Institutionalismi

Institutionalismin mukaan, moraali perustuu ihmisten välisestä yhteisestä sopimuksesta ja niitä tukevista instituutioista. Tästä johtuen esim. normit, kuten "älä tapa" ovat sopimuksia, joita tukevat esimerkiksi lait, oikeuslaitos ja hyvät tavat. Moraalia voisi siis sanoa järjestäytyneen yhteiskunnan kivijalaksi.

Institutionalistien mukaan, moraalinormien pitäisi perustua avoimeen, demokraattiseen ja ennakkoluulottomaan dialogiin.

"Miksi nostaisimme yhteisön harkinnan tulokset toisen yhteisön harkinnan tulosten edelle?"

Sopimalla muodostettu moraali on jossain määrin aikaan sidottua. Moraaliset sopimukset eivät ole sattumanvaraisia, vaan ne ovat useinden sukupolvien harkinnan tulosta. Eri yhteisöissä on erilaiset sopimukset. Erilaisyyttä selitetään sillä, että on väärin nostaa toisen yhteisön harkinnan tulokset toisen yhteisön edelle.

---

Mihin sopimukset perustuvat?

- Pinja

Supernaturalismi

Keskeistä:

• Moraalinen lähde on heikkotahtoisten ja kuolevaisten yläpuolella
• Ihminen ei ole kykenvä tiedostamaan oikeaa moraalia
• Jumalallisen eettisen tiedon edellytyksenä on usko Jumalan olemassaoloon.
• Esim. Kristinusko ja Islam
• Yliluonnollinen olento ei itse ilmoita näkemyksiään suoraan vaan käyttää välittäja
• Esim. Raamattu, Koraani , papit ja poppamiehet.
• Ongelmia tuottaa ilomoitusten tulkinta ja niiden todistaminen oikeaksi.

Atteen arvostelua:
Dosentti Marjaana Lindenmanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua joidenkin ihmisten yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. (http://www.suomisanakirja.fi/supernaturalismi)

Eveliina Lindstedt

Emotivismi

• Emotivisti ajattelee moraaliväitteiden olevan tunteenpurkauksia, joilla ei ole totuusarvoa tai tosiasiasisältöä.
• Esim. lause "Mässäily on väärin", tarkoittaa samaa kuin "Hyi, mässäilyä".
• Alfred J. Ayerin mukaan moraalisia kiistoja ei edes ole, sillä moraaliväitteet ovat vain tunteita, joista ei ole järkevää kiistellä. Ayerin tapainen ajattelu voi ajautua relativismiin, jossa moraali on vain yksilön asia.
• Charles Stevenson vähemmän jyrkkä, hänen mukaansa moraaliväitteellä on seuraavat tehtävät: 1) kognition herätys 2) emootion ilmaisu 3) emootion herätys. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että oman tunteen ilmaisemisen lisäksi moraaliväitteen esittäjä haluaa herättää vastaavanlaisen tunteen myös vastapuolessa.

• Kun emotivisti sanoo moraalikäsitteiden (esim. hyvä ja paha) ilmaisevan vain tunteita, voi ilmaantua kielellisiä ristiriitoja. Lause "Mässäily on väärin, mutta pidän mässäilystä" kuulostaa järkevältä, mutta tarkoittaakin "Inhoan mässäilyä, mutta pidän mässäilystä", mikä taas ei ole loogista.
• Emotivismin ongelma on myös se, että tunteet ovat häilyviä ja tällöin moraaliväitteillä välttämättä ole pitävää perustaa

Maija

Sokraattinen menetelmä

Sokraattinen menetelmä  elenkhos eli kumoaminen on  Sokrateen kehittämä dialektinen eli ja dialogiaa hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.Dialektiikka on antiikin kreikan filosofien käyttämä keskustelumuoto , jonka avulla yritettiin pääästä yhteisymmärrykseen, totuuteen tai voittamaan väittelyitä. Sokraattinen menetelmä on  kyseenalaistava ristikuulustelu tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden kumoamiseksi. Menetelmän on tunnetusti kuvannut ja muotoillut Platon varhaisemmissa niin sanotuissa sokraattisissa dialogeissaan, kuten Euthyfronissa ja Theaitetoksessa, esittäen Sokrateen keskustelujen pääkuulustelijaa. Sokrates käytti menetelmää erityisesti moraalisten avainkäsitteiden selvittämiseen. Menetelmä on yksi merkittävimmistä keksinnöistä, jonka Sokrates on antanut länsimaiseen ajatteluun.
Nikke ja Valtteri

