt puhutaan luontoelämyksistä

Aloitimme tunnin puhumalla luontoelämyksistä, ja siitä miten kokemus ja elämys määritellään. Keskustelu ohjautui rannattoman puron kautta uimahallin kokemukseen. Keskustelu oli lopulta erittäin sekava, eikä siitä jäänyt juuri mitään mieleen, paitsi se, että kloorin haju on osa uimahallikokemusta. Puhuimme myös edellisen perjantain kulttuurikävelystä ja elämänkatsomustiedon sekä yhteiskuntaopin vierailusta oikeuteen. Kysyttiin opimmeko jotain uutta kotikaupungistamme. Piilola kertoi meille Tampereen vanhimmasta patsaasta, kotkasta, joka rakennettiin josksus vuosien 1830-1840 välillä keisari Aleksanteri I kunniaksi.

Näiden keskustelujen jälkeen seurasi lyhyt, mutta voitokas taistelu teknologiaa vastaan. Keskustelimme supernaturalismia käsittelevään blogitekstiin jätetystä tarkentavasta kommentista: Mikä on uskonnon ja taikauskon ero, voidaanko niitä oikeastaan erottaa lainkaan toisistaan. Lopulta suurin osa luokasta oli sitä mieltä, että se on kiinni siitä miten valtaosa ihmisistä sen määrittelee. Ehdittiinpä siinä keskustelun ohessa myös rinnastaa tontut ja "pirun palava pensas" toisiinsa.

Tämän jälkeen päästiin vihdoinkin tunnin oikeaan aiheeseen, arvoihin. Palasimme taas ongelmaan, joka on tullut esille jo aikaisemmilla tunneilla: lapseen kaivossa. Olisiko missään tilanteessa oikein jättää lasta kaivoon hukkumaan? Mahdollisia syitä löydettiin useita: Olet voinut voittaa lotossa ja voiton lunastusaika on menossa umpeen minuutin päästä. Mikäli jätät lapsen kaivoon, saat suuren lottovoiton ja suhteellisen pienen sakon heitteillejätöstä ,jos edes jäät kiinni.. Toisaalta sen voi myös perustella omalla kokemuksella: "Kun olin lapsena kaivossa, ei minuakaan autettu, miksi minun pitäisi auttaa tätä lasta?". Lapsi on myös todennäköisesti joutunut kaivoon omaa tyhmyyttään, ja olisi väärin haitata evoluution kulkua jättämällä näin typerä yksilö henkiin. Voiko täysin tuntemattoman sivullisen olettaa ottavan vastuuta toisen hengestä?

Seuraavana kokonaisuutena oli uskonnon ja lain suhde. Onko olemassa lakia, joka on täysin vapaa uskonnollisista normeista. Uskonto on varmasti lähes aina lain taustalla, mutta toisaalta on myös kulttuureja, joiden uskontoon ei sisälly moraalisia käskyjä tai kehotuksia. Esimerkiksi Japanin shintolaisuus ei anna moraalisia normeja, joten sen ei juurikaan pitäisi vaikuttaa lakiin.

Lopputunnista palattiin vielä arvoihin ja pohdittiin semantiikkaa: sanojen arvostaa, arvottaa ja arvioida merkityseroja. Puhuimme lyhyesti myös sanojen jääviys ja jäävi merkitystä. Opettaja käytti esimerkkinä erästä poliitikkoa. Viimeisenä käsittelyssä oli se, miten arvoja voidaan ilmaista sanattomasti, ja miten deskriptiivinen lause voi olla itse asiassa arvottava. Voidaan esimerkiksi todeta, että jokin laite on hyödyllinen. Tämä on periaatteessa vain neutraali toteamus, mutta sana hyödyllinen tavallaan sisältää jo arvon.

Samuli & Riku

Torstai 25.8

Torstain tunnilla oli vielä aiheena metaetiikka. Tytöt esittelivät viimeisen esitelmän joka käsitteli supernaturalismia. Aiheesta syntyi paljon keskustelua, esimerkiksi "onko kaikki jumalan sanoma oikein, vai sanooko jumala ne siksi että ne on oikein". Tähän kysymykseen emme oikeen saaneet vastausta, emmekä näin jälkeenpäinkään miettimällä saa oikeen selkeyttä ajatuksiin. Loppu tunnista kertasimme metaetiikan käsitteitä aukkotehtävän ja "näytelmän" avulla.

