Naturalismi

Naturalismi on etiikan suuntaus, jonka mukaan ihmisen moraali perustuu tosiasioihin ja luonnossa tapahtuviin ilmiöihin: se mitä tapahtuu luonnossa on hyvää ja luonnoton taas pahaa. Naturalismin mukaan on olemassa mielipiteistä ja näkökannoista riippumattomia arvoja ja normeja(arvo-objektivismi), jotka ovat olemassa ilman ihmistä (eettinen realismi) ja jotka voidaan yleisesti tietää (eettinen kognitivismi).

Naturalismi on kohdannut runsaasti kritiikkiä. Sen isoin ongelma on se, että miten valita ne tosiasiat joihin moraali perustuu. Kysymyksiä herättää myös se, että miten päästä yhteisymmärrykseen valintojen pätevyydestä.

Tämän lisäksi myös Humen giljotiini huitaisee teoriaa vasten kasvoja. Siitä miten asiat ovat ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. Se että kaikki ihmiset pyrkivät välttämään kipua, ei tee kivun välttämisestä automaattisesti hyvää.

G. E. Moore kritisoi teoriaa siitä, että se rinnastaa hyvyyden tosiasioihin. Hänen mukaansa, koska hyvyys on itsessään määrittelemätön käsite, sitä ei voi rinnastaa määriteltyihin tosiasioihin.

Eksistentialistien mukaan naturalistien yritykset vedota ihmisluontoon ovat vain yrityksiä paeta vastuuta omista päätöksistä.

Miika, Samu ja Niklas

Supernaturalismi

Kun antinaturalistit hylkäävät ajatuksen, että arvot ja normit voisivat perustua tosiasioihin, johon liitetään näkemys, jonka mukaan moraali on peräisin yliluonnollisesta todellisuudesta, päädytään kantaan, jota kutsutaan supernaturalismiksi.Tavallisin supernaturalismin muoto on moraalinen kytkeminen jumalaan tai jumaliin. Esimerkiksi  kristillinen ja islamilainen etiikka edustavat tätä.Myös vainajista ja hengistä voidaan löytää tämä arvojen ja normien yliluonnolinen perusta.Viestit yliluonnollisilta olennoilta välittyy tässä maailmassa toimivien välittäjien kautta. Esimerkiksi Raamattu, papit, poppamiehet.

Ydin ajatus supernaturalismissä on, että moraalin lähde on heikkotahtoisten ja erehtyväisten kuolevaisten yläpuolella. Epäilyt katkeavat, jos arvot ja normit ovat peräisin erehtymättömältä, kaikkitietävältä ja ehdottoman hyvältä olennolta. Koska oikeat arvot on annettu, moraalinen päätöksen teko saa varmuutta.Jumalan avulla ihminen voi tietää mikä on oikeaa moraalia, mutta ilman Jumalaa se ei ole mahdollista supernaturalismin mukaan.

Supernaturalismissa ajatus ylivertaisesta olennosta moraalin lähteenä voi aiheuttaa moraalista yksisilmäisyyttä ja kiihkomielisyyttä. Supernaturalismin turvana saatetaan ajatella että mitä vaan voi tehdä Jumalan tahdolla. Tämä ei ole kuitenkaan tarkoitus, vaan Jumalallinen ilmoitus voi sisältää myös kehotuksen suvaitsevaisuuteen, sekä sovinnaisuuksien ja auktoriteettien kyseenalaistamiseen. Esimerkiksi Jeesuksen vuorisaarna.

Supernaturalismin heikkoudet liittyvät yliluonnollisen todellisuuden ja tämän maailman väliseen viestiliikenteeseen. Yliluonnollisten olentojen viestien välittäjät ovat yleensä tulkinnan varaisia ja nykyihminen ei välttämättä kykene tulkitsemaan esimerkiksi Raamattua oikein. Tämä myöskin saattaa aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia. Supernaturalismin ongelmana on myös mahdollisuus kiistellä ilmoituksen sisällöstä. Ajatus moraalista kaikkitietävän ja ehdottoman hyvän olennon antamana ei lohduta, ellemme tiedä, mitä olento sanoo.

