Stoalaisuus

Stoolaisuus

• tunteeton elämä ei sovi käsitykseemme hyvästä elämästä, koska pitäisi luopua kaikista tunteistä myös onnesta jolloin elämä ei voisi olla hyvää.
• Miksi Stoalainen filosofia olisi hyvä:
- vastoinkäymiset eivät haittaa
- järkkymätön mielenterveys kaikkea tapahtuvaa kohtaan

• Miksi Stoalainen filosofia olisi huono:
- ei voisi tuntea onnellisuutta jos olisi tunteeton.
- ei ole mitään minkä takia eläisi, koska ei tunne mitään


Antti, Sakari, Linda, Thomas

Etiikka

Etiikka

käsitteitä:

etiikka: mikä on oikein ja mikä on väärin?

moraali: etiikka käytännössä

eettinen ongelma: esimerkiksi jos jollain henkilöllä on uudet ja rumat silmälasit, niin sanotko kommenttisi niistä todenmukaisesti vai ystävällisesti.

normatiivinen etiikka = normien mukaista etiikkaa. Etsii sääntöjä minkä mukaan ihmisen tulee toimia.

metaetiikka: tutkii etiikkaa

soveltava etiikka: esimerkiksi normatiivisia etiikan ajatuksia sovelletaan käytäntöön

Humen giljotiini: mielipide: ”siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla.

arvoarvostelma = on esimerkiksi jos tekee paidasta arvostelman kuten: ”se on hyvän näköinen”

deskriptiivi lause: toteava lause kuten ” paita on musta”



etiikkaa voi käsitellä tietoteorian kannalta.
tekijä: Aarni Tiusanen

Empirisimi

Aiheenamme oli empirismi. Empirismissä on ideana, että kaikki tieto perustuu havaintoihin. Tabula rasa on latinaa ja tarkoittaa tyhjää taulua. Tabula rasa kuvaa, kuinka ihmisellä ei ole syntyessään mitään tietoa vaan oppii kaiken havainnoimalla. Empirismissä induktio liittysyvästi päättelyyn.

Filosofeja empirismiin liittyen olivat John Locke (1632-1704) ja David Hume (1711-1776).

Kirjoittanut: Thomas Mikkonen

Rationalismi

Rationalismi

Mitä rationalismi on?

Rationalismi on tietoteoreettinen näkemys.
Rationalistien mielestä järkitieto on kultaa, havaintotieto kuparia tai korkeinta hopeaa.
Rationalistien mielestä inhimillinen tieto muodostaa yhteisen järjestelmän, joka lepää perustotuuksien varassa.

Filosofeja

Platon tarkasteli rationalismia metafysiikan yhteydessä.
Brauch Spinozan, Gottfred Leibnizin ja René Descartesin tietoteoreettisissa näkemyksissä on nähty samankaltaisuuksia, joiden perusteella heitä kutsutaan rationalisteiksi.
Descartesin mielestä jokainen tieto on voitava osoittaa jonkin perustotuuden loogisesti välttämättömäksi seuraukseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=h2gbPzvoXUQ&feature=related
Vielä lopuksi video rationalismista.

Sakari Luhtalampi

Videoita

Tunnilla näytetty video "Brain in the vat". Modernimpi versio Descartesin epäilyn metodista ja kaikki kokemuksemme todellisuudesta väärentävästä pahasta demonista.

Kaksiosainen video mieli-ruumis -ongelmasta ja erityisesti dualismin ongelmista.

10. tunti tietoteoria


Tunnilla käsiteltiin tietoa ja tietoteoriaa. Oikeastaan tunnin alusta tunnin loppuun ilmassa oli kysymys, että mitä tieto oikein on. Kysymykseen mietittiin erilaisia vastauksia. Ehdotuksena oli havainnointi, havaintojen registeröinti, päätelmät ja perustellut mielipiteet. Kuitenkin filosofisesta näkökulmasta tieto on tosi, hyvin perusteltu käsite. Tiedon pitää olla totta, perusteltua ja siitä on käsitys.

Tunnilla mietittiin missä muussa yhteydessä käsitettä tieto käytetään ja mitä se silloin merkitsee. Erilaisia sanoja löytyi esimerkiksi: tietoyhteiskunta, tietokanta, tietokirja, tietovisa ja tietokone. Tietokoneen nimeä erikielillä mietittiin ja suomennettuna löytyi sanat laskija ja tiedonkäsittelijä, jotka kuvaavat hyvin mitä tuo sana tieto siinä merkitsee.