Meissä eniten ajatusta herätti tarina hukkuvasta lapsesta ja miehestä joka vain käveli ohi jättäen lapsen hukkumaan.(Vaikkakin tarina oli sivupointti koko tehtävässä) Mietimme voiko ihmisten arvot ja moraali todella olla niin erilainen, että toinen jättäisi lapsen hukkumaan, kun itselle se ei ikinä olisi vaihtoehto. Myös koko supernaturalismin sisältö oli tavallaan erilainen kun olimme ajatellut sen olevan. Jotenkin ajattelimme supernaturalismin keskittyvän enemmän jonkin muun yliluonnollisen olennon ympärille kun jumalan.

Lähitulevaisuuteen tunnilla opittu tuskin kamalasti vaikuttaa, luultavasti kiinnitämme enemmän huomiota siihen mikä on oikein ja mikä väärin. Voi olla myös mahdollista että tunnistamme ihmisistä jotain eri metaettisiä piirteitä.
Satu ja Anu

Tiistai 23.8.2011

Tänään kävimme tunnilla läpi meidän tekemiä metaetiikka-esitelmiä, naturalismista, supernaturalismista, institutionalismista,rationalismi ja luonnollisesta moraalilaista, relativismista, emotivismista, preskriptivismista, subjektivismista ja intuitionismista sijaisen johdolla.

Tunnilla oli hiljaista, mutta esitelmät synnyttivät kiivasta keskustelua. Omasta mielestämme esitelmät olivat kiinnostavia ja antoivat paljon ajateltavaa, esimerkiksi siitä minkälainen oma moraali on ja käyttäytyykö oikein tietyissä tilanteissa. Pohdimme pitkään mikä ismeistä on lähimpänä ajattelu tapaa, mutta emme päässeet yhteisymmärrykseen yhdestä ainoasta oikeasta ismistä.

Sijainen antoi meille myös vinkkejä miten laajentaa esitelmää ja kertoi itse puuttuvia tietoja ja esimerkkejä ismeistä.

Tunti oli aika yksipuolinen sillä kävimme vain esitelmiä läpi, mutta silti antoisa!

Seuraavaa tuntia odotellessa!
Sanni ja Paju

Naturalismi

Naturalismi on etiikan suuntaus, jonka mukaan ihmisen moraali perustuu tosiasioihin ja luonnossa tapahtuviin ilmiöihin: se mitä tapahtuu luonnossa on hyvää ja luonnoton taas pahaa. Naturalismin mukaan on olemassa mielipiteistä ja näkökannoista riippumattomia arvoja ja normeja(arvo-objektivismi), jotka ovat olemassa ilman ihmistä (eettinen realismi) ja jotka voidaan yleisesti tietää (eettinen kognitivismi).

Naturalismi on kohdannut runsaasti kritiikkiä. Sen isoin ongelma on se, että miten valita ne tosiasiat joihin moraali perustuu. Kysymyksiä herättää myös se, että miten päästä yhteisymmärrykseen valintojen pätevyydestä.

Tämän lisäksi myös Humen giljotiini huitaisee teoriaa vasten kasvoja. Siitä miten asiat ovat ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. Se että kaikki ihmiset pyrkivät välttämään kipua, ei tee kivun välttämisestä automaattisesti hyvää.

G. E. Moore kritisoi teoriaa siitä, että se rinnastaa hyvyyden tosiasioihin. Hänen mukaansa, koska hyvyys on itsessään määrittelemätön käsite, sitä ei voi rinnastaa määriteltyihin tosiasioihin.

Eksistentialistien mukaan naturalistien yritykset vedota ihmisluontoon ovat vain yrityksiä paeta vastuuta omista päätöksistä.

Miika, Samu ja Niklas

Supernaturalismi

Kun antinaturalistit hylkäävät ajatuksen, että arvot ja normit voisivat perustua tosiasioihin, johon liitetään näkemys, jonka mukaan moraali on peräisin yliluonnollisesta todellisuudesta, päädytään kantaan, jota kutsutaan supernaturalismiksi.Tavallisin supernaturalismin muoto on moraalinen kytkeminen jumalaan tai jumaliin. Esimerkiksi  kristillinen ja islamilainen etiikka edustavat tätä.Myös vainajista ja hengistä voidaan löytää tämä arvojen ja normien yliluonnolinen perusta.Viestit yliluonnollisilta olennoilta välittyy tässä maailmassa toimivien välittäjien kautta. Esimerkiksi Raamattu, papit, poppamiehet.

Ydin ajatus supernaturalismissä on, että moraalin lähde on heikkotahtoisten ja erehtyväisten kuolevaisten yläpuolella. Epäilyt katkeavat, jos arvot ja normit ovat peräisin erehtymättömältä, kaikkitietävältä ja ehdottoman hyvältä olennolta. Koska oikeat arvot on annettu, moraalinen päätöksen teko saa varmuutta.Jumalan avulla ihminen voi tietää mikä on oikeaa moraalia, mutta ilman Jumalaa se ei ole mahdollista supernaturalismin mukaan.

