Tehtävät elokuvasta ja muuta infoa

Hei!

Olette katselleet elokuvan Idioluutio (alkup. Idiocracy). Kaikki saavat kirjoittaa ajatuksia elokuvasta tähän blogiin (siis kommenttina), mutta siihen on velvoite niillä, joilla on liikaa poissaoloja tunneilta (tässä merkittävää on poissolojen määrä, olette ne kyllä selvittäneet).

Näitä ovat:
Jenni Jussila
Roope Repo
Tuomas Lautamäki
Ada Lillomäki
Miko Vihko
Katariina Pentinen

Kirjoittakaa ajatuksenne siitä, miten elokuva liittyi kurssilla käsiteltyihin asioihin.

Seuraavilla opiskelijoilla on sovitut tehtävät, jotka tehdään kokeeseen mennessä.

Johannes Yli-Hietanen
Aleksi Lampinen
Emilia Joensuu (tehty, ok)

Kasperi Heikkilä kirjoittaa blogiin postauksen aiheesta: Velvollisuusetiikan ja utilitarismin erot,
myös kokeeseen mennessä.

Terveisin

Tuovi, Santeri ja Lauri

Yhteiskuntafilosofian ryhmätyöt

Filosofia riisuu korupuheet

Tässä on linkki viime perjantain Opettja-lehden pieneen juttuun, joka käsittelee filosofiaa. Mitä ajattelette siitä? Onko filosofiasta hyötyä? Millaista?

Terveisin
Tuovi


http://content.opettaja.fi/epaper/20130322/34/index.html

Abduktio-abduktiivinen päättely

Lisätyö, Emilia Joensuu

Abduktiivisen päättelyn loi tieteenfilosofi C. S. Peirce 1800-luvun lopussa. Abduktiivista päättelyä on kuvailtu näin "päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen". Abduktiivinen ajattelu lähtee yleensä siitä, että on muutamia havaintoja ja abduktio etenee selitykseen joka on uskottavin.
Esimerkki
Jos olet ulkona ottamassa aurinkoa ilman aurinkorasvaa, aurinko polttaa.
Heinäkuussa paistaa yleensä aurinko.
Tyttö tulee rannalta kävellen pois.
Näen hänen punaisen ihonsa. (on heinäkuu)
Johtopäätös: Ulkona paistaa aurinko.

Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen lause on fatka ja muut lauseet ovat niin sanottua todistusaineistoa. Abduktio sanan tilalla voisi hyvin käyttää sanaa arvaaminen. Abduktiossa taustalle saattaa jäädä mietityttämän sata muuta yhtä hyvää selitystä, ellei tosia, sitten epätosia. Eli itse en pidä abduktioa mitenkään hyvänä päättely tekniikkana, koska se ei ole kovin luotettava.

Yhteiskuntafilosofia

Yhteiskuntafilosofiassa pohditaan asioita filosofisesti yhteiskunnan kannalta. Yhteiskuntafilosofiassa pohditaan käsitteitä esim utopia eli ihanneyhteiskunta. Yhteiskuntafilosofiassa myös pohditaan esim miten yhteiskunnat ovat syntyneet ja miten niitä muokataan. Ja myös se miksi ihmisten kannattaa muodostaa näitä yhteiskuntia. Anton

Tunti 15.3.13

Puhuinme tunnilla erilaisista arvoista esim. välinearvosta ja itseisarvosta. Välinearvo tarkoittaa sitä, että välineillä pyritään johonkin päämäärään, koska niiden kautta saadaan jotain muuta esim. rahaa. Itseisarvo tarkoittaa asioita, joita itse pitää hyvin arvokkaina. Terveys voidaan luokitella kumpaan vaan.
Puhuimme myös eettisestä realismista ja relativismistä. Eettinen realismi tarkoittaa sitä, että eettiset todelliset arvot ovat olemassa, muut ihmiset ovat vain ns. liian tyhmiä tajuakseen sen. Relativismi tarkoittaa sitä, että kaikki on suhteellista ja , että on olemassa vain mielipiteitä ei tosia normeja. Filosofiassa hyvään elämään täytyy löytää perusteita, että miksi jokin toinen tapa on parempi elää kuon toinen.
Myöhemmin tunnilla teimme kirjasta tehtävän, jossa mietittiin onko olemassa teko, jota jokainen pitäisi oikeana/vääränä.

Aristoteles ja hyvä elämä

- järjen käyttö jokavälissä
- käytä kohtuullisuutta/kultaistakeskitietä esim. rohkeus älä ole liian uhkarohkea tai liian pelokas
- kohtuullisuus: hyveet erottaa paheista, siten että paheet ovat hyveitten liioittelua tai puuttumista
- luonteen hyveet ovatpysyvät haluamiset ja toimintavalmiudet
- hyveet saavutetaan vain harjoituksella ei teoreettisella opetuksella
- vain järki kertoo mikä on oikein
- mietiskelevä elämä on se tapa elää millä saavuttaa suurimman onnen


Mielestämme kohtuus kaikessa on hyvä hyve. Järkeä pitää ja saa käyttää, mutta ei saa liioitella järjen käyttöä, pitää osata tehdä myös riskejä. Mielipiteemme mietiskelevän elämän hyveestä on eroava, sillä jos mietit jatkuvasti nii ei kerkeä tehdä mitään.




Nelli, Susanna & Aleksandra

Kyynikot

Kyynikot uskoivat rahan, vallan, ja muun materialistisen halun hylkäämiseen. Loogisina olentoina, ihmisen todellisen onnellisuuden pystyi saamaan puhtaalla fyysisellä harjoituksella sekä ajattelulla. Kyynikot pyrkivät siis elämään niinkuin heidän mukaan ihmisten oli luonnolisesti tarkoitus.

Tulimme siihen tulokseen että kyynikoiden pääpiirteet eli onnellisuuden hakeminen esim. opiskelun ja urheilun avulla on hyvä asia, mutta olemme sitä mieltä, että onnellisuuden tavoittelu ei ole tärkein asia elämässä.

Amos, Aarni, Johannes ja Emilia