Sokrateen elämä

Analyyttisen filosofiakäsityksen isänä pidetään Ateenalaista Sokratesta (470-399 eaa). Hänen isänsä oli kuvanveistäjä ja äiti oli kätilö. Sokrates sai tuolle ajalle hyvin tyypillisen koulutuksen joka sisälsi mm. lukemista ja voimistelua. Täysi-ikäiseksi tullessaan hänen isänsä kuoli ja sokrateksen tuli huolehtia äidistään. Sokrateen ollessa 20-vuotias hän meni asepalvelukseen kahdeksivuodeksi, jonka jälkeen hän opiskeli elämää. 40 vuotiaana Sokrates osallistui Peloponnesolaissotaan. Sokrates pohti ihmisen elämäntapoja. Sokrates kyseenalaisti useita tavanomaisia asioita ja pyrki löytämään niille selityksen. Sokrateksella ei varsinaisesti ollut oppilaita, mutta hän huokutteli ihailijoita, joille hän kertoi menetelmästään, "oppilaista" tunnetuin on Platon.
Sokrates ei kirjoittanut ajatuksiaansa ylös sen sijaan hänen oppilaansa esim. Platon kirjoitti dialogeja Sokrateksen opetuksista.

Sokrates edusti ihmisyyden ideaalia ja hänellä on omalaatuinen metodi, kun päästä selvyyten kyselemällä ja tutkimalla kysymyksiin annettuja vastauksia. Tää kutsuttiin sokraattiseksi menetelmäksi. Menetelmä oli kuitenkin hyvin negatiivinen, koska hän "kiusasi" ihmisiä ja "turmeli nuorison" metodillaan. Hänet määrättiin kuolemantuomioon. Sokrates uskoi, että se, joka toimii oikein, ei voi joutua kokemaan mitään pahaa. Kuolema ei häntä pelottanut. Se oli hänen mielestään joko tajunnan sammumista syvään uneen vailla unennäköä tai siirtymistä korkeampaan olemassaoloon, jossa voisi jatkaa keskusteluja ystävien kanssa. Kummassakin tapauksessa kuolema olisi jotakin hyvää ja voitollista. Sitäpaitsi toisessa maailmassa ihmistä ei tuomittaisi kysymysten esittämisen takia.

Sokrates oli hyvin itsepäinen ja pysy kiinni kannassaan, hänen mieltänsä ei pystynyt noin vain muuttamaan, sillä hän koki olevansa niin arvokas että hän teki mitä halusi. . Hänellä oli vahva persoona ja todella piti sokraattisuudestansa kiinni. Mielestäni hän ei ajatellut viisaasti, tai ainakaan en itse ajattelisi samalla tavalla kuolemasta.

Christina & Oona.

Luonnonfilosofit

       Antiikin Kreikassa filosofiaa ja tiedettä ei mielletty vielä eri käsitteiksi. Varhaisia filosofeja kutsuttiin luonnonfilosofeiksi, koska luonnonfilosofit pyrkivät selittämään luonnon järkevästi. Heitä olivat mm. Thales, Anaksimandros ja Anaksimedes. Heitä pidetään pikemminkin tiedemiehinä kuin filosofeina.

        Kreikkalaisen filosofian isänä pidetään esisokraatikko Thalesta. Thales kyseenalaisti jumalat ja uskonnot ja esitti että kaikelle olisi luonnollinen selitys. Thales kunnostautui myös varhaisen matematiikan parissa ja häntä kutsutaan geometrian luojaksi

      Anaksimandros oli Thaleen oppilas ja selitti useat uskonnolliset asiat luontoon vedoten. Hän on  pohtinut maailman syntyä ja argumentoi Thaleen teoriaa siitä, että maailmankaikkeus olisi syntynyt vedestä. Anaksimandros itse selitti maailmankaikkeuden apeironiksi, äärettömäksi.