Mielestämme supernaturalismi kuullostaa uskonnolta, mitkä toimivatkin supernaturalismin pohjalla. Arkipäiväisessä elämässä supernaturalismia ei juurikaan kohtaa, vaikka tälläisiä henkilöitä kuitenkin löytyy. Supernaturalismi tuo mieleemme taikauskon uskontoon sekoitettuna. Mielestämme jos on supernaturalismin kannalla, ei siihen kannata luottaa sokeasti. Tärkeämpää on tarkastella sitä kriittisesti. Maltti on valttia ja kohtuus on kunnollista:)

Anu, Jenna, Roosa ja Tiia

Institutionalismi

Institutionalismi kertoo, mikä on moraalin tehtävä ja kuinka se syntyy ja muuttuu. Naturalisti sanoisi, että sopimukset perustuvat luonnon tosiasioihin, supernaturalisti sanoisi, että ne perustuvat jumalan ilmoitukseen - institutionalisti toteaa, että ne ovat vain sopimuksia. Institutionaalisen näkemyksen mukaan moraalisten arvojen ja normien perustehtävä on osaltaan tehdä mahdolliseksi yksilöiden sujuva yhteistyö sosiaalisissa yhteisöissä ja instituutioissa.

Insitutionalisti voi vahvistaa kantansa huomauttamalla, ettei moraalia pidä perustella yhden ihmisen havainnoilla tai järkeilyllä: perustelu tapahtuu ihmisten välisessä kommunikaatioissa, argumentoinnissa ja dialogissa. Tieteessä parhaana näkemyksenä pidetään tiukimmin kritisoitua, arvioitua ja testattua teoriaa. Samanlaiseen avoimeen, demokraattiseen ja ennakkoluulottomaan dialogiin pitäisi moraalinormienkin perustua.

Sopimalla muodostettu moraali on jossakin määrin aikaan sidottu ja institutionalisti voikin huomauttaa, että moraaliset sopimukset eivät ole sattumanvaraisia, vaan useiden sukupolvien harkinnan tulosta. Tämä ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, että käsityksemme olisivat erilaiset, jos olisimme syntyneet toiseen aikaan ja paikkaan.

-Anni, Maria, Elli ja Anna

Rationalismi ja luonnollinen moraalilaki

1) Rationalismi
    Joidenkin filosofien mielestä jotkut moraaliperiaatteet olisivat synnynnäisiä. Descartes, Spinoza ja Leibinz olivat tätä mieltä. John Locke oli tätä teoriaa vastaan sillä hänen mielestään kaikki ihmisessä oleva tieto myös moraaliperiaate on kokemusten perusteella opittuja. Rationalistien mielestä kaikilla on samat moraaliperiaatteet riippumatta kulttuurista ja omasta tahdosta. 
2) Luonnollinen moraalilaki
   Ihmisessä on sisäisesti rakennettu moraalilaki joka estää häntä tekemästä pahaa ja kehottaa tekemään hyvää. Luonnollisen moraalilain keksi Tuomas Akvinolainen. Hänen mielestään mooralilaki on peräisin Jumalalta. Hän perustelee sen että ihmiset tekevät pahoja asioita sillä että he eivät tiedä mikä on pahaa.
Antti.P ja Roni.Ro

Relativismi

Relativismi:
Sen mukaan emme voi sanoa mitään yleistä siitä, miten ihmisen pitäisi toimia eri tilanteissa.
Relativismin mukaan moraali on suhteellista ja esim. kulttuurirelativismissa moraali on sidottu kulttuuriin ja sen tapoihin. Kulttuurirelativismin mukaan yden kulttuurin moraalia ei voi nostaa oikeaksi. "meillä on omat tapamme ja heillä omat"

 Mielestämme maassa maan tavalla kuvastaa kyseistä ismiä hyvin.
 Relativisti voi kuitenkin arvostella oman maan kulttuuria. Kun Relatisvisti kieltää myös omaan maan sisäisen arvostelun silloin se muuttuu subjektivismiksi.
 Itse olemme jossain määrin samaa mieltä relativismin kanssa, mutta tietyt kysymykset ovat liian vaikeita ohitettavaksi "maassa maan tavalla" sanonnalla.(esim kirjassa mainittu naisten ympärileikkaus)

Terveisin stemy ja stu

Emotivismi

Emotionismi tai emotivismi on filosofisen etiikansuuntaus, jonka pääideana on, että ihminen elää hyvää elämää ja toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan, vaistojaan ja jonkin asteista intuitiota. Emotionisti perustelee tekonsa sillä, että jotkin asiat vain tuntuvat oikeilta eikä valinnoille ja ihmisen ajattelulle tai elämän syvimmälle olemukselle ole syytä etsiä sen materialistisempia perusteita.Tunnetta pidetään kaiken elämän pohjana ja pääsisältönä, joka erottaa elämän ja kuoleman, ja sitä voidaan pitää myös kantavana syynä elää.

sanni ja paju

Preskriptivismi

Preskriptivismin isänä pidetyn englantilaisen ,Oxfordissa opiskelleen,Richard Mervyn Haren kehittämän teorian ,joka sisältää vahvoja utilitaarisia osia, mukaan kaikkea toimintaa tulisi määritellä säännöksillä , esim "henkilön T pitäisi aina tehdä X tilanteessa Y".