Supernaturalismissa ajatus ylivertaisesta olennosta moraalin lähteenä voi aiheuttaa moraalista yksisilmäisyyttä ja kiihkomielisyyttä. Supernaturalismin turvana saatetaan ajatella että mitä vaan voi tehdä Jumalan tahdolla. Tämä ei ole kuitenkaan tarkoitus, vaan Jumalallinen ilmoitus voi sisältää myös kehotuksen suvaitsevaisuuteen, sekä sovinnaisuuksien ja auktoriteettien kyseenalaistamiseen. Esimerkiksi Jeesuksen vuorisaarna.

Supernaturalismin heikkoudet liittyvät yliluonnollisen todellisuuden ja tämän maailman väliseen viestiliikenteeseen. Yliluonnollisten olentojen viestien välittäjät ovat yleensä tulkinnan varaisia ja nykyihminen ei välttämättä kykene tulkitsemaan esimerkiksi Raamattua oikein. Tämä myöskin saattaa aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia. Supernaturalismin ongelmana on myös mahdollisuus kiistellä ilmoituksen sisällöstä. Ajatus moraalista kaikkitietävän ja ehdottoman hyvän olennon antamana ei lohduta, ellemme tiedä, mitä olento sanoo.

Mielestämme supernaturalismi kuullostaa uskonnolta, mitkä toimivatkin supernaturalismin pohjalla. Arkipäiväisessä elämässä supernaturalismia ei juurikaan kohtaa, vaikka tälläisiä henkilöitä kuitenkin löytyy. Supernaturalismi tuo mieleemme taikauskon uskontoon sekoitettuna. Mielestämme jos on supernaturalismin kannalla, ei siihen kannata luottaa sokeasti. Tärkeämpää on tarkastella sitä kriittisesti. Maltti on valttia ja kohtuus on kunnollista:)

Anu, Jenna, Roosa ja Tiia

Institutionalismi

Institutionalismi kertoo, mikä on moraalin tehtävä ja kuinka se syntyy ja muuttuu. Naturalisti sanoisi, että sopimukset perustuvat luonnon tosiasioihin, supernaturalisti sanoisi, että ne perustuvat jumalan ilmoitukseen - institutionalisti toteaa, että ne ovat vain sopimuksia. Institutionaalisen näkemyksen mukaan moraalisten arvojen ja normien perustehtävä on osaltaan tehdä mahdolliseksi yksilöiden sujuva yhteistyö sosiaalisissa yhteisöissä ja instituutioissa.

Insitutionalisti voi vahvistaa kantansa huomauttamalla, ettei moraalia pidä perustella yhden ihmisen havainnoilla tai järkeilyllä: perustelu tapahtuu ihmisten välisessä kommunikaatioissa, argumentoinnissa ja dialogissa. Tieteessä parhaana näkemyksenä pidetään tiukimmin kritisoitua, arvioitua ja testattua teoriaa. Samanlaiseen avoimeen, demokraattiseen ja ennakkoluulottomaan dialogiin pitäisi moraalinormienkin perustua.

Sopimalla muodostettu moraali on jossakin määrin aikaan sidottu ja institutionalisti voikin huomauttaa, että moraaliset sopimukset eivät ole sattumanvaraisia, vaan useiden sukupolvien harkinnan tulosta. Tämä ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, että käsityksemme olisivat erilaiset, jos olisimme syntyneet toiseen aikaan ja paikkaan.

-Anni, Maria, Elli ja Anna

Rationalismi ja luonnollinen moraalilaki

1) Rationalismi
    Joidenkin filosofien mielestä jotkut moraaliperiaatteet olisivat synnynnäisiä. Descartes, Spinoza ja Leibinz olivat tätä mieltä. John Locke oli tätä teoriaa vastaan sillä hänen mielestään kaikki ihmisessä oleva tieto myös moraaliperiaate on kokemusten perusteella opittuja. Rationalistien mielestä kaikilla on samat moraaliperiaatteet riippumatta kulttuurista ja omasta tahdosta. 
2) Luonnollinen moraalilaki
   Ihmisessä on sisäisesti rakennettu moraalilaki joka estää häntä tekemästä pahaa ja kehottaa tekemään hyvää. Luonnollisen moraalilain keksi Tuomas Akvinolainen. Hänen mielestään mooralilaki on peräisin Jumalalta. Hän perustelee sen että ihmiset tekevät pahoja asioita sillä että he eivät tiedä mikä on pahaa.
Antti.P ja Roni.Ro