Päättelyä ja argumentointia

Tunnilla käytiin monenlaisia käsitteitä ja uutta asiaa läpi. Alkutunnista kävimme mm. läpi mitä logiikka on, mitä premissit ja johtopäätökset ovat ja mihin ne liittyvät.

Seuraavaksi käsittelimme mitä eri päättelyn lajeja on olemassa. Kävimme tarkasti päättelytyypit deduktio sekä induktio. Molemmista päättelylajeista oli esillä selventäviä esimerkkejä.

Lopputunnista kävimme läpi argumentaatiota ja argumentointia. Nämä liityvät paljon normaliin arkeen, sillä ihmisillä on tapana haluta kuulla perusteluita eri mielipiteisiin. Tunnilla oli myös käsite retoriikka eli puhetaito esillä. Siitä tuli mieleen monia hyviä puhujia kuten Adolf Hitler sekä monen uskonnollisen lahkon perustajat (unohtamatta poliitikkoja), sekä se, kuinka pelkästään vakuuttavalla puhetaidolla voidaan saada huonokin idea vaikuttamaan vallan mainiolta.

Jaakko

Tunti torstaina 18.4. korvataan tehtävillä

Tuntia 18.4. ei siis pidetä.
Lue huolellisesti kirjan kappale 2 Argumentointi, päättely ja analyysi.
Tee tehtävät 3 ja 4 sivulta 51 kirjallisesti huolellisesti. Selitä, miksi olet päätynyt vastaukseesi. Tehtävät palautetaan opettajalle maanantain tunnilla joko paperilla tai sähköisesti sähköpostilla tuovi.paakkonen@uta.fi. Myös wilmaa voi käyttää.
JOS nyt joku sanoo, ettei voi tehdä tehtävää, kun ei ole kirjaa, niin tässä ovat vielä tehtävät kuvana:)

Tiistain 16.4. tuntia kommentoivat Krista, Jaakko ja Janica. (tämä jäi vielä erikseen sanomatta)


Terveisin opettaja Tuovi

PS tänään menee Tapparalla aika huonosti.....

15.4 sofisteja, sekä kysymyksiä.

Tänään aluksi kertasimme länsimaisen filosofian syntyä. Filosofialla oli mm. aluksi pyrkimys selittää luonnon ilmiöitä, mutta myös filosofian syntyyn vaikutti, kun vapailla miehillä oli aikaa ajatella.

Seuraavaksi käsittelimme sofisteja, joista päädyimme sokratesiin ja sokratesin aatteiden pohdiskeluun. Käsittelimme mm. Sokratesin kuuluisaa lausahdusta "Tiedän, etten tiedä mitään", eli hän ei luullut tietävänsä sellaista, mitä ei tiennyt. 

Lopuksi vertailimme filosofisia kysymyksiä uskonnollisiin-, taiteellisiin- ja tieteellisiinkysymyksiin, esim. filosofisiin kysymyksiin ei voida vastata yhdellä tavalla, toisin kuin tieteellisiin kysymyksiin löytyy usein vain yksi vastaus.
Oliver.A

Filosofian osa-alueita

Käsittelimme tunnilla aihetta millainen hyvän filosofin pitäisi olla ja mitä filosofia on, sekä heräteltiin keskustelua aiheesta.

Lähestyimme aihetta ensin käsitteillä; metsä, aviliitto ja liikunta. Tulimme siihen tulokseen, että käsitteitä voi määritellä monella eri tavalla. Esimerkiksi metsän omistaja näkee metsän erillaisella tavalla kuin luonnonsuojelija ja näin ollen he voivat määritellä metsän käsitteen aivan erilailla. Näin ollen metsä merkitsee heille eri asioita ja heidän motiivinsa siihen ovat myös erilaiset.

Käsittelimme myös aihetta millaista on tyypillinen filosofinen ajattelu. Filosofisessa ajattelussa on tärkeää kyseenalaistaa kaikkea ja osata perustella perustella, sekä pitää asia johdonmukaisena.

Näin ollen hyvän filosofin pitää osata olla kriittinen ja tehdä itsenäisiä päätöksiä, eikä kulkea massan mukana. Myös suvaitsevaisuus on tärkeää voidakseen ymmärtää asiaa monelta eri kantilta, mutta ei saa olla liian suvaitsevainen. Filosofin pitää myös osata elää epävarmuuden tilassa, koska kaikkeen ei voi tietää vastausta.

Ehdimme vielä tunnin lopuksi käsittelemään filosofian syntyä, miten ja missä se syntyi. Filosofia syntyi Kreikassa (600eKr.), jossa vapailla miehillä oli aikaa ja halua selittää luonnon ilmiöitä järjen avulla kun kirkko ei enää ollut arjen pääasia. Myös tietämystä haluttiin lisätä kansan keskuudessa.

Näin ollen filosofian osa-alueet ja historia ovat filosofisen ajattelun perusta.