Preskriptivismi on yleistävää. Esim "Sinun pitää olla aina ystävällinen". Edellinen kehotus käskee yhtä ihmistä vain tietyssä tilanteessa. Jes! Mutta yleisesti kaikkien , myös minun, tulisi noudattaa tätä ohjetta joka tilanteessa. Haren mukaan moraalipreskriptio velvoittaa lausujaansa toimimaan normin mukaisesti. Toisin sanoen moraaliväite on preskriptiivinen (eng. prescriptive - ennaltaan määrittelevä).Haren mukaan kaikkien eettisten sääntöjen pohjana tulisi olla logiikka.


Utilitarismin edustajista mm Peter Singer (s. 1946, Melbourne) on sympatisoinut Richard M. Haren teoriaa.




Suuri ajattelija Richard Montecarlo Hare

Henri, Oskari ja Roni, jes

Subjektivismi

Subjektivismin mukaan kaikki moraaliväitteet ovat psykologisia raportteja esittäjänsä henkilökohtaisista asenteista. Subjektivismin näkökulmalsta moraaliasioista ei voi kiistellä (tai niitä ei ole edes olemassa), sillä jokaisella on oma mielipide. Mielipiteitä ei voi ajatella oikeina tai väärinä.
  Ajatus olla kiistelemättä moraaliasioista on sinänsä typerä, sillä mistä sitten voi kiistellä? Faktoista? No sehän vasta älykästä onkin. Moraaliasioista on hankala kiistellä, sillä moraaliasioissa ei ole absoluuttista totuutta, mutta kyllä niistä saa ja pitääkin kiistellä.
-Ilona, Selima ja Elita

Intuitionismi

Intuitionismi on etiikan suuntaus, jonka mukaan ihminen toimii oikein luonnostaan intuitionsa perusteella. Intuitionismi on epänaturalistinen teoria eli sitä ei voida tutkia kuten esimerkiksi fysiikkaa tai kemiaa ns. tieteellisesti. Intuitio on ihmisen kyky oivaltaa totuus ilman välittävää havaintoa tai päättelyketjua.

Intuitionismin kenties merkittävin edustaja George Edward Moore piti hyvyyttä yksinkertaisena ominaisuutena eli ominaisuutena, jota ei voida selittää muilla käsitteillä, vaan jotka opitaan näkemällä asioita joilla on tämä ominaisuus. Mooren mukaan siis hyvän käsite opitaan näkemällä hyviä asioita, mistä muodostuu hyvyyden käsite. Muita esimerkkejä käsitteistä joita usein pidetään yksinkertaisina ominaisuuksia ovat mm. värit kuten punainen ja keltainen.

Edellämainittu G. E. Moore ajatteli siis että ihmisellä on luonnostaan mielessään kuva hyvästä ja pahasta ja kun näemme teon, jonka luokittelemme hyväksi tai pahaksi emme oikeastaan ajattele että "Tuo teko on hyvä/paha" vaan että "Tuo teko vastaa hyvin läheisesti käsitystäni hyvästä/pahasta"

Kritiikkiä intuitionismi on saanut siitä, että se ei ota huomioon asioiden seurauksia (jos ihmisen intuitio toimii moitteettomasti, hän ei voi toimia väärin). Intuitiossa on myös yksilökohtaisia eroja, mistä johtuen eri ihmisten intuitio voi kehottaa heitä toimimaan eri tavalla samassa tilanteessa. Tätä konfliktia on vaikea ratkaista koska on erittäin hankalaa ellei jopa mahdotonta todistaa että juuri minun intuitioni on oikeassa tässä asiassa. Intuitionismi aikanaan ajautui sivuun, koska sitä ei voitu tutkia tai todistaa luonnontieteiden (naturalistisin) keinoin, toisin kuin monet muut ajan teoriat. Toisaalta ei ehkä ole edes mielekästä tutkia epänaturalistista teoriaa naturalismin keinoin. On myös sanottu, että vaikka jokin teko vaikuttaisi oikealta ihmisen mielestä, se ei välttämättä tarkoita että teko olisi moraalisesti oikea.

Samuli, Riku ja Jesse