Tunnilla käsiteltiin myös käsitteet episteme ja doxa. Episteme on tietoa ja doxa on yleistettyä tietoa/käsitys.

Nelli

9.tunti

Tunnilla käsiteltiin:

1)Dualismi
-Dualismin mukaan substansseja on kaksi: henki ja aine. Kaikki mitä on voidaan selittää joko hengen tai aineen käsitteen avulla.

2.Descartesin dualismi:
-René Descartesia pidetään tärkeimpänä metafyysisen dualismin kehittäjänä. Hänen mukaan aine on avaruudellisesti ulottuvaa ja tilaa vievää. Mieli/henki ei kuitenkaan ole avaruudellisesti ulottuvia ja tilaa vieviä.

3.Idealismi
-Idealismi on monimuotoisempi ja myös vaikeaselkoisempi oppi kuin materialismi ja dualismi.
Perusajatus on "henki on perimmäinen substanssi".

4.Platonin ideaoppi
-Platonin ideaoppi on sekoitus mystiikkaa ja loogista johdonmukaisuutta ja yksi monitulkintaisimmista filosofisista opeista.

Tässä vielä video:

Terveisin: Lautamäen Tuomas

8.tunti

Tunnilla käsiteltiin seuraavia asioita

1) Substanssi

Substanssilla eli perusaineksella tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota

Substanttiin liittyviä kysymyksiä ovat mm. onko kaikki pelkkää ainetta tai

onko olemassa myös henkeä?

Substanssi on usein määritelty sellaiseksi olion keskeiseksi ominaisuudeksi, jonka hävitessä myös kokonaisuus.

Aristoteleksen mukaan substanssi oli yksi olevan kategoria.

2) Materialismi

Materialismissa kaikki koostuu energiasta tai materiasta. Jolloin kaikki oleva palautetaan energiaan tai materiaan. Tämä on ontologinen käsitys. Materialismin ja ateismin välillä on yhteys. Tästä esimerkiksi materialisti voi uskoa, että jumala voi koostua materiasta. Kvanttifysiikka on hyvä  esimerkki tieteen kautta kumottavissa materialistisia käsityksiä.

3) Atomioppi

Atomioppiin antiikin Kreikassa kuului se, että materia koostuu keskenään näkymättömistä ja jakamattomista hiukkasista (atomeista). Kreikassa oli Leukippos ja Demokritos, jotka olivat atomiopin löytäjiä. On myös teoria, jossa kaikki koostuu atomeista.

4) Determinismi

Determinismi on lainalaisuusoppi, näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tapahtumien kulkuun ei pysty itse vaikuttamaan. Kaikki mitä siis tapahtuu, tapahtuu välttämättä. Tästä tulee syy-seuraus suhteet, jotka muodostavat ketjun, joka määrää tapahtumat. Arkielämässä determinismiä voi käyttää hyväkseen esim. ruoan laitossa.

5) Mieli-ruumis-ongelma

Mieli-ruumis-ongelma selittää sitä, että aivot voivat olla tietoiset.

Dualismilla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Sen mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä, se väittää että henkisiin ilmiöihin ei liity mitään fysikaalisia asioita. 

Monismi taas ajattelee päinvastoin, että mielen ja ruumiin välillä ei ole mitään eroa. Fysikalismi on nykypäivänä monismin muoto. Ainoa oleva substanssi on fysikaalinen.

Luonnontieteet eivät pysty ymmärtämään mieli-ruumis-ongelmaa.

6) Eliminatiivinen materialismi 

Elimintavismi on materialistista mielenfilosofiaa edustava näkemys, jonka mukaan mieltä ei ole olemassa.

Arkipsykologia on eräänlainen mielentoimintaa koskeva arkiajattelutapa, joka  selittää käyttäytymistä ja psyykkista toimintaa. Eli sitä, että meillä on aivot. Elimentavismin keskeinen väite taas on, että arkipsykologia on virheellinen käsitys mielestä.

Moni ihminen uskoo eliminatiivisen materialismiin, koska se on niin yksinkertaista ja helppoa sulkea pois se ajatus, että meillä olisi oma mieli, jolla ajattelemme.

Eliminatiivisen materialismin kantaa edustaa Daniel Dennen.

Jenni, Hanna ja Aleksandra