Anu Aaltonen ja Micaela Werterlund

Mitä filosofia on? 10.4.2013

Ensimmäisellä tunnilla tunnin alussa opettaja kertoi kurssin sisällöstä ja miten kurssilla toimitaan, ja että joka tunnin sisällöstä pari oppilasta kirjoittaa blogitekstin.
Puhuimme Pekka Himasesta,mitä hän on tehnyt yms.

Katsoimme netistä juttua aiheesta Filosofia riisuu korupuheet. Hanna vanhanen vastaa väitteisiin filosofista ja filosofeista. Puhuttiin myös rahan merkityksestä työhön ja tiedon merkityksestä filosofiassa. Olli Koistinen huomauttaa myös että filosofia ei ole uskontoa eikä yliluonnollista vaan loogista ajattelua. Lopputunnista meidät jaettiin ryhmiin ja piti tehdä tiivistelmät omista aiheista jotka oli annettu luettavaksi.


-Miisa Litmanen ja Tuure Mettiäinen

Mitä filosofia on?

Ohessa teksti, jossa filososofianopettaja Hanna Vanhanen vastaa ainetta koskeviin väitteisiin. Mitä ajattelette tekstistä Filosofia riisuu korulauseet?

http://content.opettaja.fi/epaper/20130322/34/index.html


Oheisena myös toinen linkki radio-ohjelmaan Kultakuume, jossa suomalaiset filosofian professorit pohtivat, mitä filosofia on ja ei ole. Mitä haastatellut sanovat? Ohjelman voi myös kuunnella Yle Areenasta.

http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/ohjelmat/filosofia_pyrkii_parantamaan_ihmisen_vaarasta_ajattelusta_40008.html

Metafysiikka ja empirismi

(Lisätehtävä)


Metafysiikka on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara, eli tutkii kaikkea olevassa olevaa ja tutkii myös onko jotain olemassa. Metafysiikalla pyritään pääsemään näkyvän taakse ja pyritään selittämään totuus.

Kokemukseen uskovat empiristit pitävät metafysiikkaa turhana, sillä empirismissä uskotaan vain siihen minkä on kokenut ja metafysiikassa yritetään juuri päästä tuon lävitse. Metafysiikka ja empirismi ovat todellakin huono yhdistelmä. Kaikki hyvä mitä metafysiikka tutkii empiristi kieltää, koska sitä ei olla koettu.

Tästä voi tulla omaan mielipiteeseeni eli siihen, että metafysiikka on todella järkevää. Empirismin ajattelutapa on myös tärkeää monessa tilanteessa, mutta pitää osata katsoa myös syvemmälle. Kyllä myös aistejansa kannattaa uskoa, mutta minusta metafyysikan kaikkien osien tutkiminen on tärkeämpää kuin se, että uskoo vain aisteihin, jotka nekin voi pettää.

Opetuksena tässä on, että älä keskustele empiristin kanssa metafysiikasta.


-Johannes Yli-Hietanen

Velvollisuusetiikan ja utilitarismin erot

Ensinnäkin mitä on velvollisuusetiikka?
Velvollisuusetiikka on Immanuel Kantin päätelmä siitä, että ainoa seikka. johon oikea toiminta voi perustua, on velvollisuus. Velvollisuutena toimia oikein ja noudattaa moraalinormia.

Esim. Nopeusrajoituksia noudatetaan, koska niitä pitää noudattaa.
          Hädässä olevia autetaan, koska laki määrää niin. 

Entä mitä on utilitarismi? 
Utilitarismi eli hyötymoraali. Utilitarismin perusaatteena on Jeremy Benthamin ideologian mukaan kaikki ihmiset tavoittelevat nautintoa. Sen mikä on nautinnollista, määrää se, että mitä ihmiset tavoittelevat

Utilitarismin mukaan teko on oikea, jos se lisää onnellisuutta ja nautintoa. Samoin myös väärä jos se vähentää sitä. Ongelmana tulee se, että toisen nautinto voi aiheuttaa toiselle mielipahaa.

Esim. Kymmenen tuhatta ihmistä nauttii siitä, että yhtä orjaa leijonat syö areenalla. 

Onko tämä oikein?
Ehkä utilitarismin mukaan, kun kymmenen tuhatta nauttii, mutta vain yksi kärsii. Ylesesti tämä olisi moraalisesti, sekä eettisesti väärin. 

Utilitarismin ja velvollisuusetiikan erot

• Velovollisuusetiikan mukaan teko on oikein jos se noudattaa moraalinormia eli on oikein velvollisuuden kannalta
• Utilitarismin kannalta teko on oikein, jos mahd. moni saa siitä nautintoa
• Velvollisuusetiikan mukaan pitäisi kertoa kumppanille jos pettää häntä parisuhteessa.
• toisaalta utilitarismin mukaan teko (kertoa pettäneensä) ei olisi oikein, koska eihän se tuo nautintoa, vaan päinvastoin haittaa ja pahoittunutta mieltä toiselle.   

  
  

Kasperi