John Locke

John Lockea (1632-1704) pidetään valistusajattelun esikuvana ja yhteiskuntafilosofina. Hänen ajatuksesnsa vaikuttivat Yhdysvaltain vallankumoukseen ja itsenäisyysjulistukseen (1776) sekä Ranskan suureen vallankumoukseen (1789-1799). Locken suuria filosofisia teoksia oli An Essay Concerning Human Understanding (1689) ja Two Treaties of Government (kirjoitettu 1660-luvulla, julkaistu myöhemmin).

John Locken ajattelu vaikutti merkittävästi myöhempiin sukupolviin. Locken liberalistisen ajattelun pääkohtia olivat omistamisen ja vapaan elämän oikeus. Hän näki valtion tehtävänä suojella negatiivisia oikeuksia, kuten omistusoikeutta. Locke ei pitänyt yksilöiden turvatakuita luonnontilaisessa elämässä riittävinä, sillä mahdollisista ristiriitatilanteista puuttuisi silloin puolueeton viranomainen, joka voisi ratkaista riidan oikeudenmukaisesti.

 John Lockea pidettiin myös tärkeänä vaikuttajana liberalismin kehityksessä. Liberalismissa tärkeätä on ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien laajeneminen, yhteiskunnan uudistaminen purkamalla säätyvalta, kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen nousun väyläksi ja talouden vapauttaminen. Liberalismin kannattajina oli pääosin koulutettua keskiluokkaa ja yrittäjiä.

Locken mukaansa kaikki  inhimillinen tieto on kokemusperäistä, omiin havaintoihin tai kokeisiin perustuvaa.
Hän ajatteli, että ihmisen mieli on aluksi tyhjä taulu, tabula rasa, joka täyttyi vasta elämänkokemusten ja aistihavaintojen myötä. Sisäsyntyiseen tietoon Locke ei uskonut.

Tekijät: Juho Räty, Eveliina Lindstedt ja Eerika Näriäinen


Lähteet:
-   Kaikkien aikojen historia 2
-  Yhteiskunnan filosofia! 003 vallan filosofia
-   Filosofian haasteet, Jari Keinänen, Tere Vadén
      

Adam Smith

Yhteiskuntaa tarvitaan siihen, että maailma toimii ja ihmiset pysyvät ruodussa. Ilman yhteiskuntaa ihmiset eläisivät elänten tapaan metsissä ja ajattelisivat vain omaa etuaan ja selviytymistään. Yhteiskunnan tulisi antaa ihmisille oikeudet hyvään elämään ja säännöt, joiden mukaan tulisi elää.
     
Kaikilla tulisi olla velvollisuus noudattaa järjestyssääntöjä, ettei kukaan lähde sooloilemaan ja aiheuta ongelmia. Jokaisella pitäisi olla oikeudet saada terveydenhuoltoa ja koulutusta, että voi elää mielekkäästi.

Adam Smithin (1723-90) mielestä ihmisten oman edun tavoittelu johtaa lopulta kaikille edulliseen tilanteeseen. "Näkymätön käsi" ohjailee ihmisen toimintaa siten, että oman edun ajattelu hyödyttää pidemmällä aikavälillä kaikkia ja raha jakautuu eri kansakerroksiin. Kaikken tulisi ajatella vain rahaa ja taloutta. Toisin sanoen Smithin mielestä nykyinen, suomalainen hyvinvointi yhteiskunta on suhteellisen turha ja tulojakoa eli verojen maksua ei tulisi olla.

Smithin mukaan yksityinen omistusoikeus ja mahdollisimman vapaa talouden toiminta pitäisi kuulua kaikille. Talouden mekanismeihin ei tulisi puuttua turhaan. Kaikkien velvollisuus on oman taloudellisen edun ajattelu.


Maija
Benjamin
Elina H.
Elina K.

John Rawls (1921-2002)

John Rawls oli tunnettu moraali- ja yhteiskuntafilosofi.

Hänen tunnetuin teoksensa oli Oikeudenmukaisuusteoria (1971). 

Hän keksi ja kannatti mm. "kakunjako-" sekä tietämättömyyden verho-teoriaa. 

Nämä teoriat ovat saaneet aikaan keskustelua ja kritiikkiä.

Kakunjakoteoria:

•  kuvittele juhlat, jossa on 10 ihmistä, joille tarjotaan kakkua. Kakku täytyy jakaa siis kymmeneen osaan. Kakun jakajana toimii henkilö, joka ei tiedä mistä kohtaa saa itse palan kakusta. Tällöin hän tekee kaikista paloista samankokoisia, jolloin jako on reilu ja puolueeton.
• tätä teoriaa Rawls soveltaa yhteiskunnan muodostamisessa.

Tietämättömyyden verho:

• tietämättömyyden verho estäisi meitä tiedostamasta oman paikkamme tai osuutemme yhteiskunnassa, jolloin kaikki eläisivät tasa-arvossa. (esim. emme tietäisi omaa tai toisten sukupuolta, koulutusta, uskontoa, tai muita taustoja)
• teorialla on tarkoitus saada meidät kaikki ajattelemaan parhainta mahdollista, eli oikeudenmukaisinta yhteiskuntaa. 

 Ajatuksia:
Rawlsin mielestä yhteiskunnalta edellytetään muutakin kuin turvallisuuden ja perusvapauksien takaamista. Ei riitä että kaikille turvataan periaatteessa yhtäläinen vapaus toteuttaa omia päämääriään, vaan yhtäläiset mahdollisuudet on turvattava myös käytännössä.

Rawlsilaisessa kustannossa pyritään tasoittamaan mm. köyhien, vammaisten sekä huonossa asemassa elävien elämää. Kouluissa voidaan järjestää erityisopetusta huonosti pärjänneille ja liikuntavammaisille voidaan rakentaa liikkumista helpottavia ramppeja.

Lähtökohtien tasoittaminen on välttämätöntä, jotta kaikilla olisi samat mahdollisuudet menestyä elämässä. On tärkeä huomata, ettei yhteiskunnan menestyjät ole saavuttaneet menestystään omin voimin. Lääkärit, formulakuskit, huippu-urheilijat ja juristit ovat tarvinneet yhteiskunnan palveluja menestyäkseen. Esim. koulut, urheiluhallit, autoradat yms. ovat yhteiskunnallisesti toimivia palveluja, joita he ovat itse hyödyntäneet uraansa rakentaessa. Heistä on tullut rikkaita, koska he ovat päässeet käyttämään näitä palveluja. He eivät saa pitää erityiskyvyistä koituvia hyötyjä itsellään, vaan heidän tulee vähintään verojen kautta osallistua yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen.

Sanni, Emmi ja Laura