    Anaksimenes oli puolestaan Anaksimandroksen oppilas. Hän pohti maailman syntyä äärettömän materian muovaamaksi ja kertoi Maan olevan litteä , ilmassa kelluva taso. Toisin kuin edeltäjänsä, hän ei tyrmännyt Jumalien olemassaoloa, mutta perusteli niiden syntyneen luonnon sivutuotteena.

   Luonnonfilosofit pyrkivät siis selittämään kaiken järkiperäisesti. He etsivät ei-uskonnollisia vastauksia ja pohtivat peruskysymyksiä. Keskeisenä tekijänä pidettiin ydinolevaa eli substanssia.

Moraali hommia

tiede lehden numerossa 2008/8 mistä moraali syntyy? pohdittiin mm. kenet uhraisit tilanteessa jossa junan kuljettaja on pyörtynyt ja pitäisi valita että ajaako junalla 5 ihmisen päälle vai vaihtee vasemmalle raiteellle ja ajaa yhden ihmisen päältä. Harvardin yliopiston tutkijat ovat tutkineet saman tyylisiä kysymyksiä netissä ja keränneet vastauksia yli 200 000 ihmiseltä ympäri maailmaa naisilta ja miehiltä ja muista yhteiskuntaluokista.  Mitä Itse tekisit tässä tilanteessa? Miksi?

Artikkelissa kerrotaan myös viidestä yhteisestä säännöstä. 

Älä vahingoita muita.

Toimi reilusti.

Ole lojaali ryhmälle.

Kunnioita auktoriteettia.

Noudata puhtautta.

Sääntöihin vaihtelua tuo se, mitä poikkeuksia sallitaan ja mille vaatimukselle annetaan eniten arvoa. Onko jokainen sääntö hyvä? Minkä kohdalla sallisit eniten poikkeuksia?

Tuukka,Riku

Referaatti Tiede-lehden artikkelista

Vastoin lukuisten filosofien käsityksiä onkin pohjimmiltaan yhteistyökykyinen ja moraalinen olento. Omatunto on kehittynyt vuosituhansien saatossa, kertoo Annikka Mutasen artikkeli Tiede-lehden numerossa 8/2008.
 
Alkukantaisissa ihmisyhteisöissä käytiin vaihtokauppaa elämän perustarpeista, siis ruoasta ja seksistä. Tästä syystä ihmisille alkoi muodostua käsitys hyvien tekojen vastavuoroisuudesta. Luottamus on vaihtokaupassa tärkeää ja ihmisille kehittyikin taito huomata epäluotettavuus yhteistyökumppanissa. Kun ihminen tuntee tulleensa petetyksi, hän raivostuu.

Tietyt moraalikäsitykset ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi, että auktoriteettia tulee kunnioittaa ja toisia ei saa vahingoittaa. Kulttuuri kuitenkin muokkaa sitä, mikä näistä perustavanlaatuisista moraalikäsityksistä on tärkein ja mikä väistyy muiden tieltä. Moraalikäsitykset heikentyvät, kun on kyse toisesta ryhmästä. Esimerkiksi sodissa rikotaan toistuvasti tappamattomuuden käskyä, mutta se ei tunnu niin väärältä, kun tapettavat kuuluvat toiseen ryhmään.

Yhdysvaltalainen professori Peter Singer sanoo: "Mitä yksi sukupolvi sanoo, mutta ei sisimmässään usko, sen saattaa seuraava sukupolvi jo omaksua ja jopa toteuttaa." Moraalikäsitykset siis muuttuvat ajan saatossa.
Artikkeli

Miksi tyhmyys tiivistyy joukossa, eli miksi suuret ihmisryhmät ovat alttiimpia moraalittomille teoille kuin yksittäiset ihmiset?
Mistä johtuu, että moraali rajoittuu usein vain omaan ryhmään?

Eveliina, Maija, Pinja