torstai 22. maaliskuuta 2012

Jean-Jacques Rousseau



1. "Mihin yhteiskuntaa tarvitaan?"
     - Etteivät ihmiset ajaudu anarkiaan.
2. "Minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisella tulisi olla?"
     - perus ihmisoikeudet ja mielipiteen vapaus



Jean-Jacques Rousseaun ajattelutapa:
Rousseau ajatteli, että ihmiset ovat luonnontilassa, eli tilassa ennen yhteiskunnan syntyä, hyviä ja kunnioittavia toisiaan kohtaan, "jaloja villejä". Rousseaun mukaan itsekkyys ja omistushaluisuus syntyi vasta yhteiskunnan mukana. Lapsen leikkisyys ja viattomuus ovat lähinnä Rousseaulaista luonnontilaa, joten hän kehottaakin aikuisia pyrkimään lasten kaltaisiksi.

Rousseaun ihanne hallintomuoto on suora demokratia, jossa jokainen edustaa itseään yleistahdon kautta, joka muodostuu suorasta kansan enemmistön äänestä. Rousseau näkee ongelman suorassa demokratiassa suurella väkijoukolla, joten hän suosii pienempiä yhteisöjä.

Rousseaun motto kuuluukin: "Takaisin luontoon."


- Henry, Jonna, Jenny, Roope

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Nufit-retkeilyä 2012

Tässä muutama kuva Helsingin Paasitornista 14.1. Nufit-tapahtuman väittelyistä. Joukkueessa väittelivät Mihkal Jouste, Essi Luoma, Miika Isoviita ja Riku Niukkanen. Ensimmäinen väittely meni 2-1 vastustajille eli Salon lukiolle, joka sitten voittikin koko kisan. Toisessa oli vastassa Linnankosken lukio Porvoosta ja sen norssilaiset voittivat 2-1. Molemmat väittelyt olivat tasaisia. Joukkue toimi hienosti, vaikka jatkoon ei päästykään.Ensi vuonna uudestaan!!
Mukana kannustamassa olivat Ilari Nieminen ja Michelle Koski. Matka oli kaikkien mielestä onnistunut, myös opettajan:)
Tuovi












maanantai 5. joulukuuta 2011

Vihapuhetta oppineistolta - halveksittavaa



Emeritusprofessori Länsimiehen kirjoittama teksti on pöyristyttävän provosoiva. Jo ensimmäisessä kappaleessa esitettävä väite on yllättävä. Näinkö tosiaan yli puolet uskoo luomiskertomukseen sellaisena kuin se Raamatussa kerrotaan? Rohkenen epäillä, varsinkin kun tämä professori ei mainitse tietojensa lähdettä sanallakaan.

Länsimies ei vaivaudu myöskään juurikaan perustelemaan järkisyillä sitä, miksi teologia ei kuulu yliopistoon ja täräyttää siihen sekaan vielä asiavirheen. Teologia on uskonnon tutkimusta tieteellisin menetelmin, uskonnon vaikutusten, sen syiden ja seurausten selvittämistä juuri näillä keinoin mitä Länsimies pitää ihailtavana. Vaikka papin ammattiin vaaditaan teologian maisterin koulutus, eivät teologian maisterit ole automaattisesti pappeja. Teologian koulutus vaatisi kritiikin sijaan enemmän rakentavaa huomiota, sillä se on nykyisellään liian kristillispainotteinen.

Länsimies kysyy toisaalta ihan oikein sitä, miksi itä-suomen yliopiston ylpeydenaiheesta ollaan leikkaamassa kun mahdollisesti vähemmän yliopistolle tärkeä teologia selviää ilman leikkauksia. Tätä ei kuitenkaan voi väittää teologian laitoksen syyksi, eikä professori sellaista syytöstä uskallakaan esittää. Liekö perustelujen puute ollut syynä. Minä en ainakaan juuri sellaisia tekstissä näe.

Sama tyyli jatkuu ärsyttävästi koko tekstin ajan. Professori kyllä pudottelee jatkuvasti erilaisia nimiä: Tämä on sanonut näin ja tuo on sanonut noin, mutta hyvänen aika, missään ei näy järkiperusteita. Tekstin kirjoittaja on yliopiston professori, ja emerituksen statuksestaan huolimatta hänen pitäisi ymmärtää järkiperusteiden tärkeys. Teologia kuuluu tieteisiin siinä missä mikä tahansa muukin tieteenala. Olen kyllä Länsimiehen kanssa samaa mieltä siitä, että imaamikoulujen perustaminen korkeakouluun rikkoo liiaksi tieteen ja uskonnon välistä rajaa. Myöskään kreationismia ei mielestäni pitäisi kouluissa teoriana esittää, sillä evoluutioteoria on paremmin perusteltu. Tämä tosin on vain minun henkilökohtainen, joskin kovin voimakas kantani.

Kaiken kaikkiaan minua ärsyttää aivan suunnattomasti kirjoittajan tyyli. Koko teksti on kuin lahkon johtajalta. En näe missään yhtään kunnollista perustetta yhdellekään väitteelle ja huonojen perusteiden väärät yleistykset ja määrittelyt saavat minut repimään hiuksiani. Teksti ei ole koulutetun akateemikon kynästä, ei professorin tai tiedemiehen ajatustyön tulosta. Se on kuin ateistin yleisönosastolle kirjoittama vuodatus, mielipiteen ilmaus vailla yhtäkään painavaa todistetta. Se on teksti jota yksikään kriittinen  lukija ei sulata ensimmäistä virkettä pidemmälle.

- Miika