Rationalismi ja Luonnollinen moraalilaki.

Raionalismin mukaan ihmisiin on syntymästä asti järkeen kirjoitettu moraaliperiaatteet. Nämä moraalieriaatteet määrittelevät yksilöstä ja kulttuurista riippumattoman moraalisuuden.

Tämä on suorassa ristiriidassa John Locke nimisen filosofin väitteita vastaan, joidenka mukaan ihminen syntyy Tabula Rasana ja oppii kaiken (mukaanlukien moraalisuuden) vasta syntymänsä jälkeen.

Luonnollinen moraalilaki noudattaa samaa perus periaatetta, mutta lisää vähän omia yksityiskohtia. Luonnollisen moraalilain mukaan ihmisiin on syntymästä asti siään rakennettu pyrkimys tehdä hyvää, ja välttää pahan tekoa. Joidenkin mielestä tämän lain lähde on jumala. Pahaa tekevät ihmisiet vaan pyrkivät tekemään hyvää väärin keinoin.

Intuitionismi

Moraali perustuu välittömään hyvän ja pahan oivaltamisen kykyyn, moraaliseen intuitioon.jokaisella on  moraalinen intuitionismi eli tieto mikä on hyvä ja mikä paha esimerkiksi toisen auttaminen on hyvä ja toisen pahoinpitely on paha mutta emme tiedä miksi se on näin.tunnetuin intuitionismi on puhuja on George edward moore.

intuitionismin ongelma on että mikä takaa intuitiivisessä oivalluksessa sen olevan todella totta.

Preskriptivismi

Teorian mukaan kaiken pitäisi mennä sääntöjen mukaan
aina kun tapahtuu tilanne X toimin tavalla Y

R.M. Haren mukaan kaikkien moraalisten asioiden tulisi pohjautua logiikkaan.
Hänen mukaan rehellisyys ei ole kehote vaan enemmänkin käsky.
Moraalipreskriptiot poikkeavat muista kehotuksista.

sinun pitää avata ikkuna, koskee vain sinua.

sinun pitää olla rehellinen, koskee kaikkia ja lausuessasi lauseen toiselle lupaudut itsekkin olevasi rehellinnen hänelle.

-Riku Löppönen

Relativismi

Kanta, jonka mukaan moraali ei voi olla yleispätevää vaan se on aina relatiivista eli suhteellista.
Tavallisin relativismin muoto on tilannerelativismi: joissakin tilanteissa voi toimia jollakin tietyllä tavalla, mutta toisessa tilanteessa sama toimintatapa voi olla väärä.

Relativismin mukaan emme voi sanoa mitään yleistä siitä, miten ihmisen pitäisi toimia.

Institutionalismi

Institutionalismin mukaan, moraali perustuu ihmisten välisestä yhteisestä sopimuksesta ja niitä tukevista instituutioista. Tästä johtuen esim. normit, kuten "älä tapa" ovat sopimuksia, joita tukevat esimerkiksi lait, oikeuslaitos ja hyvät tavat. Moraalia voisi siis sanoa järjestäytyneen yhteiskunnan kivijalaksi.

Institutionalistien mukaan, moraalinormien pitäisi perustua avoimeen, demokraattiseen ja ennakkoluulottomaan dialogiin.

"Miksi nostaisimme yhteisön harkinnan tulokset toisen yhteisön harkinnan tulosten edelle?"

Sopimalla muodostettu moraali on jossain määrin aikaan sidottua. Moraaliset sopimukset eivät ole sattumanvaraisia, vaan ne ovat useinden sukupolvien harkinnan tulosta. Eri yhteisöissä on erilaiset sopimukset. Erilaisyyttä selitetään sillä, että on väärin nostaa toisen yhteisön harkinnan tulokset toisen yhteisön edelle.

---

Mihin sopimukset perustuvat?

- Pinja

Supernaturalismi

Keskeistä:

• Moraalinen lähde on heikkotahtoisten ja kuolevaisten yläpuolella
• Ihminen ei ole kykenvä tiedostamaan oikeaa moraalia
• Jumalallisen eettisen tiedon edellytyksenä on usko Jumalan olemassaoloon.
• Esim. Kristinusko ja Islam
• Yliluonnollinen olento ei itse ilmoita näkemyksiään suoraan vaan käyttää välittäja
• Esim. Raamattu, Koraani , papit ja poppamiehet.
• Ongelmia tuottaa ilomoitusten tulkinta ja niiden todistaminen oikeaksi.

Atteen arvostelua:
Dosentti Marjaana Lindenmanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua joidenkin ihmisten yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. (http://www.suomisanakirja.fi/supernaturalismi)

Eveliina Lindstedt

Emotivismi

• Emotivisti ajattelee moraaliväitteiden olevan tunteenpurkauksia, joilla ei ole totuusarvoa tai tosiasiasisältöä.
• Esim. lause "Mässäily on väärin", tarkoittaa samaa kuin "Hyi, mässäilyä".
• Alfred J. Ayerin mukaan moraalisia kiistoja ei edes ole, sillä moraaliväitteet ovat vain tunteita, joista ei ole järkevää kiistellä. Ayerin tapainen ajattelu voi ajautua relativismiin, jossa moraali on vain yksilön asia.
• Charles Stevenson vähemmän jyrkkä, hänen mukaansa moraaliväitteellä on seuraavat tehtävät: 1) kognition herätys 2) emootion ilmaisu 3) emootion herätys. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että oman tunteen ilmaisemisen lisäksi moraaliväitteen esittäjä haluaa herättää vastaavanlaisen tunteen myös vastapuolessa.

• Kun emotivisti sanoo moraalikäsitteiden (esim. hyvä ja paha) ilmaisevan vain tunteita, voi ilmaantua kielellisiä ristiriitoja. Lause "Mässäily on väärin, mutta pidän mässäilystä" kuulostaa järkevältä, mutta tarkoittaakin "Inhoan mässäilyä, mutta pidän mässäilystä", mikä taas ei ole loogista.
• Emotivismin ongelma on myös se, että tunteet ovat häilyviä ja tällöin moraaliväitteillä välttämättä ole pitävää perustaa

Maija

Sokraattinen menetelmä

Sokraattinen menetelmä  elenkhos eli kumoaminen on  Sokrateen kehittämä dialektinen eli ja dialogiaa hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.Dialektiikka on antiikin kreikan filosofien käyttämä keskustelumuoto , jonka avulla yritettiin pääästä yhteisymmärrykseen, totuuteen tai voittamaan väittelyitä. Sokraattinen menetelmä on  kyseenalaistava ristikuulustelu tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden kumoamiseksi. Menetelmän on tunnetusti kuvannut ja muotoillut Platon varhaisemmissa niin sanotuissa sokraattisissa dialogeissaan, kuten Euthyfronissa ja Theaitetoksessa, esittäen Sokrateen keskustelujen pääkuulustelijaa. Sokrates käytti menetelmää erityisesti moraalisten avainkäsitteiden selvittämiseen. Menetelmä on yksi merkittävimmistä keksinnöistä, jonka Sokrates on antanut länsimaiseen ajatteluun.
Nikke ja Valtteri